- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
799-800

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lempäälän vapaaherrakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

799

Lemur—Lenartowicz

apuväkeä, täytyi von Vegesackin koko yön
kestäneen ankaran tappelun jälkeen peräytyä
laivoihinsa. Yliajutantti kapteeni Anders Wiik.
Ramsay kaatui koettaessaan pitää yllä järjestystä
laivoihin tunkeutuvien sotilaiden kesken.
Venäläisten mieshukka oli n. 300, ruotsalaisten n. 200
miestä. Maihinnousu-yritys oli Kustaa IV
Aadolfin järjestämä. Miesvoima oli tarkoitukseen liian
vähäinen ja huonosti varustettu sekä
enimmäkseen harjaantumatonta ruotsalaista nostoväkeä.
Muistona tappelusta ovat vielä Lemun patterit.

2. Lemun kartanot L. n:llä. Lemun
tiloja kuului keskiajalla Turun tuomiokirkon
pre-beudoihin. 1500-luvun keskivaiheilla on niistä
joku Slang-suvulla, myöhemmin samalla ja
seuraavalla vuosisadalla on Ala-Lemu Boose-suvulla.
V. 1618 kuului ..Lemun niemi" Kaarinassa Arvid
Hannunpoika Stålarmin tiluksiin. 1750-luvulla
on hovisihteeri Anders Mondolin Lemun 1.
Greu-lan ratsutilan ja Yli-Lemun omistajana, ks.
Ala-Lemu, Yli-Lemu. — Laivalaituri. A. Es.

Lemur ks. M a k i.

Lemurit (lat. lemurës), muinaisroomalaisten
keskuudessa häijyjen vainajien henget, joille L
e-m u r i a-juhlan aikana, toukok. 9-13 p..
uhrattiin mustia papuja. k. j. n.

Lemvig, kaupunki Tanskassa,
Länsi-Jyllannilla, Lim-vuonou etelärannalla; 3,286 as. (1911),
jotka harjoittavat kauppaa, maanviljelystä ja
käsityötä. — L. mainitaan jo 1237; sai
kaupunkioikeudet 1545.

Lena [-ë-], itäisin ja pisin Siperian
kolmesta suuresta joesta. Lähteet ovat 11 km
Bai-kal-järvestä länteen; pääkulkusuunta ylä- ja
keski juoksulla Jakutskiin asti koillinen, sitten
jonkun matkaa pohjoinen ja vihdoin luoteinen.
Pohjoiseen jäämereen L. laskee 28,000 km-laajan,
45 suuhaaran muodostaman suistomaan kautta.
Suurempia suuhaaroja on 7, niistä itäisin syvin.
L:n pituus on 4,700 km. leveys Jakutskin kohdalla
7-8 km, syvyys 16-22 m: suurin leveys on 15 km,
ja se johtuu virran monihaaraisuudesta sekä
saari-rikkaudesta. Bannat ovat ylä- ja keskijuoksulla
vuoriset tai mäkiset, alajuoksulla enimmäkseen
alavat, usein tulvien hävittämät. Suurimmat 350
sivujoesta ovat Kirenga, Vitim, Olekma ja Aidan
oik., Viljui vas. L:n vesialue on n. 2.s« milj km1.
— Jo 220 km lähteiltään L. käy höyryaluksilla
kuljettavaksi, vaikka kuivana vuodenaikana
matalikot ylempänä tuottavat haittaa. Laivaliike
on sangen vilkas, Verholenskin ja Jakutskin
välillä on säännöllinen höyrylaivayhteys. Pitkin
jokea rakennetaan vuosittain suuret määrät lotjia
sekä proomuja. L:n liikennemerkitystä, kuten
muidenkin Siperian jokien, supistaa
tavattomasti se, että säännöllinen laivaliikenne Jäämerta
myöten niille seuduille on mahdoton;
pitkäaikainen jääpeite lyhentää sitäpaitsi purjehduskautta
joilla. L:llä kestää purjehdus 133-154 päivää, vielä
vähemmän kuin muilla Siperian virroilla. —
Kala-rikkaus on suuri. Kultaa huuhdotaan
jokihie-kasta. — L:n „löysi" 1628 venäläinen kasakka
Vasilij Bugor. E. E. K.

Lenæus [■ne’-], Johannes (1573-1669), ruots.
arkkipiispa. Kirjoituksista mainittakoon ..De
jure regio" (l:nen osa 1632-34, 2:nen 1647),
joissa lausutut ajatukset Jumalan perustaman
vanhatestamentillisen teokratian etevämmyydestä
juutalaisen kuninkuuden rinnalla lienevät saat-

taneet hänet kuningatar Kristiinan epäsuosioon,
sekä „Logica peripatetiea" (1633), jota käytet
tiin kauan oppikirjana. L. otti tehokkaasti osaa
1686:n kirkkolain esitöihin. A. J. P-ä.

Lenaia [1&-], Ateenassa Gamelion-kuukaudessa
(tammik.-helmik.) Dionysoksen kunniaksi vie
tetty juhla, joka on saanut nimensä viinikuurnan
paikasta (lënaion). L.-juhlan menoihin kuului,
paitsi juhlakulkuetta, komedia- ja ajoittain
tra-gediakilpailuja. O. E. T.

Le Nain (L e n a i n) [lanä’], Louis (n. 1593
1648), Antoine (n. 1598-1648) ja Mathieu
(n. 1607-77), ransk. taidemaalareita; veljeksiä,
kotoisin Laon’ista, tulivat Pariisiin n. 1629,
valittiin akatemian jäseniksi 1648. Paitsi
uskonnollisia maalauksia, joista osa ou säilynyt eräissä
Pariisin kirkoissa, L.-veljekset ovat maalanneet
muotokuvallisesti käsiteltyjä, kovin
vakavaluon-toisia laatukuvia alhaisen kansan elämästä.
Heidän elävää luonnontajua osoittavat kuvansa
muistuttavat osaksi espanjalaisia, osaksi
hollantilaisia naturalistisia teoksia ja eroavat kokonaan
Ranskan silloisesta akateemis-ihanteellisesta
suunnasta. Mathieu L. maalasi myöskin muotokuvia:
muuten on L.-veljesten teoksia ollut vaikea
erottaa toinen toisestaan. [Champfleury, „Nouvelles
recherehes sur la vie et 1’æuvre des frères L. N."
(1862); Valabrègue, „Les frères L. N." (1904)
ja Florisoone, „Les frères L." (1907).] E.R-r.

Lenard [lënärt], Philipp Éduard
Anton (s. 1862), saks. fyysikko, tuli 1894 ylim.
fysiikan professoriksi Breslauhun ja 1895
Aache-niin sekä 1896 vakinaiseksi teoreettisen fysiikan
professoriksi Heidelbergiin, 1898 kokeellisen
fysiikan professoriksi Kieliin ja 1905 Heidelbergiin.
— L. on monipuolinen fyysikko, jonka
saavutukset etenkin valo-opin ja sähköopin alalla ovat
hyvin huomattavat. Hän on m. m. selvitellyt, millä
tavalla sähkökaarilampun tai Bunsenin lampun
liekki, joissa metallisuola hehkuu, ottaa eri
kerroksillaan osaa emissioniviivaspektrin
synnyttämiseen ja päässyt siihen tulokseen, että liekin
uloimmat kerrokset lähettävät vain sellaista
valoa, joka synnyttää spektrin vahvimmat
valovii-vat: pääsarjan. Liekin keskimäiset osat
herättävät taas spektrin heikommat viivat:
sivusar-jan. („Lichtemission der Alkalimetalldämpfe".
1905 ja „über Lichtemission und deren
Erre-gung", 1910). L. on suuresti edistänyt
katodi-säteitten tuntemusta ja tutkimista, kun hän
ymmärsi järjestää kokeensa niin, että mainitut
säteet kohtaamalla Crookesin putken lasiseinään
sovitetun ohuen alumiuiumlehden (L:n ikkuna)
jatkoivat matkaansa putken ulkopuolelle tavallista
tiheyttä olevassa ilmassa („Untersuckungen tiber
Kathodenstrahlen" alkaen v:sta 1893). L:n
ka-todisäteitä koskevat havainnot ovat tuottaneet
hänelle paljon kunnianosoituksia, m. m. hän sai
1905 Nobelin fysiikan-palkinnon. Hertzin
kuoleman jälkeen L. julkaisi tämän fyysikon
kirjoittaman teoksen ..Prinzipien der Mechanik"(1894).

u. s:n.

Lenartowicz [-to’vits], T e o f i 1 (1822-93),
puol. runoilija, siirtyi 1854 Italiaan, jossa tuli
Bolognan yliopiston professoriksi. Hän on
kansanomaiseen tapaan kirjoitetuissa runoissaan
käsitellyt puolalaista kansanelämää ja historiallisia
tapauksia. Valikoima hänen runojaan (4 os.)
ilmestyi 1876. J. J. M.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0438.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free