Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lennätinlaitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
805
Len nätin laitos—Lentokalat
800
Optillineu lennätin.
luvun keskivaiheilla syrjäytti ne. Ranskan
ensimäinen 35 km pitkä 1.-linja
Menilmontant-licoueu-St Martin
valmistui 1793. Seur. v.
voitiin jo lähettää
tiedonantoja Pariisista
Lil-leen (20 penink.). —
V. 1794 syksyllä
rakennettiin ensimäinen
1.-laitos Ruotsissa
Tukholmasta Drottninghol-miin. Uusia linjoja
saatiin lisää vuosi vuodelta.
Yksi ylettyi yli
Ahvenanmeren Ekkeröhön.
Sodan aikana 1808-09
rakennettiin asemia
Tukholman saaristossa
Gäf-leen, Sandhamniin ja
Landsortiin. —
Valo-opillisella 1 :llä voitiin
lähettää lyhyitä
tiedonantoja kutakuinkin
nopeasti. Ensimäisen
sanoman lähettämiseen
Lil-lestä Pariisiin (22
asemaa) ja päinvastaisessa
suunnassa tulevaan vastaukseen kului tuntia.
Lyhyen sanoman lennättäminen Tukholmasta
Furusundiin (5 väliasemaa) vei vain 7 min.
U. X:n.
Lemiätinlaitos ks. Sähköleu natinia
i-t o s.
Lenoirin kaasukone [lanuärin], ensimäinen
käytäntöön kelpaava polttomoottori, jonka keksi
ransk. Lenoir 1860. Kone oli kaksitoiminen, siinä
oli sähkösytytys, ja sylinteriä ympäröi
jäähdyttävä vesikoppa. Ilma- ja valokaasuseoksen
räjähdys tapahtui aina, kun mäntä oli sylinterin
keskikohdalla; joka kierrosta kohti tuli siis 2
räjähdystä. L. k. kulutti 3 m3 kaasua
hevos-voimatuntia kohti, siis 5-6 kertaa enemmän kuin
nykyiset polttomoottorit. V. 1880 kone joutui
kokonaan pois käytännöstä uusien parempien
tieltä. " V’. L.
Lenormant [lanormä’]. 1. Charles L.
(1802-59), ranskalainen numismaatikko ja arkeologi,
Collège de Francen professori. L:llä oli hyvin
vilkas mielikuvitus, mikä ilmenee hänen
teoksis-saankin. Julkaisuja m. m. 5-osainen „Trésor de
numismatique et de glyptique".
2. Frangois L. (1837-83), edellisen poika,
arkeologian professori, oli etevä assyriologi ja
Etelä-Aasian muinaistieteen tutkija. Hänen
lukuisista julkaisuistaan mainittakoon „Mauuel
d’histoire ancienne de 1’orient" (3 os.), „Lettres
assyriologiques" (5 os.) ja „La monnaie dans
1’antiquité" (3 nid.). A. .17. T.
Lenötre [lanfftr], André (1613-1700), ransk.
puutarha-arkkitehti, Ranskan puutarhataiteen
perustaja. L. on suunnitellut useita suuria
puutarhoja Italiassa, Ranskassa, Saksassa,
Englannissa ja Espanjassa; kuuluisin niistä on
Versaillesin puutarha ja puisto, jonka
valmistustöi-hin ryhdyttiin 1650. ,7. F.
Lenticellit, korkkihuokoset (ks. t.).
Lentieranjärvi 1. L e n t i e r a, järvi
Lieksanjoen vesistössä Suomenrajan takana
Aunuksen-Karjalassa; sen pohjoisosaan laskee vesiä Lieksan-
järvestä parin pienemmän järven kautta;
eteläosan länsirannalta virtaa Lieksanjoki Suomen
puolell? Ruunajärveen j. n. e. L:n pohjoispään
luoteisella rannalla Lentieran kylä (kuuluu
Repolan kuntaan 1. „voolostiin"). L. 11-ncn.
Lentigo ks. Kesakot
Lentiira. 1. Kylä, samannimisen järven
rannalla luonnonkauniissa seudussa Kuhmoniemen
pitäjässä. Kirkko (rukoushuone) rak. 1812; 8
jumalanpalvelusta vuodessa. — Maantie
Kuhmoniemen kirkolta (pit. 45 km) ; uusi maantie
Suomussalmelle. — 2. J ä r v i Sotkamon reitin latvoilla.
Kuhmoniemen pitäjän koilliskulmalla; siihen
laskee Änättijärvi Änätti- ja Aittokoskien kautta.
L:n eteläosasta lähtevät vedet luodetta ja länttä
kohti Iivantiiraan ja siitä etelään Lentuanjärven
kautta (muodostaen tärkeän vesitien
Kuhmoniemen kirkolle). L:n pituussuunta luoteesta
kaakkoon, suurin pit. 16 km, keskim. leveys
1-3 km; pinnan korkeus n. 180 m yi. merenp.
L. 77-nen.
Lento (it.), mus., hitaasti.
Lentohiekka. 1. (A j o h i e k k a). Tuulen
kuljettama ja kasaama hiekka. L.-kasaumia
sanotaan dyyneiksi (ks. t.). Alkuaan l:n
ainekset tavallisesti jokin muu vaikutin kuin tuuli
on irroittanut vuoriperästä. Rannoilla se on ollut
aaltojen muokkaamaa tai jokien tuomaa.
Laajimmat rannikkodyynit ovat juuri virtojen
suistojen ympärillä. Aavikoilla kallio murenee
päiväisen paahteen ja öisen kylmyyden vaihtelun
johdosta. Tuulen ajelemina hiekan jyväset
kuluvat suuressa määrin. Lohkareitten pyöreys on
siitä syystä I:lie ominaista enemmän kuin muille
hiekkalajeille. Useimmiten kaikki kvartsia
pehmeämmät kivennäiset hioutuvat pölyksi ja
lajit-tautuvat erilleen, joten 1. tavallisesti on
puhdasta kvartsiliiekkaa. Kohtalaisen voimakkaat
tuulet jaksavat lennättää n. 1-2 mm
läpimittaisia jyväsiä, ja tämä on sen vuoksi l:n yleisin
raesuuruus, mutta aavikoilla tavataan 1.-kenttiä,
joissa on aina 1 eminkin läpimittaisia pyöreitä
mukuloita. P. E.
2. Useanlaatuisissa teollisuuslaitoksissa uuneista
y. m. poistuva pölymäinen jäte. Jos se on
vahingollista ympäristölle, täytyy se koota
tornei-hin, kammioihin y. m. s. eikä päästää ilmaan.
S. V. II.
Lentokalat ovat valtamerissä esiintyviä
kaloja, joilla rintaevät ovat erittäin suuret,
pyrstö-evä niinikään suuri
ja voimakas,
syvä-pykeinen. Ne
voivat. ponnahtautuen
pyrstönsä avulla
ylös vedenpinnasta,
liitää rintaevieusä |
kannattamina
pitkiä matkoja (jopa
100:kin m) ilmassa.
Tavallisesti 1.
liikkuvat parvissa,
joita petokalat ja
vesilinnut
ahdistelevat, ja
»lentävät" tuulta
vastaan, nousten
joskus viidenkin m:n korkeuteen. Tunnetuin
lentokala on Välimeressä elävä, n. 30 cm pitkä Exococ-
Tavallinen lentokala.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
