- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
801-802

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lenau ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

801

Lenau ks. Niembsch von Strehlenau.

Lenbach [lénbah], Franz von (1836-1904),
saks. taidemaalari. Muurarimestarin poika,
opiskeli aluksi käsityöläiskoulussa ja Augsburgin
polyteknillisessä opistossa, sittemmin Münchenin
taideakatemiassa ja v:sta 1857 Pilotyn
ateliee-rissa. Pilotyn kanssa L. oli lyhyen ajan
Roomassa, sai hänen suosituksestaan 1860
opettajan-paikan Weimarin taidekoulussa, mutta palasi
1 ’/., v:n kuluttua jälleen Müneheniin. Täällä hän
sai taiteensa suosijaksi kreivi Schackin, jonka
palveluksessa hän työskenteli v:een 1867 saakka
tehden hänen galleriaansa varten jäljennöksiä
vanhojen mestarien tauluista Italiassa ja
Espanjassa. Tämän perinpohjaisiin tutkimuksiin
perustuvan jäljentämistyön avulla L. kehitti
varsinkin Rembrandtin ja jossakin määrin myös
Tizianin, Velasquezin y. m. vaikutuksen alaisena
oman maalaustekniikkansa ja antautui
yksinomaan harjoittamaan muotokuvamaalausta.
Joskin hänen kuviensa piirustus usein on
pintapuolista ja virheellistä, saa hän kuitenkin hyvin
esiin plastillisen puolen ja ennenkaikkea
henki-löidensä luonteenomaisimman ilmeen, jossa
suhteessa hän subjektiivisesta liioittelustaan
huolimatta osoittaa mitä terävintä psykologista
silmää ja syvää henkistä käsitystä. Oleskellessaan
1S72-75 Schwindm suosituksesta Wienissä ja
kuuluen senjälkeen kuolemaansa asti Münchenin
taide-elämän johtomiehiin, L. oli erittäin suosittu
ja runsastuotteinen muotokuvamaalari, jonka
malleina ovat olleet kaikki hänen aikansa Saksan
kuuluisuudet. Ennen muita L. on useat kerrat
maalannut Bismarckin, joka oli hänen läheinen
ystävänsä, sekä Moltken ja Wilhelm I:n. L:n
maalaamia ovat sitäpaitsi m. m. Leo XIII,
Gladstone, E. Wagner, Liszt, Paul Heyse ja Mommsen.
Loppuiällään L. enimmäkseen luopui vanhoilta
mestareilta oppimastaan mehevän voimakkaasta
värityksestä ja hillitsi paikallisvärit usein siihen
määrään asti, että käytti ainoastaan ruskeata
tai harmaata värisävyä. — L:n teoksia on
he-liogravyyripainoksina julkaistu vv. 1891-1903;
kokoelma luonnoksia (Lenbachs-Mappe) julk. 1899.
[A. Rosenberg, ..Lenbach" (sarjassa
,.Künstler-Monographien", 1911) ja W. Wyl, „Gespräche
und Erinnerungen" (1907).] E. R-r.

L’Enclos [läklö’], N i n o n (oik. Anne) de
(1615-1705), ransk. hetääri, kuuluisa
kauneudestaan ja älystään. Oli keskuksena seurapiirissä
Pariisissa, johon kuului ylhäisimpiä henkilöitä
sekä oppineita ja kirjailijoita. L. oli suhteissa
moneen sen ajan etevään mieheen, kuten
Condé-hen, La Rochefoucauldiin, Saint-Evremondiin y. m.
Hänen kirjeenvaihtonsa ,.Correspondance
authen-tique" julk. 1886. [Rowsell, „N. de L. and her
century"] G. R.

Lencqvist [lerjlcvist], Eerik (1719-1808),
suom. pappi, kirjailija, syntyisin Turusta,
jli-opp. 1736, maist., yliopiston dosentti 1745. Sam. v.
hän vihitytti itsensä papiksi ja tuli,
toimitettuaan papinvirkaa useissa Lounais-Suomen
seurakunnissa, 1773 Oriveden kirkkoherraksi. L. oli
tunnetun Aurora-seuran hartaimpia ja
toimeliaim-pia jäseniä. Hänen kirjoituksensa tämän seuran
julkaisemassa (maamme ensimäisessä)
sanomalehdessä käsittelevät Suomen historiaa, maan- ja
kansatiedettä sekä silloisia, varsinkin
taloudellisia oloja. Niistä mainittakoon: „Finlands fordna
26. V. Painettu 10/313.

802

borgar" (1776), „Om lapparnes fordna hemvister
i Finland" (1778), „Bröllopsseder i vestra delen
af Nyland och de finska socknarne derstädes"
(1778), „Kort beskrifning öfver Orihvesi socken"
(1784), „Beskrifning öfver Töfsala socken" (1793).
Hyvän aikaa L:n kuoleman jälkeen ilmestyi
Mnemosynessa (1822-23) „Historisk afhandling om
Åbo slott". L:n laatimiin käsinkirjoitettuihin
mytologisiin tutkimuksiin: ,,Om Finlands fordna
he-dendom och afgudadyrkan" ja ,,Om det fordna
Finlands vidskepelse och trollkonsf’ perustui suureksi
osaksi hänen poikansa Kristian Eerik L:n
Porthanin esimiehyydellä julkaisema väitöskirja
,,De Superstitione veterum Fennorum theoretica
& practica" (1782). L. kirjoitti myös
huvittavan esityksen suomen murteista: „Anmärkningar
om södra finska dialekten" (1777). [Aug. Hjeltin
kirjoittama elämäkerta Hist. arkisto IX.]

Lenel [-tn-], Otto (s. 1849), saks.
oikeusoppinut, v:sta 1907 professorina Breisgauu
Freiburgissa. L. on nykyajan etevimpiä tutkijoita
roomalaisen oikeuden alalla; teoksia „Das
edic-tum perpetuum" (1883), ,,Palingenesia juris
ci-vilis" (1887-89), „LTrsprung und Wirkung der
Exceptionen" (1877).

Lenepveu [lanepvö’], Pierre, ransk.
arkkitehti, rakensi 1526 Frans I:lie kuuluisan
Cham-bordin linnan, omituisine rehevine
kattoarkkiteh-tuureineen, torneineen, avoimine portailleen: se
on Ranskan renesanssin luonteenomaisimpia,
erikoisimpia rakennuksia. U-o N.

Lengyel fländjäl ]. Esihistoriallinen
asuinpaikka ja kalmisto lounaisessa Unkarissa Tolnan
komitaatissa. Puheena oleva alue on korkealla
maavallilla ympäröity kivi-vaskikautinen
,,kaupunki" n. v: n 2000 vaiheilta e. Kr. Keskellä on
ylävä paikka, joka on ollut kalmistona ja josta
on löytynyt 80 hautaa. Hautakalustona on
talttoja ja vasarakirveitä, näkinkenkänappeja,
saviastioita ja vaskea. Saviastioista ovat
merkillisiä pitkäjalkaiset vadit. Joukossa oli myös
spiraalikoristein maalattuja saviastioita. —
Vaskea on melkein yksinään käytetty helyiksi,
etenkin helmiksi. — Vallien sisäpuolella oli myös
joukko asunnonjätteitä. Toiset niistä ovat 3-4 m
syviä kupukattoisia kuoppia; niihin tultiin
katosta. Lähellä oli erikoiset varasto- ja
keittiö-huone-kuopat. — Näitten lisäksi oli
todenmukaisesti pronssikautisia asumuspoh jia,
liedensijoi-neen maan pinnalla. Asunnot lienevät olleet
savesta, olkikattoisia. L. on vaskikauden
kaupungeista" kaikkein tärkeimpiä. [M. Wosinsky,
„Das prähistorische Schanzwerk von Lengyel"
(1888-91).] A. M. T.

Lenhossék [länhossëk]. 1. Jözsef L.
(1818-88), unk. anatomi, v:sta 1S54 anatomian
professorina Kolozsvärissa, v:sta 1859
Budapestissa. L:n etupäässä keskushermostoa koskevista
lukuisista tutkimuksista mainittakoon „Neue
Untersuchungen über den feineren Bau des
centra-len Nervensvstems" (1855), ..Études du systëme
nerveux central" (1857), „Beiträge zur
Erörte-rung der histologischen Verhältnisse des
ceutra-len Nervensystems" (1858).

2. Mihaly L. (s. 1863), anatomi, edellisen
poika, v:sta 1S99 anatomian professorina
Budapestin yliopistossa. Tärkeimmät julkaisut:
„Bei-triige zur llistologie des Nervensystems und der
Sinnesorgane" (1893), ,.Der feinere Bau des Ncr-

Lenau—Lenhossék

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0439.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free