- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
797-798

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lempäälän vapaaherrakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

797

Lempäälän vapaaherrakunta—Lemun niemi

798

Kirkko, harmaasta kivestä, rak. n. 1440-50,
laajennettu (ristikirkoksi) 1838, korjattu 1895.
[A. O. Heikel. »Kertomus Pirkkalan kihlakunnan
muinaisjäännöksistä" (Vet. soc. bidrag n:o 38,
sivv. 1-20) ; Hj. Appelgren, »Suomen
muinaislinnat" (Suom. muinaisin.-yhd. aikak. XII, sivv.
20-21) ; »Anmärkningar om Lempälä socken"
(Abo Tidn. 1791 n:o 21, 22 ja 24); »Piirteitä
Lempäälän pitäjästä" (Aamulehti 1911. n:o 42).]

L. II-nen.

Lempäälän vapaaherrakunta oli n. s.
nimellisiä vapaaherrakuntia 1. sellaisia, jotka eivät
tuottaneet omistajilleen niitä erikoisetuoikeuksia.
jotka seurasivat todellisia vapaaherrakuntia.
V. 1G51 kuningatar Kristiina korotti presidentti
Jöns Kurjen vapaaherrasäätyyn oikeudella
nimittää itseään Lempäälän vapaaherraksi.
Kuitenkin jäivät hänelle 1650 suodut 81 taloa
Lempäälässä ja Tyrväällä niinkuin aikaisemmin
Norrköpingin päätösten tiloiksi. V. 1651 hänelle
annettiin muutkin Lempäälän talot, mutta
samoilla ehdoilla kuin aikaisemmat. K. R. M.

Lemsjöholm ks. Lempisaari.

Lemström, Karl Selim (1838-1904). suom.
fyysikko, yliopp. 1857 ja filos. kand. 1862. toimi
1863-67 matematiikan ja fvsiikan opettajana
»Helsingfors lyceum"issa. Talvella 1867-68
Edlundin luona Tukholmassa tekemiensä tieteellisten
kokeitten tulokset L. esitti 1869 „Om
Voltainduk-tionsströmmens intensitets förlopp" nimisessä
väitöskirjassa ja tuli sen nojalla dosentiksi
yliopistoomme, julkaisi lisensiaatinarvoa varten
1873 väitöskirjan ,.Om den elektriska
urladd-ningen i polarljuset oeh polarljusspektrum".
V. 1878 hän tuli yliopistoomme vakinaiseksi
professoriksi kirjoitettuaan tutkielman »Om
orsakerna tili jordens magnetiska tillstånd"
11877). L. erosi virastaan 1903. Ilmasähkön ja
inaamagnetismin alalla L. on suorittanut
tärkeimmät tutkimuksensa. Etenkin revontulten
synnyn selvitteleminen oli hänen hartaan
tutkimuksensa esineenä siitä pitäen kuin hän
fyysikkona otti osaa Nordenskiöldin johtamaan
ruotsalaiseen, tieteelliseen retkikuntaan Huippuvuorille
(1868). Edlund selitti revontulet unipolaarisen
induktsionin avulla, jota hän oletti maapallon
pyöriessään synnyttävän ylemmissä
ilmakerroksissa päiväntasaajan ja navan välillä. Tätä
ajatusta L. on edelleen kehittänyt olettaen kuitenkin
selityksessään, että pääasiallinen syy maapallon
ja ilmakerrosten väliseen jatkuvaan
sähköpurkaukseen navan kohdalla on sähköinfluenssi. L:llä
oli tilaisuus kokeellisesti osoittaa teoriansa
pätevyys sen retkikunnan järjestäjänä ja valvojana,
joka Suomen tiedeseuran toimesta teki havaintoja
Sodankylässä vv. 1882-84 ottaen osaa
kansainväliseen pohjoisen napaseudun ilmatieteelliseen ja
magneettiseen tutkimukseen. Talvella 1882-83 L.
asetti ukkosenjohtajan tapaisen 500-600:11a
mes-sinkikärjellä varustetun kojeen Sodankylän
Ora-tunturille. Kärjistä ulosvirtaava sähkö synnytti
vuoren huipulle kellertävän valon, joka antoi
revontulten tunnusmerkillisen spektrin. Samana
talvena Pietarlauttasoaivilla uudistettu koe
onnistui niin hyvin, että oikea revontulten säde
kohosi vuoresta. -— Hyvin tunnetut ovat L:n
tutkimukset ja kokeet hallasta ja hänen sen
aikaansaamien vaurioitten estämiseksi keksimät
halla-soihdut (ks. Halla). — L. on myös tehnyt laaja-

suuntaisia, ulkomaillakin melkoista huomiota
herättäneitä kokeita sähkön vaikutuksesta
kasveihin. Kokeensa tulokset hän esitti kahdessa
akateemisessa kutsumuskirjoituksessa (..Om elektri
citetens inflytande på växterna", 1890-91),
saksalaisessa julkaisussa, ..Elektrokultur" (1902) ja
englantilaisessa, »Elektrieity in agrieulture and
hortieulture" (1904). —- Yliopiston opettajana L.
teki innokasta työtä fysiikan opetuksen
parantamiseksi. U. S: n.

Lemströmin kanava Ahvenanmaalla
Lemlan-nin luoteisessa kärjessä Lumparin selältä
Maarianhaminaan menevällä laivareitillä, erottaa
Lemlannin saareksi muusta Ahvenanmaan
mantereesta; pituus n. 175 m, pohjan leveys 6 m.
veden syvyys matalan veden aikaan 4 m. –
Kanavan äärellä Lemböten kappelin (ks. t.) rauniot.

L. ll-nen.

Lemu (ruots. Lemo). 1. Kunta, Turun ja
Porin 1., Mynämäen klilak.,
Mynämäen-Karjalan-Mietoisten-Lemun-Askaisten uimismiesp.; kirkolle
Turun kaupungista 32 km. Pinta-ala 36 km3, josta
viljeltyä maata (1910) 1.298 ha (siinä
luonnonniittyä 31 ha): manttaalimäärä 27 5/=4. talonsavuja 53.
torpansavuja 23 ja muita savuja 141 (1907). 923
as. (1910); 185 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 105 (1901).
179 hevosta, 572 nautaa (1910).—Kansakouluja 2
(1912). — 2. Seurakunta, keisarillinen.
Turun arkkihiippak., Mynämäen rovastik.;
mainitaan omana pitäjänä jo keski-ajalla; L:uun
kuuluu Askaisten kappeli. Kirkko harmaasta kivestä,
rak. n. 1300, viimeksi korjattu 1895. [J. Sjöros.
»Muinaismuistoja Mynämäen kihlakunnassa"
(Suom. muinaisin.-vlul. aikak. VIII. sivv. [-132-144).]-] {+132-
144).]+} L. II-nen.

Lemunkartano, säteri Perniössä, n. 5 km kir
koita itään. Kosken asemalta 8 km, Ervelän
pysäkiltä 21/, km; 1 3/4 manttaalia. — Tila
mainitaan jo keskiaikuisissa asiakirjoissa, ensi
kerran 1330. V. 1559 luovutti muuan Olavi
Juhanan-poika, Pyhäjoen herra, Pyhäjoen y. m. tiloja
Juhana herttualle saaden sijaan kaksi tilaa
Lemun kylässä Perniössä ja yhden tilan Huhtisten
kylässä. Hän on 1563 aateloidun n. s. Lemun
suvun kantaisä. Suku omisti sitten L:n tilan,
kunnes se miespuolelta sammui n. 1600. jolloin
talo naispuolelta siirtyi Sabelst jerna-suvulle, jonka
hallussa se oli I7:nnellä vuosis. Seuraavina
vuosisatoina kartano on ehtimiseen vaihtanut
omistajia. Nykyään (1912) se on testamenttiriidan
alaisena Perniön kunnan ja seurakunnan kesken.
Kartano on nimittäin lahjoitettu
viimeksimainitulle. — Kartanon maalla on Kustaa
Sabelstjer-nan 1600-luvulla rakentama keinotekoinen järvi.
— 2. ks. L e m u n n i e m i 2. A. Es.

Lemun niemi, Kaarinan pitäjässä n. 3/4 km
kaakkoon Turusta.

1. Taistelutanner. 19 p. kesäk. 1808 nousi
niemelle maihin n. 3.000 miestä kenraalimajuri von
Vegesackin johdolla lähtien yötä myöten
marssimaan Turkua kohden. Heihin yhtyi
kolmattasataa rahvaanmiestä sekä joukko Viaporista
kotiin lähetettyjä sotilaita. Tarkoituksena oli
äkkiarvaamatta vallata Turku. Sieltä Buxhoewden
lähetti pataljoonan jalkaväkeä eversti
Wad-kowskin johdolla heitä vastaan. Lähellä
Yli-Lemua joukot kohtasivat toisensa. Aluksi oli
venäläisten väistyminen, mutta kun he saivat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0437.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free