- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
791-792

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lelegit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

791

Lembitu— Lemlanti

792

66,« % puolalaisia, 25,5 % ruteeueja. Yliopiston
kirjastossa on 200,000 nid. Vielä on teknillinen,
puolankielinen korkeakoulu,
eläinlääkärikorkea-koulu, monta lukiota, pari seminaaria, useita
ammattioppilaitoksia: kreivi Ossolinskin 1817
perustama kansallisinstituutti runsaine kirja-,
käsikirjoitus-, ralia- y. m. kokoelmineen,
Dziedus-zyckin museo kansa- ja lintutieteellisine,
Lubo-mirskin museo arkeologisine ja
taidekokoelmi-neen; maakunnan- ja kaupungin arkistot,
rutee-nilainen arkeologinen museo, puolalainen 1901
per. tiedeseura y. m. L. on Galitsian
keskusvirastojen sekä kolmen arkkipiispan istuin ja
maa-päivien kokoontumispaikka.

L. on maakunnan rautatieverkon keskus ja sen
tärkein kauppa- ja teollisuuskaupunki.
Valmistetaan etenkin koneita, kynttilöitä, polttoöljyä,
väkijuomia, nahkateoksia, kemiallisia tuotteita.
Kauppa käsittää villa-, pellava, hamppu-, vaha-,
nahka- ja siementuotteita. -— L:n ulkopuolella
on puistoilla kaunistettu Franz-Josefin-vuori.

L:n perusti 1259 ruteenilainen ruhtinas Daniel
poikaansa Leoa varten, jonka mukaan kaupunki
sai nimensä Leopolis (siitä puol. ja saks. nimi:
viimem. < Lemburg < Löwenburg). Puolan
kuningas Kasimir Suuri valloitti sen 1340, antaen
sille „magdeburgilaisen" oikeuden. L. oli
1450-luvulta pitkät ajat itämaisen kaupan
keskuksena turkkilaisten valloitettua Konstantinopolin.
Kaarle XII valloitti kaupungin 1704. — Puolan
ensimäisessä jaossa 1772 L. joutui Itävallalle.

E. E. K.

Lembitu ks. Lemmitty.

Lemböte, kylä Lemlannin pitäjässä
Ahvenanmaalla. Kylän vieressä sen länsipuolella on
Kap-pelivuorella muinaisen harmaakivistä rakennetun

Lemböten kappelikirkon rauniot.

kappelikirkon jäännös, jota pidetään Suomen
vanhimpana arkkitektonisena muistomerkkinä.
Kirkko on sisäpuolelta mitaten 7,2X5 m laaja;
seinät ovat n. s. valinmuuria: ulkosivut isoista
harmaakivistä, välitäytteenä vierinkiviä ja
savi-ruukkia. Ainoa jäljellä oleva ikkuna on
pyörö-kaarinen. Rakennustyylistä on päätelty kirkon
olevan n. v:n 1100 vaiheilta. Arvellaan sen
rappeutuneen jo Kustaa Vaasan aikana. — V. 1893
raunio lujennettiin sementityksellä. — Eräässä
tanskalaisessa matkaoppaassa n. v:lta 1250
mainitaan pysähdyspaikkana Tanskasta Viroon
purjehtiessa m. m. Lemböte („lynaebota"), jonka
johdosta on arveltu, että yllämainittu kirkko
alkujaan on rakennettu purjehtijain tarpeita varten.

A. Es.

Lemercier [lamersic’], Jacques (n.
1585-1660), ransk. arkkitehti, kuvanveistäjä ja kai
vertaja. Opiskeli 1607-20 Roomassa, jossa kai
versi vaskeen m. m. M.-Angelon töitä. L. on var
hemman ranskalaisen barokin merkkihenkilöitä
L:n päätyö on Sorbonnen kollegi kirkkoineen
(ensimäinen kehittynyt kupolirakenne
Ranskassa) ; rakensi Louvren laajennetun pihafasadin
keskiosan: Palais eardinalin (nyk. Pai. royal)
ynnä sen teatterin hän aloitti ja loi
Fontainebleau^ komean hevosenkenkäportaan.
Kuvanveistäjänä valmistanut Henrik IV:n patsaan Låte
raanibasilikaan ja saman kuninkaan sarkofagin.

ü-o N.

Lemi (ruots. K 1 emi s). 1. Kunta,
Viipurin 1.. Lappeen kihlak., Lemin-Taipalsaaren
ni-mismiesp.; kirkolle Lappeenrannan kaupungista
25 km. Pinta-ala 208.i km2, josta viljeltyä maata
(1910) 4.030 ha (siinä luvussa luonnonniittyjä
1.045 ha) ; manttaalimäärä 21,36, talonsavuja 410.
torpansavuja 69 ja muita savuja 220 (1907).
4.812 as. (1910) ; 653 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 506
(1901). 455 hevosta. 4.126 nautaa (1910). — Ka»
sakouluja 4 (1912). — Teollisuuslaitoksia: 4 sa
haa, 4 suurempaa myllyä, 2 tiilitehdasta. — Kir
koita laivakulku Kivijärveä myöten (n. 14 km)
Luumäen rautatienaseman läheisyyteen. — 2.
Seurakunta, keisarillinen. Savonlinnan
hiip-pak., Lappeenrannan rovastik.: Taipalsaareen
kuulunut kappeli, perustettu 1680-luvulla, tuli
omaksi khrak:ksi 1807. Kirkko rak. 1786,
korjattu 1874. L. U nen.

Lemke, Johan Filip (1631-1711), saks.
ruots. taidemaalari: syntyisin Nürnbergistä,
opiskeli Hampurissa ja 1653-73 Italiassa, maalaillen
I etupäässä sota- ja metsästyskuvia. Kaarle XI :n
kutsumana L. tuli 1683 loppuiäkseen Tukholmaan,
jossa hän kuninkaallisena sotamaalarina ikuisti
Kaarle X:n ja Kaarle XI :n sotaretkiä (iso
maalaussarja nvk. Drottningholmissa) ja teki
lukuisien piirustusten ohella radeerauksia saksalais
hollantilaiseen tyyliin. E. R-r.

Lemlanti (ruots. Lemland, vanhempina ai
koina ,.L v m æ 1 a n d" ja „L e m m e 1 a n d"). 1.
Kunta. Turun ja Porin 1., Ahvenanmaan khlak :
käsittää Lemlannin niemen (jonka Lemströmin
kanava nykyjään erottaa saareksi muusta Alive
nanmaasta) ynnä osan sitä reunustavaa saaristoa.
Kirkolta Norrbyn laivalaiturille 1 km. josta
Maarianhaminaan laivateitse n. 8 km. Pinta
ala 98., km2, joista viljeltyä maata (1910)
1.369 ha (siitä luonnonniittyjä 877 ha);
manttaalimäärä 34 "/M, talonsavuja 99, torpansavuja
21 ja muita savuja 148 (1907). 2,152 as.
(1910) ; niistä 56 suomenkielistä; 356
ruokakuntaa. joista maanviljelys pääelinkeinona 142:11a.
merenkulku 76:11a ja kalastus 42:11a (1901).
Kauppalaivastoon kuului v. 1910 18 purjealusta
(vht. 7,189 netto rek.-ton.). — 176 hevosta, 799
nautaa (1910). — Kansakouluja (1912) 4
(ruot-sink.). — Teollisuuslaitoksia: Bengtsbölen meijeri.
—- Historiallisia muistoja: Lemböten (ks. t.)
kappelin rauniot. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Ahvenanmaan
rovastik.; todennäköisesti Ahvenanmaan vanhin seura
kunta. L:iin kuuluu Lumparlannin kappeli. —
Kirkko rak. 1400-luvulla, sen torni 1817.

L. H-nev.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0434.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free