- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
795-796

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lemma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

795

Lemot— Lempäälä

L:n suuri kuvailuteos „La Belgique", josta L.
vihdoin sai 5:vuotispalkinnon. L:u muut
tärkeimmät teokset: „L’Arche. journal d’une maman"
(1894), „L’lle vierge" (1894), „Adam et five"
(1899). Teos „L’Homme en amour" (1897), ollen
ylen naturalistinen seksuaalisailieinen kirja,
aiheutti oikeudenkäynnin, joka kuitenkin
päättyi L:n vapauttamisella. Vakavia
uskonnollisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä pohtivat
romaanit ,.Le vent dans les moulins" (1901), ,,Les
deux consciences" (1902), ,.Le petit homme de
Dieu" (1902) ja ,.Comme va le Ruisseau" (1903).
Romaanissaan ,,Le droit au bonheur" (1905) L.
puolustaa avioeroa. [L. Dumont-Wilden, ,.C.
Le-monnier" (La Grande Revue, 1903. II, s.
438-448; L. Bazalgette, „C. Lemonnier" (1904).]

J. H-l.

Lemot [temö’], Francois Frédéric
(1773-1827), ransk. kuvanveistäjä; tehnyt julkisten
tilausten perusteella useita klassillissuuntaisia
veistoksia. joista mainittakoon esim. Pariisissa
olevat pitkä korkokuva Louvren pylväistön
päätykolmiossa, koristeelliset henkilökuvat l’Arc de
earrouselissa ja Henrik IV:n ratsastajapatsas
Pont-neufillä. É. R-r.

Lempäälä, suom. seurakunta Inkerinmaalla
Suomen rajalla, kuuluu Lyyssin rovastikuntaan;
perust. Ruotsin vallan aikana (n. 1615), ensinnä
nimellä Kuivas, entisen Kuivaisin pokostan
sijalle. Puukirkko rak. 1704. korjailtu ja
laajennettu 1855 ja 1891. Väkiluku 45 kylässä 7,857
henkeä (1912). Papin valitsee seurakunta ja
vahvistaa virkaansa läänin kuvernööri. L:ssa
sijaitsee myöskin Inkerinmaan seurakuntien yhteinen
kuuromykkäkoulu. Seutu on Inkerin kauneinta,
luonnoltaan vaihtelevaa, Suomesta tulevan
selänteen jatkoa. Väestö äyrämöissukuista; myöskin
venäläis-uskoisia inkerikkoja. P. T.

Lempisaari (1. L e m s h o 1 m a, ruots. L e
m-sjöholm), von Haartman-suvun sääntöperintö-

tila Askaisten
kappelissa mereen
pistävällä niemellä
l’/.j penink. länteen
Naantalista,
käsittää nykyään
Lempi-saaren allodisäte-rin sekä useampia
eriluontoisia taloja
Askaisissa ja
Merimaskussa, kaikkiaan 12 °/la
manttaalia, n. 1,500 ha,
josta 300 viljeltyä.
— Lempisaaren
si-lakka-astiatehdas ja
salia, jotka
omistaa Turun
mekaaninen tynnyritehdas. — Laivaliike Turusta. —
Lempisaari käsitti keskiajalla 3 taloa, jotka
kuuluivat Turun piispoille. Vesteråsin resessin
jälkeen ne joutuivat kruunulle pysyen edelleen sen
hallussa, kunnes Juhana III 1577 lahjoitti nuo
..kolme Lempisaaren piispantilaa"
äpärätyttärel-leen Sofia Gvllenhjehuille, Pontus De la Gardien
puolisolle. Heiltä kartano meni perinnöksi heidän
tyttärelleen ja tämän miehelle Jesper Matinpoika
Kruusille (ks. t.), upporikkaalle Harvialan
herralle, jolla sitäpaitsi oli hallussaan Jokioisten.

Lempisaaren kartanon
puurakennus.

Nokian ja Viikin kartanot y. m. Tila pysyi
jonkun aikaa hänen kuoltuaan Kruus-suvulla, kunnes
sen omistajaksi tuli presidentti Fabian Wrede,
jonka puoliso oli Brita Kruus, sitten heidän
tyttärensä poika kreivi Axel Wrede-Sparre (1729-53),
ja edelleen Herman Fleming, Louhisaaren herra
(v:een 1789), joka rakennutti kartanon nykyisen
päärakennuksen. Sitten kartano vaihtoi usean
kerran omistajaa, kunnes se 1795 joutui
vapaaherra K. E. Carpelanille ja 1813 professori Josef
Pippingskjöldille, jonka perillisiltä salaneuvos
Lars Gabriel von Haartman 1823 osti sen.
Kartano on yhä hänen suvullaan. Nykyinen
omistaja (v:sta 1901) vapaaherra L. G. von Haartman.
— Päärakennus, v:lta 1767. on komea kaksiker
roksinen tiilirakennus tiilisine taitekattoineen.
-Vanhempi, niinikään tiilestä tehty
yksikerroksinen päärakennus 1600-luvulta on myöskin
säilyin^. Huoneissa on vanhaa huonekalustoa,
tauluja y. m. s. A. Es.

Lempo, paholaisen nimitys vanhoissa
suomalaisissa loitsu- y. m. runoissa, osaksi
puhekielessäkin.

Lempoisten kanava,
Hämeenlinnan-Tampereen laivaväylällä, kulkee kannaksen poikki
Lempäälän kirkon eteläpuolella: sen avulla saatiin
oikaistuksi ja tehtiin Iaivakululle mahdolliseksi
vesiväylä Vanajavedestä Pyhäjärveen, jonka
luonnollinen tie kulkee pohjoisempaa Herralan,
Niemistön, Kuokkalan y. m. koskien kautta.
Rakennustyöt aloitettiin 1780. mutta jäivät pian kuitenkin
kesken; varsinainen kanavanrakennustyö tehtiin
sitten 1867-68 ja 1871-74. Pituus l.oai km. pohjan
leveys 8.9 m ja veden syvyys matalan veden
aikaan 1.78 m. Sulku rakennettiin puusta.
Rakennuskustannukset tekivät kaikkiaan 493.000 mk.
Entisen sulun tilalle rakennettiin uusi kivestä
1896-97 127.500 mk:n kustannuksella (sulun
pituus 40 m, leveys 8 m ja syvyys 1,8 m). —
Kana-, van kautta kulki 1910 952’ alusta. Tuloja sam. v.
j 2.828 mk. ja menoja 19,532 mk. — Kanavan yli
I kulkee rautatiesilta sekä puinen maantiesilta
(molemmat kiinteitä). Ensimäiset kesken jääneet
! kaivaustyöt suoritettiin n. 3 km yläpuolella
nykyistä kanavaa. L. H-nen.

Lempäälä (ruots. Lempälä). 1. Kunta.
| Hämeen 1.. Pirkkalan khlak.,
Vesilahden-Totti-järven-Lempäälän nimismiesp.; kirkolla
Lempäälän rautatienasema (21 km etelään Tampereelta).
Pinta-ala 257 knr, josta viljeltyä maata 5,579 ha
(siitä luonnonniittyjä 782 ha) (1910);
manttaalimäärä 74,8875, talonsavuja 185. torpansavuja 161
ja muita savuja 866 (1907). 5,563 as. (1910);
1.178 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 543:11a, teollisuus 316:11a (1901). 701
hevosta, 2.504 nautaa (1910). — Kansakouluja 7
(1912). Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Lempoisten saha ja mylly (o.-y.), Kuljun ja Moision
myllyt, Koskisen aiokalutehdas, 2 pienempää
tiilitehdasta, O.-y. Ahlströmin saha (ei enää
käynnissä). — Muinaislöydöistään tunnettu on
Päivä-niemi (Vesilähteen vievän Näppilän tien varrella);
siellä laaja muinainen hautauspaikka. — Kirkon
eteläpuolella Lempoisten kanava (ks. t.).
—- Huomattavia maatiloja: Kulju, Sotavalta,
Hietaniemi, Lastunen, Tolvila, Kukkola y. m.

- 2. Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon
hiippak.. Tampereen rovastik.; mainitaan omana
pitäjänä jo 1439 (oma khra jo ainakin 1455).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0436.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free