- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
803-804

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lenau ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

803

Leninki—Lennätin

801

vensystems im Lichte neuester Forsehungen"
(1S93, 2:nen pain. 1895; myös ransk. 1893).

Leninki (ruots. klädning), naisen puku.

Lenis [-ë-] (lat., = vieno), heikon
ilmavirran-paineen ja puhe-elimien heikon artikulatsionin
takia heikosti ääntyvä konsonantti (vastakohta
fortis), esim. l>, d, g, v verrattuina
konsonantteihin p, t, k, f. A. K.

Lenkkivyö ks. E s s e 1 i.

Lenkoran, piirikunnan kaupunki Venäjän
Kaukaasiassa Bakun kuvernementissa
Kaspianmeren rannalla pienen Lenkoran-tsai-joen suussa :
8,768 as. (1897). Satamaa ei ole, vaan alukset
ankkuroivat suojattomalla satamaselällä.
Viedään rakennuspuuta, hedelmiä y. m. — L:n
valloittivat venäläiset 1813. ’ E. E. K.

Lennander [-a’-], Karl Gustaf (1857-1908),
ruots. kirurgi, kirurgian ja obstetrikan
professorina Upsalassa v:sta 1S91. Useita kirurgisia
ja gynekologisia julkaisuja, tutkinut m. m.
sisäelinten tuntoa. Y. K.

Lennep, Jacob von (1802-68), alankom.
runoilija; kirjoitti eteviä runollisia kertomuksia:
„Jacoba", „Adegild", ..De strijd met Vlaandc-ren
v. m. sekä lukuisia historiallisia romaaneja,
kuten „De Pleegzoon", „De roos van Dekama", ,.De
lotgevallen van Klaasje Zevenster". y. m. L:n
monilukuisista näytelmistä ovat mainittavimniat
„Het dorp aan de grenzen" (1830), „IIet dorp over
de grenzen" (1831) ja „Een dichter aan de bank
van leening" (1867), jonka viimemainitun
sankari on Yondel. L. on julkaissut ansiokkaan
Vondel-biografian ja -painoksen (1855-69, 12
osaa). [Elämäkertoja: A. Beeloo ja Jan ten Brink,
vrt. A. Heville, ..Revue des Deux-Monds" (1868).]

J. //-/.

Lenngren [ën], Anna Maria (1755-1817),
ruots. runoilijatar, Bellmanin rinnalla 1700-luvun
suosituin ja
kansanomaisin runoilija Ruotsissa.
Synt. 18 p. kesäk. 1755,
k". 8. p. maalisk. 1817.
Saatuaan
lapsuudenkodissaan — A. M. L:n isä oli
viini, professori M.
Malmstedt — erittäin
huolellisen kasvatuksen ja
tietopuolisen sivistyksen, hän
alkoi jo melko varhain
kirjallisen uransa
julkaisemalla useampia
tilapäis-ja lyyrillisiä runoja.
Samoihin aikoihin hän käänsi
niinikään muutamia
näy-telmäkappaleita. Mentyään
17S0 naimisiin
„Stock-holmsposten" lehden aputoimittajan, K. P.
Lenn-grenin kanssa, muodostui hänen kotinsa sen ajan
kirjallisten merkkihenkilöitten kokouspaikaksi.
Luonteeltaan vaatimattomana ja
omantunnon-tarkkana hän antoi alussa kynänsä levätä ja
antautui kokonaan kodin- ja taloudenhoitoon,
,.kätkien soittimensa neulomapöytänsä alle".
Myöhemmin, Kellgrenin heikontuneen terveyden
aikana (Kellgren oli Stockholmspostenin
päätoimittaja), hän alkoi avustaa miestänsä lehden
toimittamisessa, julkaisten siinä — salanimellä
—-suuren joukon runojaan. Alussa luultiin niitä
Kellgrenin kirjoittamiksi, mutta vihdoin tuli sa-

Anna Maria Lenngren.

laisuus ilmi ja yleinen ihastus kohdistui rouva
L:iin. Ruotsin akatemia osoitti hänelle
kunnioitustaan useat eri kerrat. Rouva L:n myöhempiä
vuosia pimittivät henkilökohtaiset surut, joten
hänen kirj. toimintansa silloin oli lamassa.
Hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin hänen runonsa
nimellä ..Skaldeförsök". jonka vaatimattoman
nimen runoilijatar itse oli elinaikanaan määrännyt.
Myöhempi aika lukee kuitenkin nämä runoelmat
parhaimpien ruotsinkielisten runotuotteiden
joukkoon.

Rouva L:stä 011 sanottu, että’ hänen runottarensa
.,melkein aina oli kotona" — s. o., että hän
kuvasi kaikkea mikä oli lähellä häntä ja minkä
hän saattoi nähdä suoraan „omasta ikkunastaan".
Hänen aiheensa ovat näin perhe- tai seuraelämän
piiristä: muutamat hänen runoistaan ovat
koti-idyllejä. joiden kuvaustapa muistuttaa veikeän
herttaisia laatukuvia — ..Den glada festen" —.
taikka tämän idyllin vastakohtana satiirisia
pienoiskuvia, joissa L. hyväntuulisella tavallaan
ivailee varsinkin kanssasisariensa monia pikku
heikkouksia, kuten mielistely- ja koreiluhalua.
liehittelyä ylhäisten edessä, ylpeyttä j.n. e.
Tähän ryhmään kuuluvat hänen enin ihaillut
runonsa, esim. „Porträtterna", „Fröken Juliana".
,.Toiletten" y. m. Halien tarkkasilmäinen
huomiokykynsä kohdistui etupäässä kaikkeen koomilli
seen, joskin se samalla herkästi tajusi kaiken
kauniin luonnossa ja ihmiselämässä. Hänen
kuvan-tapansa on elävää ja todenmukaista, sanonta
kärjistynyttä ja yksinkertaisen luontevaa —mikä
sille ajalle oli niin harvinaista — samalla kuin
hänen runojensa rakenne on sopusuhtainen,
niiden muoto musikaalinen ja sointuva. [Atterbom.
.,Svenska siare och skalder"; Runeberg,
„Sam-lade skrifter"; G. Ljunggren, „Svenska
vitter-hetens häfder"; K. Warburg, „A. M. L."]

A.-il. Tn.

Lennätin. Ammoisista ajoista asti ihmiset
ovat ajatelleet keinoja tietojen lähettämiseksi 1.
lennättämiseksi paikasta toiseen ilman
mitään keinotekoista välittäjää. Käytännöllistä
merkitystä ei ole ollut muilla tämäntapaisilla
laitoksilla kuin n. s. valo-opillisella l:llä.
siksi kunnes uudenaikainen langaton sälikö-1.
keksittiin. Valo-opillisella l:llä paljain silmin tai
kaukoputken avulla havaittava, lipulla, soihdulla
tai muulla tavalla annettu, kirjainta, numeroa,
tavua tai sanaa tarkoittava merkki lennätetään
asemalta asemalle, jotka sijaitsevat korkeilla pai
koilla, niin että niistä näkee pitkän matkan
eteenpäin. Jo kreikkalaiset ja roomalaiset
käyttivät valo-opillista l:tä. mutta keskiajalla olikoko
lennättämistaito unhotettu. Vasta 1700-luvun
lopulla ruvettiin sitä jälleen menestyksellä
käyttämään Ranskassa, niistä taito sitten muuallekin
levisi. Uudenaikaisen valo-opillisen lennättämis
järjestelmän keksi ransk. insinööri Claude Chappe
1792. Hänen järjestelmäänsä kuuluivat korkeat
tornit, jotka sijaitsivat sopivien matkojen päässä
toisistaan (korkeintaan 4 penink.) ja joilla
huipussaan oli merkkilaitteet. Asettamalla kuvassa
näkyvät, pitkän maston päässä oleva poikkipuu
sekä sen sii\et erilaisiin asentoihin toisiinsa
ja mastoon nähden voitiin lennättää 196 eri
kuviota, joiden merkitys saatiin
merkinantokir-jasta. Tällaisia l:iä käytettiin Euroopassa
monessa maassa, siksi kunnes sähkölennätin 1800-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0440.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free