- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
785-786

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leith ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

785 Leith—I

kauslehtiiii ja julkaisi romaanin „Auf der
Schwelle" (1896). E. R-r.

Leith flip], kaupunki Keski-Skotlannissa-,
Fortli-vuonon etelärannalla pienen Water of Leitli-joen
suussa km: n verran Edinburghista koilliseen;
80,489 as. (1910). — L:ssä on useita kauniita
rakennuksia; vanhain merimiesten koti (per. 1555). L. on
vilkasliikkeinen satamakaupunki, vaikkei enään
suhteellisesti yhtä tärkeä kuin ennen; 1909
satamassa selvitettiin 2.66 milj. netto rek.-ton. (ilman
rannikkoliikennettä). Joensuun muodostamaa
satama-allasta suojaa kaksi n. 1 km pituista
aallonmurtajaa; useita allastelakoita ja kuivia telakoita,
pinta-ala yhteensä 41 ha. Uusi satama on
perustettu 1 ’/, km länteenpäin. L:n laivasto käsitti
146,799 rek.-ton. 1908. Teollisuushaaroja on
laivanrakennus (tärkein; alkanut 1313). koneitten,
touvien, purjekankaan, kumin y. m. valmistus.
Kauppatavaroista mainittakoon whisky
(Ison-Britannian suurimmat liikkeet) sekä ranskan-,
espanjan- ja portugalinviinit. Tuonnin arvo 161
milj. mk., viennin 67 milj. mk. (1908). -— L.
mainitaan Inverleith nimisenä jo 1128. E. E. K.

Leitha fläita], unk. L a j t a, Tonavan lisäjoki
oik., lähtee Ala-Itävallasta, laskee 178 km
pituisena Tonavaan Unkarin puolella. Koska L. jonkun
matkaa juoksee Itävalta-Unkarin molempien
val-tiopuoliskojen rajalla, käytetään näistä usein sen
mukaan nimiä Cisleithania ja
Translei-t h a n i a. — L;n oik. puolella ovat metsäiset
L.-vuoret. (E. E. K.)

Leitmotiivi ks. Johtoaihe.

Leitner [läit-J, Gottlieb William
(1840-99), orientalisti ja löytöretkeilijä. Saatuaan
kasvatuksensa Englannissa, jossa v:sta 1859 vaikutti
arabiankielen opettajana (King’s Collegessa), hän
1864 kutsuttiin Intiaan Punjabin yliopiston
opettajaksi. Teki 1866-70 tutkimusretkiä Kashmiriin,
Vähään Tibetiin ja Dardistaniin keksien
sanskrii-tin sukuiset dardu-kielet. Julkaissut m. m. ..The
races and languages of Dardistan" (1867-71),
..Kafiristan" (1881). „History of Dardistan" y. m.

H. U-a.

Leivinpulveri ks. Hiivapulveri.

Leivinuunirahat, kani., leivinuunin
käyttämisen oikeudesta suoritettu vero, jota v:sta 1622
kannettiin Ruotsin valtakunnan kaupungeissa
jokaiselta taloudelta, säädyn ja varallisuuden
perusteella määrätyn taksan mukaan. L.
poistettiin 1747, mutta niiden sijaan tuli sam. v.
koti-tarpeenaksiisi, jota suoritettiin
kaupunkeihin tuodusta viljasta. J. F.

Leiviskä (ruots. lispund, oikeastaan liviskt
p u n d, saks. Liespfund), Skandinaaviassa,
Itä-merenmaakunnissa ja Pohjois-Saksassa ennen
käytetty painomitta = 20 naulaa = 8,5 kg. L:ää
merkittiin = Lü, vanhempina aikoina pelkkä ® (joka
sitten tuli naulan merkiksi).

Leivonmäki. 1. Kunta, Mikkelin 1..
Heinolan kihlak., Luhangan-Joutsan-Leivonmäen
ni-mismiesp.; kirkolle Jyväskylän kaupungista 55
km, Rutalahden laivalaiturista (Päijänteen
rannalla) 13 km, (Jyväskylästä säännöllinen
laiva-liike Rutalahteen). Pinta-ala 307,7 km3, josta
viljeltyä maata 2,214 ha (siinä luvussa
luonnonniittyjä 854 ha) (1910). Manttaalimäärä 13,s9ss,
ta-lonsavuja 82, torpansavuja 42 ja muita savuja
430 (1907). 2.084 as. (1910); 578 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitta-

Leixoes 78t>

via 417 (1901). 243 hevosta, 1,264 nautaa (1910).

— Kansakouluja 2 (1912). Säästöpankki „Sampo".

— Kirkonkylässä pappilan lähellä Kuhasenmäki
(244 m yi. merenp.), jonka tornista avara
näköala yli Rutajärven ja avaran ympäristön. —
Teollisuuslaitoksia: Havumäen mylly ja saha. —
2. Seurakunta, konsistorillinen, Savonlinnan
hiippak.. Heinolan rovastik.; perustettu
Hartolaan kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi 1772, sai
kappelinoikeudet 1850, siirrettiin Hartolasta Jout
san uuteen khrakuntaan kuuluvaksi 1860, erotet
tiin omaksi khrakunnaksi keis. käskykirjeellä
4 p:ltä marrask. 1878 (ensimäinen khra v:sta
1883 alkaen). Kirkko puinen, rak. 1873.

L. H-nen.

Leivoset 1. kiurut (Alaudidæ) ovat ulkomuo
doltaan jossakin määrin kirvisiä muistuttavia,
mutta poikkeavat näistä siinä, että nilkan
kupeilla 011 neliskulmaisia kilpiä (kilpinilkka).
Yleisenä tuntomerkkinä mainittakoon erittäinkin
takavarpaan pitkä ja melkein suora kynsi, vaikka
se muutamilla ulkomaalaisilla lajeilla on lyhyt
ja käyräkin. Nokka on enimmäkseen
keskipitui-nen tahi lyhyt, hoikanpuoleinen; jalat usein
tavallista pitemmät. Leivoset ovat enimmäkseen
aukeiden maiden asukkaita; ainoastaan harvat
lajit elävät metsissä. Ruokansa ne hakevat maasta,
jossa voivat nopeasti juosta. Pesät ovat
vaatimattomia, avoimina maassa tai heinikossa;
munat täplikkäitä, ympäristön väriin soveltuvia.
Laulutaito 011 yleensä hyvä. Asustavat enimmäk
seen pohjoisella pallonpuoliskolla Euroopassa, Aa
siassa ja Afrikassa erittäin runsaasti;
Amerii-kassa ja Austraaliassa tavataan vain yksi suku.

— Meikäläiset lajit voidaan kaikki yhdistää
samaan sukuun (Alauda). Huomattavin
lajeistamme on p e 1 t o-l. 1. kiuru (A. arvensis), joka
on levinnyt koko vanhaan maailmaan Afrikan
keski- ja eteläosia lukuunottamatta. Suomessa
sen yleisemmän levenemisen pohjoisrajana on
napapiiri. Pelto-1. on pienen rastaan kokoinen,
noin 17-20 em:iä pitkä. Selkäpuoli ruskean- ja
kellanharmaan-kirjava, alapuoli vaaleahko. Se
asustaa niitty- ja peltomailla, jossa pesii 2-3 ker
taa vuodessa. On mainio laulaja; pystysuoraan
korkealle ilmaan kohoten se visertelee sangen
vaihtelevasti. Tulee Suomeen aikaiseen keväällä
ja muuttaa syyskuussa pois. Muuttomatkoilla lei
vosia tapetaan suuret määrät Etelä-Euroopassa.
erittäinkin Italiassa. Harvinaisia ovat
maassamme metsä-1. (A. [LullulaJ arborea) ja
t ö y h t ö-l. (A. [Galerida] cristata), edellinen
asustaa metsämailla laajalla alalla Välimeren
ympärillä olevissa maissa, Suomessa se on
yleinen vain maan lounaisosissa. Jälkimäinen
tunnetaan pään suippokärkisestä töyhdöstä. Sen
le-venemisalue on vieläkin laajempi kuin edellisen:
varsinkin Itä-Euroopan ja Länsi-Aasian
aroseu-duissa se on aro-l:n (A. [Mclanocorypha]
ca-landra) kanssa luonteenomainen lintu. Euroopan.
Aasian, Afrikan ja Pohjois-Ameriikan
tuuturi-ja vuoristoseuduissa asustaa tunturi-1. (A.
[Eremophila] alpestris), helposti tunnettava
pienistä, mustista korvatöyhdöistään. Lapissa, jossa
tätä lajia nimitetään k e 1 1 o 1 i n n u k s i, se
asustaa puurajan yläpuolella yhdessä pulmusen
kanssa, jota se luonteeltaan muistuttaa, (vrt.
liitekuvaa Laululinnut.) E. IV’. S.

Leixoes [laisö’isj. satama Pohjois-Portuga-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0431.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free