- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
769-770

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leikkisota ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Leikkisota—Leimavero

770

vistysmaissa. varsinkin Tanskassa, Saksassa,
Itävallassa ja Englannissa, tätä harrastusta valtion
puolelta tuetaan, ks. Leikki ja
Laululeikki. O. V. S.

Leikkisota, sodassa vallitsevia olosuhteita
jäljittelevät ja todellisen sodan edellytyksiä
noudattaen toimeenpannut
kenttäpalvelusharjoituk-set. Tav. ei ammuta kovia laukauksia, jos kohta
sellaisiakin 1 ria on, joissa sekä jalkaväki että
tykistö käyttää järeitä laukauksia; vihollisina
ovat tällöin erilaiset maalitaulut. Tavallisissa
kenttäpalvelusharjoituksissa, m a n ö v e r e i s s ä,
jalkaväki ampuu löysiä laukauksia, tykistö
ainoastaan ruutipanoksilla. Tällaisia manövereitä
toimeenpannaan useimmissa armeioissa
vuotuisesti kesäisten leirikokousten aikana.
Harjoitukset alkavat pienemmillä joukoilla ja ovat joko
yksipuolisia, suunnatut yhtä määrättyä
vihollista vastaan, tai kaksipuolisia, jolloin
kaksi puoluetta on sotakannalla toisiaan vastaan.
Leirikokous lopetetaan tavallisesti n. s.
suurilla 1. keisari n-manövereillä, joihin
ottavat osaa kaikki leirikokouksessa olleet joukot.
Kaikki nämä harjoitukset tarkoittavat joukkojen
totuttamista suorittamaan sotaliikkeitä ja
tehtäviä. Leikkisotaa johtaa yksi johtaja, joka
antaa yleisen edelletyksen, jossa
vastakkaisten puolueiden asema ja tehtävät määritellään.
Kummankin puolueen päälliköiden tulee sitten
itsenäisesti ja lähipitäin aivan kuin sodassa
ratkaista tehtävät. Sotaliikkeiden ja taisteluiden
tulokset joutuvat n. s. taistelut
uomarei-d e n ratkaistaviksi, jotka seuraavat
joukko-osas-tojen mukana ja päättävät, kun ylin johtaja ei
ole läsnä. Nämä taistelutuomarit tunnetaan
tavallisesti valkeasta, käsivarteen kiinnitetystä
siteestä. Kaikkien joukkojen johtajain tulee
vastustelematta mukautua näiden ratkaisijain
päätökseen. Johtaja lopettaa taistelun, milloin se
hänen mielestään on lakkautettava ja julistaa
sitten upseereille leikkisodan yleistuloksen.

.1/. v. TI.

Leikkuukone ks. Niittokone.

Leima, yleensä esineen oikeaperäisyyden
toteamiseksi käytettävä, viranomaisen toimesta
esineeseen pantava merkki. Kaikkiin
kotimaisiin tehdas- ja teollisuustuotteisiin on pantava
alkuperäleima, joka osoittaa teoksen
valmistajan ja valmistuspaikan. Niinikään kaikki
Suomesta Venäjälle vietävät teollisuustuotteet on
varustettava samanlaisella leimalla. — Kaikki
maassa valmistetut kulta-, hopea- ja tinateokset
on valtion rahapajan huolenpidosta laadultaan
tarkastettava ja sen jälkeen varustettava
erityisellä kontrollileimalla. — Kun Suomessa
heinäk. 16 p. 1886 annetulla asetuksella otettiin
mitoissa ja painoissa metrijärjestelmä
käytäntöön, annettiin samalla erikoisen
vakauslai-t ok s e n tehtäväksi tarkastaa ja leimata kaikki
maassa käytettävät mitat ja painot, jotka sitten
määrättyjen aikojen kuluessa on uudestaan
jätettävä vakauslaitoksen määräämien henkilöitten
tarkastettaviksi ja leimattaviksi, uhalla että
niitten käyttäminen muuten on luvatonta. — Helmik.
11 p. 1889 annetun asetuksen mukaan voidaan
t a v a r a 1 e i m a ilmoittaa teollisuushallituksen
pitämään tavaraleimarekisteriin, jolloin leiman
omistajan oikeus yksin käyttää tätä on asetuksen
säätämän rangaistuksen uhalla suojeltu. —
Peli-25. V. Painettu «/„13.

korteista kannettavan suostuntaveron kontrollia
varten on kaikki maassa käytettävät pelikortit
varustettava kontrollileimalla.
Leimasuostunta-asetuksen alaisissa asiakirjoissa käytettävistä
leimamerkeistä ks. Leimavero. N. il.

Leimaaminen, metsänh., kaadettaviksi
tarkoitettujen puiden merkitseminen leimakirveellä
(myös leimavasaralla). L. I-o.

Leimakasvi, sellainen jonkun kasviston,
kasviyhdyskunnan tai kasviformatsionin valtakasvi.
joka samalla vaikuttaa koko maiseman
ulkomuotoon (esim. kuusi t. muut puut yhtenäisinä
metsinä esiintyessään).

Leimakirves, metsänh., ks.
Leimaaminen.

Leimakonttori, virasto valtion käyttämien
ve-rotusmerkkien huolehtimista varten. Helmik. 21 p.
1894 annetulla keisarillisella julistuksella on 1816
perustettu karttapaperikonttori muutettu l:ksi,
jonka huolena on valmistuttaa ja pitää saatavana
leimapa periä ja -merkkejä, postimerkkejä
ja-kortteja, postisäästöpankin kuittikuponkeja ja
säästö-merkkejä, pelikorttiveromerkkejä y. m.
mahdollisesti käytäntöönotettavia verotusmerkkejä. L:ia
ja sen yhteydessä olevaa painoa leimamerkkien
painattamista varten hoitaa senaatin
valtiova-raintoimituskunnan katsannon alaisena kamreeri
tarpeellisten apulaisten kera. ks. Leimavero
ja L e i m a. N. M.

Leimamaksu ks. Leimavero.

Leimaside, veronalaiseen tavaraan
kiinnitettävä, viranomaisen tarkastusmerkillä varustettu
kääreside.

Leimasignaali, pitempi tai lyhyempi
valon-leimaus tai -soihtu merkkienantamisessa merellä.

Leimasin, metallista, kautsukista, nahasta
tehty koje, jossa on kohomerkkejä ja kirjaimia
ja jolla voidaan painaa jäljennöksiä, vrt. K i
r-japainotaito, Leima.

Leimasuostunta ks. Leimavero.

Leiniasääntö, eduskunnan hyväksymä
leima-suostunta-asetus. ks. Leimavero.

Leimavasara, metsänh., ks.
Leimaaminen.

Leimavero on valtiovero, jota kannetaan
myymällä erinäisissä asiakirjoissa käytettäviksi
säädettyjä leimamerkkejä. Tämä verotusmuoto
lienee keksitty Hollannissa 1600-luvun alussa.
L. kuuluu u. s. s u o s t u n t a v e r o i h i n, joita
eduskunta määräajoiksi myöntää kannettaviksi ja
hallituksen käytettäviksi sellaisia tarkoituksia
varten, joihin vakinaiset valtiotulot eivät riitä.
Ruotsissa valtiosäädyt myönsivät ensi kerran l:n
1660 kannettavaksi seuraaviin valtiopäiviin asti,
mutta saman vuosisadan lopulla myönnettiin
sanottu vero määräämättömäksi ajaksi. Niinhyvin
leima- kuin muitten suostuntaverojen
myöntämisestä ja niitten suuruudesta on usein syntynyt
ristiriitoja eduskunnan ja hallituksen välillä, mutta
edellisen epäämättömäksi oikeudeksi on kuitenkin
jäänyt tämä tärkeä muoto saada ottaa osaa
valtion rahavarojen määräämiseen. — L:n
kanto-perusteesta ja suuruudesta annettiin jo
ruotsinvallan aikana ja sittemmin viime vuosisadalla
useita eri asetuksia, joitten mukaan
leimamerkkejä ensi aluksi oli käytettävä yksityisten
välisissä asiakirjoissa, huolimatta siitä jätettiinkö
niitä myöhemmin millekään viranomaiselle vai ei.
Myöhemmin kuitenkin vakaantui lainsäädäntö sii-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0421.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free