- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
787-788

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leith ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

787

Lejean—Lekve

t

788

lissa. 5 km Dueron suusta pohjoiseen. Se on
keinotekoisesti valmistettu Oporton ulkosatamaksi,
johon se on sähkörautatiellä yhdistetty; välittää
suurta viini- ja siirtolaisliikettä. E. E. K.

Lejean [lazà’] Guillaume (1828-71), ransk.
matkailija, harjoitti 1857-58 hallituksen
määräyksestä topografisia, historiallisia ja
kansatieteellisiä tutkimuksia Balkanin-niemimaalla. 1860-G1
Ylä-Niilin varsilla, oli sitten jonkun aikaa
Ranskan konsulina Abessiiniassa, teki 1865 matkan
Etu-Aasian ja Iraanin kautta Kashmiriin,
matkusteli 1867-69 uudelleen Euroopan Turkissa.
Monien aikakauskirjakirjoitusten ohella julkaissut
m. m. „Vovage aux deux Nils" ja „Voyage en
Abyssinie". ’ (E. È. K.)

Lejeerata, valmistaa metalliseoksia, ks. L
e-j e e r i n g i t.

Lejeeringit (lat. Iigä’re = sitoa). metalliseoksia
tai (kiinteitä) liuoksia, joissa toinen metalli on
liuottimena ja toinen, tai kahden metallin
kemiallinen yhdistys, on siihen liuenneena.
Lejeerin-kejä valmistetaan yleensä sulattamalla eri
metalleja yhdessä. Jäälidyttyään nämä seokset eivät
kuitenkaan suhtaudu samoin kuin suolaliuokset.
Esiin, sellaisesta vasken ja hopean lejeeringistä,
jossa on enempi kuin 72 % hopeaa, eroaa
hopeaa siihen saakka, kunnes jäännöksessä tulee
olemaan 72 c/c hopeaa ja 28 </c vaskea ja tämä seos
sulaa 778°:ssa. Jos vaskea on enemmän kuin
28 c/c, suhtautuu vaski samalla tavalla ja jää
jälelle taas yllämainittu seos, jota nimitetään
entektiseksi liuokseksi. Kaikki
metallit eivät kuitenkaan suhtaudu yllämainitulla
tavalla. Esim. hopean ja kullan 1. jähmettyvät
yhtenäiseksi seokseksi. — L:llä on erittäin suuri
käytännöllinen merkitys. Metalliteollisuudessa
ovat tärkeitä varsinkin vaskea sisältävät seokset
(ks. Vaskilejeeringit). Elohopealejeeringit
1. amalgamit ovat myöskin huomattavia. L:llä
on yleensä monia edullisia ominaisuuksia, joita
itse sekoitetuilla metalleilla ei ole: ne ovat usein
kovempia, kauniin-värisiä, syövyttäviä aineita ja
ilmaa vastaan kestävämpiä ja parempia valaa,
sillä ne ovat valamisen jälkeen tiiviitä.
Lejee-rinkipintaa voidaan usein myöskin hyvin
kiillottaa. Tärkeätä on valamiseen nähden se, että
lejeeringit sulavat helpommin kuin itse sekoitetut
metallit. S. V. II.

Le Jeune [la zö’n], Claude (1528-1602),
ransk. kuorosäveltäjä. Sävelsi laajoja
sarjateok-sia maalailevaan tyyliin (esim. „Kevät"), koko
psalttarin useampaan kertaan, Baifin
antiikki-runomittaisia lauluja y. m. (Expert. ,.Maitres
mus. de la Renaissance frangaise". 12-14).

I. K.

Lejon, aatelissuku ks. Lepaan suku.

Lejonhufvud ks. Leijonhufvud.

Lejre, kylä Tanskassa Sjællandilla, 8 km
lounaiseen Roskildesta. Mainitaan tanskalaisissa
sankarilauluissa ja taruissa Tanskan
pääkaupunkina (mskand. Hleidrur, mtansk. Lethræ), jonka
perustajan, Skjoldin, jälkeläisiä sen mukaan
nimitettiin L.-kuninkaiksi. (E. E. K.)

Lek, yksi Reinin suuhaaroista, virtaa N i e u w e
Maas nimisenä Rotterdamin ohitse.

Leka ks. Moukari.

Lekkeri, (leili), maito-, kalja-, olut- tai
viina-astia, laskun (kuva 1, Satakunta, Karjala),
piirakan (kuva 2, Tammela) tai pikku tynnyrin

Lekkereitä.

(kuva 3.
Pohjois-Savo) muotoinen.

U. T. S.

Leksand /-ë-/,
pitäjä Ruotsissa,
Kop-parbergin läänissä.
9,956 as. Pitäjän

kirkonkylä L e
k-s a n d s n o r e t on

[-munisipaaliyliteis-kunta.-]

{+munisipaaliyliteis-
kunta.+} sijaitsee siinä,
missä Itä-Daljoki
lähtee Siljanista. 972 as.
(1910). Kylän
muodostaminen kaupungiksi on vireillä.

Leksikaalinen ks. Leksikko.

Leksikko (kreik. leksiko’n), sanakirja (ks. t.).
— Leksikografi (kreik. leksiko’n ja graphein
= kirjoittaa), sanakirjantekijä. —
Leksikaalinen. sanakirjaa koskeva, sanakirjallinen,
sana-kirjantapainen. — Leksikologia (kreik.
leksiko’n ja logos = puhe, keskustelu, esitys), kie
Ien sanavaraston sanakirjallista järjestelyä
käsittelevä tiede.

Leksikografi ks. Leksikko.

Leksikologia ks. Leksikko.

Lektor ks. Lehtori.

Lektsionaari (kesk. lat. lectionä’rium), luettelo
niistä Raamatun paikoista, erittäin Apostolien
teoissa ja epistoloissa, joita luettiin
jumalanpalveluksessa sunnuntai- ja juhlapäivinä.

Lektyyri (ransk. lecture), lukeminen.

Lekve, Endre (1833-82), insinööri ja
opettaja, kävi ensin aliupseerin koulun Bergenissä,
suoritti Hannoverin polyteknillisen opiston
kurssin 1856-59. Kun Helsingin teknillinen
reaali-koulu 1858 muodostettiin uudelleen ja todella
teknilliseksi, haettiin siihen malli- ja
konepiirus-tuksen, yleisen rakennusopin ja
rakennusaineopin sekä deskriptiivisen geometrian opettajaa
Hannoverista, jonka opistoa siihen aikaan
pidettiin Saksan ensimmäisenä. Tähän toimeen
saatiin L., jonka erinomaiset opinnot olivat
herättäneet huomiota. V. 1860 hän siirtyi Suomeen.
Tekn. reaalikoulun kehittyessä ja sen
opettajavoimia lisättäessä L:n opetusalaksi jäi tie-,
silta- ja vesirakennusoppi, jotka käsittivät hänen
erityisen ammattialansa — ja niiden
vanhemmaksi opettajaksi hän tuli Polyteknilliseen
opistoon. joksi reaalikoulu 1879 vihdoin muodostui.
L. oli hyvä ja pidetty opettaja, ja hän on
opet-tajatoimellansa paljon vaikuttanut teknillisen
toiminnan kehitykseen maassamme. Hän teroitti
oppilaidensa mieliin erittäinkin taloudellisten,
kansantaloudellisten ja kotoisten olojen
merkitystä tekniikassa. Tämä johti häntä sekä
erinäisissä komiteoissa että julkisuudessa innolla
ja asiallisesti ajamaan kotimaisen tekniikan
asiaa ja erittäinkin oman korkeamman
teknillisen oppilaitoksen perustamista. Tekn.
reaalikoulun nopea kehittyminen Polyteknilliseksi
opistoksi, josta sitten nykyinen Teknillinen
korkeakoulu on syntynyt, on isoksi osaksi luettu L:n
ansioksi. L:n tullessa oli maassamme hyvin
vähän teoreettisesti sivistyneitä teknikkoja. On
sentäliden luonnollista, että häntä käytettiin
apuna ja neuvonantajana melkein kaikissa
teknillisissä kysymyksissä, joita siihen aikaan
pohdittiin. Kun Riihimäen-Pietarin rata piti ra-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0432.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free