- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
779-780

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leipominen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

77<t

Leipzig

780

Edellisen pääkaupunki Elben ja Saalen välisellä
tasangolla kolmen pienen, liikenteelle
merkityksettömän joen yhtymäkohdassa; 589,850 as. (1910).
väkiluvultaan Saksan neljäs kaupunki. L. sijaitsee
Saksan keskustassa, vanhastaan tärkeitten.
pohjoisesta etelään ja idästä länteen kulkevien
liikenne-urien leikkauksessa ja on siten kasvanut
valtakunnan pääkaupungin rinnalla Saksan tärkeimmäksi
sisämaankaupan keskukseksi. Korkealle on myös
henkinen elämä kehittynyt; kirjallisen ja
soitannollisen elämän alalla L. on Euroopan
etevim-piä kaupunkeja. — Ulkomuodoltaan L. on
miellyttävä : puistoja sekä istutuksia (Johannapark,
Johannistal, Kosental y. m.) on paljon ja ne
tunkeutuvat monelta suunnalta lähelle
keskikaupunkia, niin että kaupungin rakennetun alueen
asemakaava jossain määrin muistuttaa tähteä.
1800-luvun lopulta on lukuisia rakennustaiteen
mestarituotteita.

L:n keskusta on (1500- ja 1600-luvuilta)
entisten vallien tilalle istutetun puistokadun. Ringin,
ympäröimä Altstadt; sen ulkopuolella on
uudempi kaupunki, johon asteettain on liitetty
useampia etukaupunkivyöhykkeitä (J 889-92 ja
1910). Altstadt on Lontoon Cityn luontoinen:
siinä on etupäässä varasto- ja liikehuoneistoja,
vakinaisesti asuva väestö on vähäinen.
Vilkkaim-mat liikennekadut ovat Grimmaische-,
Peters-strasse sekä Rrühl, turkistavarakaupan keskus.
Keskellä Altstadtia on isotori, Marktplatz; sen
äärellä tai lähettyvillä ovat: vanha raatihuone
(rak. 1556). johon on sijoitettu kaupunginarkisto,
historiallinen museo y. m. kokoelmia, Königshaus,
Kaarle XII:n, Napoleon T:n y. m.
ruhtinaallisten henkilöitten tilapäinen asunto, laaja
liike-palatsi „Auerbachs Hof" (rak. 1530-38), johon
liittyy Faust-taru, Bismarckhaus (rak. 1895
yksinomaan raudasta), toria ympäröivistä
taloista kaunein. Altstadtin itäreunassa on
Au-gustusplatz, Euroopan kauneimpia ja suurimpia
(ehkä suurin) toreja. Sitä ympäröivät Altstadtin
puolelta yliopiston monet rakennukset
(päärakennus Augusteum rak. 1831-36), sekä
yli-opistokirkko Paulinerkirche (per. 1200-luvulla,
1897-99 uusittu), pohjoisessa Neues Theater (rak.
1864-67), idässä pääpostilaitos. etelässä puiston
ympäröimä kaupungin museo (per. 1837.
sittemmin laajennettu). Museon edustalla on
monu-menttaalinen Mende-Brunnen. Yliopiston
rakennuksista länteen on ent. Gewandhaus (alkuaan
kangastavarain kauppahalli messujen aikana),
jossa 1781-1884 pidettiin maailmankuulut
Ge-wandhaus-konsertit: v:sta 1896 sinne on
sijoitettu „Städtisches Kaufhaus" (näytevarastot),
alakertaan sitäpaitsi kaupunginkirjasto. Altstadtin
lounaiskulmassa on vanhan (1200-luvulta).
Lutherin väittelystä 1519 tunnetun Pleissenburgin
linnan paikalle harmaasta kalkkikivestä rakennettu
(1899-1905) kaupungin uusi suuri raatihuone.
Sen 111 m korkean, kaupungin yli kohoavan
tornin alaosana on Pleissenburgin tornin jäännös.
Altstadtin pohjoispuolella on Altes Theater (per.
1766) sekä reuesanssityvliin rakennettu uusi
pörssi; siitä itään on paraikaa rakennettavana
L:n uusi päärautatienasema (tulee maksamaan
n. 150 milj. mk.), josta tulee maailman
toistaiseksi suurin, sekä Kristallpalast lukuisine
hu-vitteluhuoneistoineen. — Altstadtista lounaiseen
on rvhmä huomattavia rakennuksia. Etevin niistä

on valtakunnanoikeuden (Reiehsgericht) palatsi
(rak. 18S8-95) 68,5 m korkeine torneineen.
Länteen tästä on yliopistonkirjasto (valmistunut
1S91), Konzerthaus (rak. 1880-84), jossa nykyään
Gewandhaus-konsertit pidetään,
musiikkikonser-vatori, graafillisten taiteitten- ja
kirjateollisuus-akatemia. Läheisyydessä on Grassi-Museum, F. D.
Grassi’n lahjoituksella perustettu (rak. 189-3-96).
taideteollisuus- ja (Berliinin museon jälkeen rik
kain) kansatieteellinen museo. Altstadtista kaak
koon, Johannistalin puistossa tai sen
läheisyydessä on toistakymmentä yliopiston tieteellisten
laitosten rakennusta, vanhainkoti Johannisstift.
pohjoiseen viimemainitusta kirjakaupan keskus,
komea Deutsches Buchliändlerhaus (rak. 1886-88)
sekä Deutsches Buchgevverbehaus (rak.
1898-1900), jossa on sangen arvokas kirjateollisuus
näyttely- ja museo. — Arvokkaita kirkollisia
rakennuksia on verrattain vähän. Kolmesta
katolilaisesta kirkosta mainittakoon Heil. Dreifal
tigkeitskirche (valm. 1847); 25 luterilaisesta kir
kosta on kaunein 1885 valm. goottilaistyylinen
Peterskirche. vanhimmat Thomaskirche (per.
1213) ja Matthäikirclie (per. 1217; monesti
uusittu). — Monista muistopatsaista
mainittakoon Siegesdenkmal Marktplatzilla, pystytetty
1866 ja 1870 v:ieu sotien muistoksi, Goethen.
Leibnitzin, Gellertin, Seb. Bachin. Schumannin,
Hahnemannin ja Bismarckin sekä
kansaintaiste-lun 100-vuotispäiväksi 1913 valmistuva valtavan
suuri Völkerschlachtdenkmal.

Sivistyslaitoksista tärkein on yliopisto,
perustettu 1409 saksalaisten ylioppilaitten siirtyessä
Praagista tänne. Se on Berliinin ja Münchenin
yliopistojen jälkeen Saksan suurin. 1910-11 vii
oppilaita ja kuuntelijoita oli 5.804. Yliopiston
yhteydessä olevista monista laitoksista
mainittakoon ennen muita kirjasto, jossa 550,000
ni-I dettä ja 6.000 käsikirjoitusta.
Kauppakorkeakoulu (per. 1898) oli ensimäinen laatuaan
Saksassa. Soitannollisen elämän keskuksia ovat
lauluakatemia, Riedelverein. Bachverein y. m.
Yllämainittuihin on vielä lisättävä
valtakunnanoikeuden kirjasto 135,000 nid., kasvatusopillinen
keskuskirjasto 150,000 nid.: ennenmainitussa kau
punginkirjastossa on 125,000 nid. Tieteellisiä sen
roja on suuri määrä. Hyväntekeväisyyslaitoksista
L:n kuuromykkäopisto on Saksan vanhin (per.
1778).

L:n suurenmoisen kauppaliikkeen alku on
johdettava sen kolmesta vuosi messusta.
Suurimmat niistä, syys- ja pääsiäismessut,
perustettiin jo 1100-luvun puolimaissa, pienimmät,
uuden-vuodenmessut, alkoivat 1458. Keisari
Maksimi-lian I varusti ne laajoilla etuoikeuksilla (1497.
1507), Saksin ruhtinaat sekä L:n viranomaiset
ovat tarmolla toimineet messujen kohottamiseksi,
ja 1700-luvun alusta ne ovatkin olleet Saksan
suurimmat. Ranskan vallankumouksen jälkeen
seuranneet sotavuodet lamauttivat L:n kauppaa,
mutta uusi kukoistus alkoi 1834 kaupungin
lii-tyttyä Saksan tulliliittoon. Messut ovat
uusimpana aikana täälläkin kadottaneet paljon
alkuperäisestä merkityksestään, mutta niiden
asemesta on syntynyt messujen tapaan järjestetty
näytevarastoliike, joka kaupunginneuvoston ja
kauppakamarin toimenpiteitten johdosta on
kehittynyt valtavan suureksi: 1905 v:n
pääsiäis-messuilla oli 2.930 liikkeellä näytevarastot. En-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0426.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free