- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
781-782

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leipzigin-interim ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

781

Leipzigin-interim — Leipä

782

tisten messujen tapaan on nyttemmin järjestetty
vain turkistavarani kauppa; suunnattomille
varastoineen ja valmistuslaitoksineen L. on koko
maailman tärkein turkistavarani hankkija. —
Varsinainen tukkukauppa on myös kukoistava,
käsittäen monenlaisia tuotteita. Näistä ovat
ennen muita mainittavat kirjapainoteollisuuden
tuotteet; paitsi suunnatonta kustannus- ja
kirja-painoliikettä Lriin on keskittynyt Saksan koko
komissionikirjakauppa. Tätä elinkeinoa edistävät
Saksan kirjakauppiaiden pörssiyhdistys (per.
1825), Saksalainen kirjanpainajayhdistvs,
Saksalainen kirjateollisuusyhdistys. — L:n
monipuolisesta teollisuudesta (140,569 työntekijää 1907)
tärkeimmät ovat ne ryhmät, jotka tavalla tai
toisella ovat kirjakaupan yhteydessä (painoissa
yksistään työskenteli 15,348 henkeä). Huomattavat
ovat myös kone-, kutomo-, kemiallinen, olut-,
tupakka-, epäjalometalliteollisuus. — L. on
tärkeimpiä Saksan rautatieverkon keskustoja. Nykyään
L:llä on 6 eri rautatienasemaa; uuden
valmistuttua koko liikenne tulee keskitettäväksi siihen.

Historia. L. syntyi sorbilaisen
kalastajakylän (Lipzk) kohdalle: kaupunkina se
mainitaan jo n. 1015 ja kaupunkioikeudet se sai 1156,
liitettiin Meisseniin 1216, joutui Saksin jaossa 1485
alliertilaiselle haaralle. Uskonpuhdistus pantiin
toimeen 1539. Kolmikymmenvuotisessa sodassa
L:n kukoistus pitkäksi aikaa lamautui. Sodan
aikana se viisi kertaa valloitettiin, ja läheisyydessä
tapahtui kaksi tärkeää taistelua (ks.
Breitenfeld). L:n läheisyydessä ja itse kaupungissa oli
16-19 p. lokak. 1813 taistelu, jossa Napoleon
lopullisesti masentui, kadottaen 150,000 miehestä
60,000. liittoutuneitten menettäessä 270.000 miestä
käsittävästä kolmesta armeiastaan
(Sctnvarzen-bergin johtama böömiläinen. Kaarle Juhanan
johtama pohjoinen ja Bliiclierin johtama
sleesialainen) 48.000 miestä. E. E. K.

Leipzigin-interim (ks. I n t e r i m), Saksin
maasäätyjen Leipzigissä 28 p. jouluk. 1548
hyväksymä uskonnonsäädös, jonka avulla
toivottiin saatavan katolilaisten ja protestanttien
väliset erimielisyydet rauhassa sovitetuiksi.
Protestanttien puolelta oli sitä laatimassa m. m.
Melanchton. L. oli itse asiassa Augsburgin
inte-rimin lievennetty uusinnos.
Vanhurskauttamisoppi oli siinä lausuttu epämääräisesti,
sakramenttien seitsenluku ja piispanarvo hyväksyttiin
ja katoliset menot tunnustettiin yhdentekeviksi
asioiksi (ks. Adiafora). Melanchtonin
onnistui kuitenkin estää agendan painattaminen ja
käytäntöönottaminen.

Leipzigin lähetysseura ks. Lähetys

Leipä, vanhimpia ruokalajeja, jota
alkuperäi-sesti kaiketi valmistettiin paistamalla
nousemat-tornia taikinakakkuja tuhassa, tikussa tulen
ääressä tai kuumilla kivillä. Tällaista näyttää,
löydöistä päättäen, Sveitsin paalurakennusten
asukasten leipä olleen. Abrahamin aikaan
Etu-Aasian asukkaat nähtävästi tunsivat vain
happamattoman leivän, mutta myöhemmin Mooseksen
laki kieltää happamen l:n käyttämisen
pääsiäislammasta syödessä. ITappamen l:n valmistus
lienee muinaisegyptiläinen keksintö, mikä vähitellen
foinikialaisten välityksellä levisi Kreikkaan,
täältä Roomaan, sitten gallialaisten keskuuteen,
jotka lienevät leipomisessa ensin käyttäneet
hiivaa. ja vasta keskiajan alussa germaanisiin mai-

liin. Etelämaissa olivat silloin ohra- ja velinä-!,
yleisiä, pohjoisemmassa seurasi ohra-l:ää ruis-1.
ja v:n 1800 jälkeen on vehnä-1., merkkinä yleisen
varallisuuden kohoamisesta ja kulkuneuvojen pa
ranemisesta, päässyt yhä yleisempään käytäntöön.
— Jauhojen sisältämä tärkkelys on raskaasti
sulavaa eivätkä ne sinänsä sovi ihmisen
ravinnoksi, mutta kun jauhot sekoitetaan veteen, muut
tuu osa tärkkelyksestä niiden sisältämän
entsy-min vaikutuksesta sokeriksi, osa muuttuu uunissa
dekstriiniksi, suurin osa kuitenkin „liisteröityv",
s. o. tärkkelysjyväset kadottavat säännöllisen
muotonsa. Mutta l:n on myös oltava huokoista.
Tämä saavutetaan taikinan käymisen avulla (ks.
Käyminen). Taikinan sisältämä sokeri
hajoaa hiivan vaikutuksesta alkoholiksi ja
hiilihapoksi tai, hapanta taikinaa valmistettaessa,
taikinanjuuren sisältämien bakteerien
vaikutuksesta maitohapoksi ja hiilihapoksi. Tästä tulee
taikina kaasukuplia täyteen, joista isommat
puhkeavat pinnalle, mutta pienemmät jäävät sitkeän
gluteenin pidättäminä leivän sisään, kun se
pannaan uuniin. Täällä suurin osa alkoholia ja
hiilihappo haihtuvat pois, leivän pinnalle
muodostuu kuori, mikä estää sisuksen kuivumasta ja
tärkkelyksessä tapahtuvat jo ennen mainitut
muutokset. — Paitsi käymisen avulla
kuohkeutetaan l:ää myös n. s. hiivapulvereilla, joista
puhtaasti kemiallista tietä kehittyy kaasua,
tavallisimmin hiilihappoa, taikinaan. Muita
kuohkeut-tamiskeinoja ovat hirvensarvensuola, vispilöity
munanvalkuainen, rasva. Tehdasmaisissa
leipomoissa puserretaan hiilihappoa suorastaan
korkean paineen avulla taikinaan. Paitsi
välttämättömiä, jauhoja ja vettä, sekoitetaan taikinoihin
usein lisä-aineina maitoa, munia, suolaa, rasvaa,
sokeria, mantelia sekä erinäisiä mausteita. —
Paitsi sisältämiensä hiilihydraattien vuoksi on 1.
tärkeä ravinto-aine luustomme ylläpidolle
välttämättömän fosforihaponpitoisuutensa tähden, joka
on korkeampi lesemättömistä kuin sihtijauhoista
leivotussa leivässä. Kuta vähemmän selluloosaa
leipä sisältää sitä helpommin se sulaa; niin ou
sihdatuista vehnäjauhoista leivottu leipä kaikista
ravitsevin. Lesemättömistä jauhoista tehty leipä
sisältää tosin enemmän typenpitoisia aineita,
mutta nämä ovat siinä suurimmaksi osaksi
sellaisina yhdistyksinä, että ne vain raskaasti
sulavat eikä niiden sisältämällä fosforihapolla ja
kaliumilla näytä olevan oletettua merkitystä
organismille. Sitäpaitsi ne yhdessä selluloosan kera
saavat aikaan ylenmääräistä kaasujen kehittymistä
ruuansulatuskanavassa. Helposti sulavana sihti
-jauholeipä edistää hitaampaa, sekajauholeipä
kiihottaville kaasuineen nopeampaa suolentoimintaa.
Alla olevassa taulukossa esitetään muutamia
keskiarvoja yleisten leipälajien kem. kokoonpanosta:

Kuivassa painossa on
Leipälaji Vettä °/0 Typpeä »/„ [-Hiilihydraatteja-] {+Hiili- hydraatteja+} % Rasvaa °/0 Puuaineita °/o Tuhkaa %
Hieno vehnäleipä . . . 36,o 2,a 83,o 0,7 0,4 1.5
Karkeampi „ ... 39,o 79.0 0,6 0,7 1,7
Sihti jauhoinen ruisleipä 40.o 2,o 80.o 0,6 0.9 1,9
Sekajauhoinen 40,0 2.» 78.o 1.3 3,5 2 5
Ohraleipä...... 12.4 1,7 79.9 1.2 4.9 4.3

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0429.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free