- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
773-774

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leino ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Leino

774

Etelärannikolta yksityinen rautatie Kausalan
asemalle (vrt, K a u s a 1 a n-L e i n i n s e 1 ii n rata).

L. 11-nen.

Leino, Benjamin (1853-1908), suom.
näyttelijä, alkup. sukunimi Ahlgren,
kyläkouluttahan poika Lapualta (synt. Ylistarossa), liittyi
1873 Suomalaiseen teatteriin, jossa saavutti
ensi-mäisen maineensa Eskona Kiven
,.Nummisuutareissa" ja jonka päävoimia hän oli kolmisen
vuosikymmentä. L:lla oli kookas vartalo,
arvokas ryhti ja jylhää voimaa äänessä sekii
esiintymisessä ja se teki hänestä etupäässä väkevien
henkilöhahmojen, sankarien ja kuninkaiden
esittäjän (esim. Shylockin ,,Venetsian kauppiaassa"
ja Learin ,.Kuningas Learissa"). Nykyaikaisena
luonnenäyttelijänä esiintyessään L:lta puuttui
jossain määrin joustavuutta ja
monivivahteisuutta, vaikka hän silläkin alalla loi huomattavia
saavutuksia (esim. Topra-IIeikin ja pastori
Val-tarin Minna Canthin kappaleissa). V. T.

Leino. 1. Kasimir L. (s. 1860), kirjailija,
s. Paltamossa Pohjanmaalla. Isä oli
komissioni-maanmittari Anders Lönnbohm karjalaisperäistä
Mustosen sukua. L. tuli yliopp. 1884. f il.
kand. 1888. fil. toht. 1896. Julkaisi 1886
„Runo-kokeita’’ sekä kertomuksen „Emmalan Elli".
Vv. 1889-90 Saksaan, Ranskaan ja Englantiin
tehdyn kirjallis-taiteellisen tutkimusmatkan
ajalla valmistui novellikokoelma ,.Elämästä"
(1889) sekä uusi kokoelma runoja
Ristiaallokossa" (1890), jossa suom. runokielen soitinnus
oli entistä rohkeampi ja kulttiveeratumpi.
Tämän kuten mvöhempienkin runokokoelmien —
„Väijemmillä vesillä" (1893) ja „Runoja" (1897)
—■ keskeisimpänä aatteellisena pyrkimyksenä on
vapautuminen ajatuksen ja elämän
sovinnaisuudesta. — Kertomuksia hän on edellämainittujen
lisäksi julkaissut kokoelman „Testamentti y. m.
kertomuksia" (1905); näytelmän alalla hän on
esiintynyt suuresti suunnitellulla runodraamalla
,,Jaakko Ilkka ja Klaus Fleming" (1901) sekä
realistisella näytelmällä „Lehtolapsi’’ (1905).
Muutenkin hän on paljon toiminut teatterialalla:
paitsi arvostelijana, myös Kansallisteatterin
ohjaajana (1895-96) sekä Maaseututeatterin ensim.
johtajana (1899-1903); näitä toimia varte/i hän
teki myös opintomatkan ulkomaille. V. 18V.7 L.
julkaisi tutkimuskokeen „Minna Canth
näytelmäkirjailijana". Hänen (veljensä Eino L:n kanssa)
1898 perustamansa ..Nykyaika", joka ilmestyi
kahdesti kuussa, lakkasi seur. v.
Kuvaamataiteiden alalta hän on kirjoittanut teoksen
„Hovimaa-laaja Aleksander Lauréus ja hänen ympäristönsä"
(1908). — L:n lukuisista suomennoksista
mainittakoon vain Ibsenin runodraama ..Brand". —
V:n 1890 molemmin puolin L. oli uusien,
realististen virtausten ensimäinen suomenkielinen
esteetikko. Saman suunnan pyrkimykset ovat
lyöneet leimansa hänen omaankin tuotantoonsa,
varsinkin proosamuotoiseen. Enemmän
romantiikkaa on hänen lyriikassaan, josta hän on
julkaissut valikoiman ..25 vuotta" (1908).

2. Eino L. (s. 1878), edellisen veli, kirjailija,
s. 6 p. heinäk. 1878 Paltamossa. Rikkaat kielivarat
perineenä, synnynnäisten runotaipumusten sekä
kansanrunouden innostamana L. jo nuorena
koulupoikana kokeili runonsepittelyä. Tultuaan
ylioppilaaksi 1895 hän antautui suorastaan
kirjallisiin töihin, kirjoittaen harvinaisella tuotteliai-

suudella teoksen toisensa jälkeen, aluksi
yksinomaan lyriikkaa, sittemmin myös näytelmiä,
pieniä tarinoita, romaaneja y. m.

L:n tuotannon ydin on paras osa hänen vuo
lasta lyriikkaansa (siitä on julkaistu 1906
valikoima, nimeltä ,.Runokirja"). Aloittaen
kepeä-kynäisenä, verrattain epäyksilöllisenä
lemmenlau-lelijana (..Maaliskuun lauluja" 1896. „Yökehrääjä"
1897, „Sata ja yksi laulua" 1898, y. m.) hän
alkoi vuosisadanvaihteen jälkeen kohota
väkeväm-män mieskohtaisen runon asteelle (,,1’yhä kevät"
1901, „Kangastuksia" 1902). Sanonta alkaa olla
sähköisempi, mielikuvitus rohkeampi, koko runo
väritykseltään tiiviimmin suomalainen. Rytmien
yksitoikkoisuuteen tulee vaihtelua ja aihe-ala
avartuu. L:n kaikki runoilija-avut ovat
balladisar-jassa „IIelkavirsiä" (1903) saavuttaneet
korkeimman tehoisuutensa. Sekä mielikuvitukseltaan että
tyyliltään nämä runotarinat kuuluvat
omaperäisimpään, mitä suom. lyriikalla on tarjottavana.
— Viimeisissä runokokoelmissaan (..Talvivö"
1905, „Halla" 1908, »Tähtitarha" 1912) L.
esiintyy yhä subjektiivisemmin mieskohtaisena
runoilijana. Niissä on sekä heleätä aistihurmiota, että
miehekästä alistumista kohtalon ankaruuteen. -—
Näytelmäruuoilijanakin L. on ollut harvinaisen
monipuolinen. Hän on kirjoittanut
satunäytelmiä (..Sota valosta", ..Hiiden miekka", „Niniven
lapset", „Lydian kuningas" y. m.),
näytelmälegen-doja (..Lalli", „Tuomas Piispa", ,.Maunu Tavast"),
historiallisia, aiheiltaan sekä klassillisia että
kotimaisia (..Alkibiades", ,.Carinus", „Tarqvinius
Superbus", „Simo Hurtta"), nykyaikaisia,
etupäässä satiirisia näytelmiikokeita (..Pentti
Pääkkönen" y. m.). Suurin osa näistä on koottu
kuuteen nidokseen ..Naamioita", ja niissä runoilija on
tavoitellut „aina suurempaa tyylittelyä, aina
ääri-mäisempää taidekeinojen yksinkertaistuttamista,
teatterin tekemistä korvalle kauniiksi ja silmälle
koristeelliseksi, näyttämön muodostamista
runouden eikä vain porvarillisen maun ja kirjallisen
käsityön kotisijaksi". Tarkoituksensa runoilija
epäilemättä on usein saavuttanutkin. —
Tarinoit-sijana L. on tunnettu, paitsi muutamista
iloisista jutelmista (,.Päiväperhoja", ,,Päivä
Helsingissä"). etupäässä kahdesta romaanisarjasta,
joista edellisessä ..Tuomas Vitikka", — .,Jaana
Rönty", — ..Olli Suurpää") hän kokee antaa
jonkunlaisen läpileikkauksen n. s. routavuosien
aikaisista ihmistyypeistä, jälkimäisessä taas
(tähän saakka ilmestynyt „Tvön orja", — ..Rahan
orja") antautuu erittelemään nykyvuosien
yksilön kehitystä. Notkeana esseistinä L. on
esiintynyt nidoksella näyttelijiimuotokuvia sekä toisella
kirjailija-luonnekuvia (..Suomalaisia
kirjailijoita" 1909). — Hänen etevien suomennostensa
sarjaan kuuluvat m. m. Runebergin ..Kuningas
Fjalar" ja „Nadeshda", Racinen ..Phaidra",
Goethen ..Iphigenia Tauriissa", Anatole Francen
..Kuningatar Hanhenjalan ravintola", Danten
„Juma-Iaisen näytelmän" ensi osa ..Helvetti", y. m.

Laajalti ja tehokkaasti L. on toiminut myös
sanomalehdissä (etupäässä Päivälehden ja
sittemmin Helsingin Sanomain kirjallisuus- ja
teatteriarvostelijana). Tällä alalla varsinkin hän on
ollut taistelun mies. Rajoittumatta vain taiteen
asioihin hän on seurannut vireällä mielenkiinnolla
muitakin suomalaisen elämiin pyrkimyksiä,
käyttäen kaikkia eri tyylilajeja: vakavasta asiallisesta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0423.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free