Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leino ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Leinster—Leipzig
770
tyylistä kevyeen, pistävään koseriaan saakka.
Yksilöllisyyden korostamisen vaatimus on hänen
temperamenttinsa luonteenomaisin piirre. Mutta
hänen olemuksensa juuret ovat syvällä suomalaisessa
maaperässä: niinkuin hänen sanainen mahtinsa
sekä mielikuvituksensa ovat kotiperua. niin
hänen yksilöllisimmät pyrkimyksensäkin. vaikka
e’ikä näyttävät kosmopoliittisilta, ovat vetäneet
häntä oman kansanhengen sisimmän elämän
yhteyteen. (O. Homén. „Euterpe"-lehdessä (1904) ;
J. Siljo, ,.Eino Leino lyyrikkona" (1912).] .7. S.
Lainster [leiists], kaakkoisin Irlannin neljästä
vanhasta maakunnasta: 19,751 km2. 1,160.328 as.
(1911). Viime väenlaskusta (1901) asukasmäärä
osoittaa Iisäännystä (7.499 henkeä), vähennyt
-tyään 1841-1901 820.902 hengellä. — L.
jakaantuu 12 kreivikuntaan (Carlow, Dublin. Kildare.
Kilkenny, King’s County, Longfoard. Louth.
Meatli, Queen’s County, Westmeath, Wexford.
Wicklow) ja yhteen kaupunkikreivikuntaan
(Dublin). — L. oli aikoinaan kuningaskunta, vrt.
Irlanti-. E. E. K.
Leipominen, menetelmä, jonka avulla jauhot
ja vesi vatvotaan taikinaksi ja muodostetaan
leiväksi (ks. t.). Luultavasti leivänvalmistus alkuaan
suoritettiin ilman hiivaa. Ei kestänyt kuitenkaan
kauan, ennenkuin opittiin tekemään leipä
helpommin sulavaksi ..nostattamalla" (käyttämällä)
s. o. antamalla hiilihappokaasun tunkeutua
taikinaan. Jo Mooseksen aikana israelilaiset söivät
hapatettua leipää. Rooman suuruuden aikana
lei-pomistaito oli varsin korkealle kehittynyt, mutta
keskiajalla se taas aleni, ja italialaiset olivat
siinä niin taitamattomia, että heidän täytyi
antaa leivänvalmistus saksalaisten tehtäväksi, jotka
olivat sen ajan etevimmät leipurit. Tästä oli
seurauksena, että Italian suurimpiin kaupunkeihin,
varsinkin Roomaan ja Venetsiaan, muodostui
suuria saksalaisten leipurien ammattikuntia.
Viime aikoina leivänvalmistus on tullut
tieteellisenkin huomion esineeksi, jolloinka on
osoittautunut, että vanha leipomismenetelmä on
pääasiassa ollut oikea. Tälläkin alalla koneet ovat
tulleet leipomoissa aivan yleisesti käytäntöön,
niinpä esim. alustaminen ja taikinan
paloittami-uen suoritetaan koneilla. Erittäin suuria
parannuksia on tehty leivinuuneihin. Näistä on
tuli-pesän siirtäminen uunin ulkopuolelle tärkein,
koska polttoaineen säästö on melkoinen ja
paistaminen voi jatkua keskeymättä. Käyttämällä
..pyörivää uunia" saadaan leivokset uunista
koneellisesti ; erikoisten laitteiden avulla lämpöä
voidaan mielin määrin tasata, joten palamisen
vaaraa ei ole. Leivinuuuipuiksi kelpaavat parhaiten
kevyet puulajit, jotka kehittävät suuren liekin ja
palavat nopeasti (kuten kuusi ja haapa), vrt.
Leipä, Leipurinammatti.
Leipomo ks. Leipominen ja
Leipurin-a m m a 11 i.
Leipurinammatti. Leivänvalmistus
suoritettiin niinkuin muutkin teolliset työt alkuansa
kotitaloudessa, s. o. sen suorittivat suuremman
tai pienemmän ihmisryhmän (perheen,
kreikkalaisen ja roomalaisen orjatalouden, keskiaikaisen
hovikartanon) vapaat tai epävapaat jäsenet
yksinomaan tämän ryhmän omia tarpeita varten. Jo
pari vuosisataa e. Kr. tavataan kuitenkin
Kreikassa ja Roomassa perhe- ja ryhmätaloudesta
vapautuneita työmiehiä, jotka ammattimaisesti val-
mistivat leipää kuluttajia varten. Samaten esiin
tyi keskiaikana aikaa myöten
hovikartanotalou-desta irrallaan olevia .,palkkatyöläisiä", jotka
valmistivat leipää kuluttajan tilauksesta, tämän
antamista jauhoista tai valmiista taikinasta, joko
kuluttajan kotona tai omissa asunnoissaan. Vasta
verraten myöhään, 14:ltä vuosis. alkaen. 1.
Euroopan sivistysmaissa muuttui täysin itsenäiseksi
käsityöammatiksi. Ammattikuntajärjestelmän
aikana leipurit olivat vielä suuremmassa määrässä
kuin muut käsityöläiset rajoittavien säännösten
ja määräysten alaiset, sen johdosta nim. että
viranomaiset tahtoivat pitää huolta siitä, että
varsinkin köyhät kansanluokat saivat riittävästi
hyvää ja huokeata leipää. Niinpä määrättiin
leivänhinta yleisesti aina 18:nnen vuosis.
loppupuolille asti erityisillä leipätaksoilla, joita vielä
19:nnellä vuosisadalla on käytetty. Yhä
edelleen leivänvalmistus on elinkeinona pysynyt
pääasiallisesti käsityöliikkeiden hallussa; näiden
rinnalla ovat kuitenkin säilyneet yllämainitut
vanhemmat tuotantomuodot (ja välimuodot, esim.
kotileipomot) samalla kuin myöskin tehdasmainen
suurtuotanto isojen, konevoimaa käyttävien
leipomojen muodossa on alkanut saada jalansijaa.
Leipurinammatissa valtaan päässeiden epiiedul
listen työolojen johdosta on muutamissa maissa
pantu toimeen tilastollisia tutkimuksia ja
säädetty erikoisia leipomotyötä koskevia lakeja.
Suomessa 1904-05 toimitetun (etupäässä) 696
työpaikkaa ja 2,149 palkattua työntekijää
käsittävän tiedustelun tuloksista mainittakoon: työaika
oli suurimmalla osalla työväkeä kohtuuttoman
pitkä (60,7 °fo’-Ha enemmän kuin 72 tuntia
viikossa), yötyötä ja sunnuntaityötä tehtiin varsin
laajassa määrässä (edellistä oli 50.» %:lla, jälki
mäistä 34.5 %:lla työläisistä) ; oppilaat olivat
työoloihin nähden huonommassa asemassa kuin
aikuiset työntekijät; suurin osa työntekijöistä asui
työnantajien luona ja oli heidän ruuassansa:
kolmas osa työhuoneistoja oli varsinkin mitä
puhtauteen tulee epätyydyttävässä kunnossa. Heinäk.
1 p. 1909 astui voimaan 1908 vahvistettu laki
työstä leipomoissa. Sen määräyksistä
mainittakoon: leipomoissa, joissa tavaraa valmistetaan
myytäväksi, on sunnuntai- ja yötyö kielletty;
kuitenkin saadaan erityisellä luvalla tehdä työtä
enintään kymmenenä arkipäivän edellisenä yönä;
pisin sallittu työaika 48 tuntia viikossa, 10
tuntia päivässä; ylityötä saa teettää enintään 100
tuntia vuodessa, ei kuitenkaan 10 tuntia
enempää viikossa; palkka on maksettava rahassa,
eikä asunnon tai muiden etujen muodossa.
Niiden terveyshoidollisten epäkohtien johdosta, joita
yllämainittu tutkimus paljasti, annettiin 1908
erityiset „leipurinammatin järjestvsohjeet".
Erityisiä leipurinammatin työoloja koskevia
säännöksiä on myöskin olemassa Saksassa,
Englannissa, Ranskassa, Hollannissa, Luxemburgissa,
Ruotsissa, Norjassa ynnä muutamissa Austraalian
ja Yhdysvaltain valtioissa. Paitsi Suomessa on
yötyö kielletty Norjassa (v:sta 1895), Tessinin
kanttonissa (v:sta 1906) ja Italiassa (v:sta
1908). [,.’Tutkimus Suomen leipurinammatista",
..Työtilastollinen aikakauslehti" 1908 ja seur.]
J. F.
Leipzig [läiptsih], 1. Hallinnollinen alue
(Kreis-hauptmannschaft) Saksin kuningaskunnan
luoteiskulmassa; 3,567 k in2, 1.232.458 as. (1910). — 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
