- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
771-772

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leikkisota ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

771

Leinberg—Leininselkä

772

lien suuntaan, että ainoastaan viranomaisille
jätettäessä leimamerkkejä oli käytettävä. Nykyään
eduskunta kunakin vuonna hyväksyy seuraavaa
vuotta varten uuden asetuksen leimasuostunnasta,
joka kuitenkin pääkohdiltaan pysyy vuodesta
vuoteen muuttumattomana. Tärkeimmät
voimassaolevan asetuksen luettelemat asiakirjat, jotka
tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle
jätettäessä tai sieltä lunastettaessa ovat
kartoitettavat asetuksessa lähemmin mainittuihin määriin,
ovat kiinteän omaisuuden luovutusvälikirja,
perun-kirjoituskirja ja testamentti, velkakirja, erinäiset
valta- ja lupakirjat ynnä virkamääräykset sekä
tuomioistuinten ja ulosotonhaltijain antamat
pöytäkirjanotteet ja päätökset. Toimituskirjat
varustetaan leimamerkeillä arkkiluvun mukaan,
mutta useassa kohdin leimasuostunta-asetukset
ovat viime aikoina pyrkineet siihen, että
suurempaa omaisuutta tulisi kohdata suhteellisestikin
suurempi leimavero kuin pienempää.
Täydellisimmin tämä progressiivinen periaate on sovellettu
perunkir joituskirjojen leimamerkkeihin nähden,
ne kun vaihtelevat ’/» prosentista aina 6 "/,„
prosenttiin kalunkirjoituskirjan puhtaasta
jäännöksestä. Näitten prosenttimäärien mukaan laskettu
leimavero voi vielä nousta korkeintaan 300
prosentilla, jos vainajan jälkeen jää vain kaukaisia tai
ei mitään perillisiä. — Vapaita leimamerkkien
lunastuksesta ovat kruunu, valtion viranomaiset
virka-asioissa, kunnat, seurakunnat ja
todistettavasti varattomat henkilöt. AT. -1/.

Leinberg f-bärj], Karl Gabriel
(1830-1907), koulumies ja historiantutkija; yliopp.
1848, fil. kand. 1853, teol. kand. 1868. oli 1856-68
Helsingin yksityislyseon. 1868-95 Jyväskylän
seminaarin johtajana, sen jälkeen
kansakouluntarkastajana. Hänen julkaisuistaan mainittakoon:
„Handlingar rörande finska skolväsendets
historia under 16:de, 17:de ooh lS:de seklen"
(1884-1901), ,,Bidrag tili kännedomen om vårt land"
(1885-94), „Pinlands territoriala församlingars
ålder, utbildning och utgrening" (1886), ,.De
finska klostrens historia" (1890), „Handlingar
rörande finska kyrkan och presterskapet"
(1892-1907), „Finska presterskapets besvär och K. M:s
derpå gifna resolutioner" (1892), „Det odelade
finska biskopsstiftets herdaminne" (1894), „Abo
stifts herdaminne 1554-1640" (1903) ; hänen
raamatunhistorian oppikirjojansa käytettiin kauan
kouluissamme. J. F.

Leine [lainé], Alleriin, Weserin lisäjokeen vas.
laskeva joki; lähteet Eichsfeklillä 270 m yi.
me-renp., pääkulkusuunta pohjoinen, pituus 192 km,
josta kuljettavaa 91 km.

Leineperi (Lei n ebe r g), entinen
rautatehdas, Kullaassa, Porista itään Harjunpään joen
varrella käsittää, paitsi päätilaa, Leinebergiä,
useita rälssi- ja verotaloja ynnä kruununtorppia,
joiden yhteinen pinta-ala on n. 14,000 ha.
Nykyään harjoitetaan tilalla suurta maanviljelystä
ja karjanhoitoa: 325 nautaa, 80 hevosta ja 300
sikaa. Teollisuuslaitoksista on enää vain saha
käynnissä ja sekin yksinomaan kotitarvetta
varten. Raudanvalmistus lopetettiin kokonaan 1908.
—- V:sta 1910 on L:ssä toiminut
kauppaneuvokse-tar Eva Ahlströmin lahjoitusrahoilla ylläpidetty
emäntä- ja puutarhakoulu, etupäässä
kansannaisia varten. — Nuijasodan jälkeen sai L:n
rälssi-talon siihen kuuluvine tiluksineen haltuunsa Ano-

lan herra Jöns Knuutinp. Kurki sekä tämän
kuoltua hänen tyttärensä Katariina Elisabet,
naimisissa eversti Aksel Possen kanssa. Reduktsionin
aikana tila palautettiin kruunulle, mutta
annettiin taas 1708 laamanni Erik Bosinille
korvaukseksi menettämästään vanhasta rälssistä, jolta se
kuitenkin jo sam. v. siirtyi oston kautta
pormestari Törnflychtille. Tämän jälkeen tila ynnä sille
myöhemmin 1771 majuri B. J. Hastferin
perustama Eredriksforsin rautatehdas (aluksi
kankirautapaja ja manufaktuuritehdas, 1784 masuuni)
yli puolentoista vuosisadan siirtyi omistajalta
toiselle, kunnes ne 1877 osti hovioik. notaari K. J.
Lönegréniltä kauppaneuvos Antti Ahlström; lila
on nykyisin A. Ahlström o.-y:n hallussa.

Leini 1. reumatismi. Leiniä on kahta
lajia: nivelleiniä (rheumatismus articulorum) ja
lihasleiniä (rheumatismus musculorum). — N
i-v e 1 1 e i n i (myös nimeltään arthritis
rheuma-tica) on äkillinen tai hiipivä infektsionitauti, joka
aikaansaa tulehduksen nivelpussissa sekä
turvotusta ja kipua nivelessä. Usein sairas saa
samalla kuumetta ja toisinaan punaisia pilkkuja
iholle. Nivelleini alkaa usein kylmettymisen
jälkeen kurkkutulehduksen (angina) tai jonkun
muun infektsionitaudin yhteydessä. Nivelleini
kulkee tavallisesti nivelestä toiseen. Tulehtunut
nivel on sekä koskettaessa että liikutettaessa
aristava, se tuntuu tavallisesti kuumalta ja siihen
kokoontuu toisinaan suuri määrä
nivelvoidekal-von erittämää nestettä. Sitäpaitsi voi pitkällinen
nivelleini (n. s. arthritis deformans), joka usein
esiintyy äkillisen nivelleinin jatkona, toisinaan
alkaa hiipivänä tulehduksena, aikaansaada
nivel-pussin pak.suntumisen ja nivelruston luutumisen
ja epämuodostumisen. Liikuttaessa kuuluu
tällaisesta nivelestä usein ritinää ja napsahduksia.
Tämä vika, joka usein tekee nivelet aivan
luonnottoman näköisiksi, voi johtaa nivelen
täydelliseen jäykkyyteen. Paitsi eri nivelissä voi
nivelleini sitäpaitsi saada aikaan tulehduksen usein
sydämen sisäkalvossa, joka puolestaan voi johtaa
n. s. orgaaniseen sydänvikaan. Tavallisen
nivelleinin ohella tunnetaan vielä tippurileini
(arthritis gonorrlioica), gonokokkein aikaansaama
niveltulehdus. Tämä esiintyy usein ainoastaan
yhdessä nivelessä, tavallisesti polvinivelessä. Sen
oireet ovat muuten jotenkin samanlaiset kuin
nivelleinin. — Lihasleini on niinikään
kuumetta aiheuttava tauti, jonka lähempi luonne on
toistaiseksi tuntematon. Se voi esiintyä
jokaisessa ruumiimme lihaksessa sekä näiden jänteissä
ja peitinkalvoissa. Lihasleinin oireet ovat särky
ja pakotus sekä arkuus lihaksessa, jonka
liikku-vaisuus näin ollen on hyvin vaikeutettu.
Yleisimmin tunnettu lihasleini on n. s. n o i d a
litt u o 1 i (lumbago), äkkiä ilmestyvä selkäsärky,
joka tekee vartalon liikuttamisen hyvin vaikeaksi,
jopa mahdottomaksikin. Paitsi tätä esiintyy
lihasleini usein kaulalihaksissa, jolloin pään
liikuttaminen vaikeutuu, niin että sairas usein
pitää päätään kierrettynä ja kallistettuna kipeälle
sivulle päin (torticollis rheumatica). Y. K.

Leinikko ks. Ranunculus.

Leininselkä Iitin pitäjässä muodostaa
Kirkkojärven läntisen isomman osan, jonka
Nuoramonsaari erottaa itäisestä pienemmästä ja
kapeammasta osasta; pit. (pohj.-etel.) n. 3,6 km.
lev. n. 2,5 km, korkeus 65,u m yi. merenp. —

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0422.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free