Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lentävä hollantilainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
809
Anättijärven-Lentiiran vesistöt; idästäpäin
Venäjän rajoilta, Viiksimon- y. m. järvistä
Sumsan-joen reitti ja kaakostapäin Luulajanjoen reitti
(Vaarajärven kautta). L:ssä näin yhtyneet vedet
lähtevät sitten lounasta kohti Lammasjärveen ja
siitä Kuhmoniemen kirkon sivutse Ontojärveen
j. n. e. L:n kautta käyvät tärkeät vesitiet
Kuhmo-niemen itäisille ja koillisille rajaseuduille
(Len-tiiraan y. mille). L. H-nen.
Lentävä hollantilainen, tarunomainen laivuri,
joka jumalattomuutensa rangaistukseksi on
tuomittu kummituslaivallaan rauhattomana
harhailemaan koskaan maihin pääsemättä. Richard
Wagnerin ooppera.
Lentävä kettu (Pteropus Edwardsii), 28-32
cm pitkä, Itä-Intiassa ja Madagaskarilla elävä
siipijalkainen.
Lentävä koira ks. K a 1 o n g.
Lentävä kolonna, tavallisesti kaikista
aselajeista, mutta joskus ainoastaan ratsuväestä
muodostettu joukkue, jonka on määrä suorittaa
erikoista nopeutta vaativia liikkeitä, esim.
jonkun ylivoimaisen vihollisen ahdistaman
joukko-osaston auttamiseksi, pienehköjen
vihollisjoukkojen karkoittamiseksi jostakin seudusta, vihollisen
yllättämiseksi tai suurehkojen vihollisjoukkojen
toiminnan kiinnittämiseksi. M. v. H.
Lentävä orava ks. S i i p i o r a v a.
Lentävä sammakko (Rhacophorus) elää
lehvi-sammakon tavoin puissa ja pensaissa; sen pitkät
varpaat ovat suurilla imulevyillä ja laajalla
räpylällä varustetut. Noin 30 lajia Aasiassa ja
Madagaskarilla. P. B.
Lentävä sisilisko ks. Draco.
Lenz [lents], Heinrich Friedrich Emil
(1804-65), ven. fyysikko, Pietarin yliopiston
rehtori, etevä elektromaguetismin ja galvanismin
tutkija, vrt. L e n z i n laki.
Lenz [lents], Jakob Michael Reinhold
(1751-92), saks. „Sturm und Drang" suunnan
(ks. t.) runoilija, tutustui Strassburgissa Goetheen
ja Herderiin. vietti harhaillen paikasta toiseen
sekavaa elämää, tuli 1777 mielenvikaiseksi ja
kuoli mitä suurimmassa kurjuudessa Moskovan
lähistössä. Hänen teoksensa, joiden joukossa
draamat „Der Hofmeister", ,,Der neue Menoza",
..Die Soldaten", y. m. ja etevät lyyrilliset runot
ovat merkillisiä ,.Sturm und Drang" kauden
tuotteita. — L:n teokset kokosi ja julkaisi L. Tieck
(1828. 3 nid.) ; kokoelmaa täydensi Dorer-Egloff
(„J. M. R. Lenz und seine Schriften", 1857).
[Stöber. „Der Dicbter L. und Friederike von
Sesenheim" (1842); E. Schmidt, „L. und Klinger,
zwei Diehter der Geniezeit" (1878); Waldmann,
„L. in Briefen" (1894) ; Anwand. „Beiträge zum
Studium der Gediehte von L." (1S97) ; Erich
Schmidt, „Lenziana" (1901).] J. H-l.
Lenz [lents], Max (s. 1850), saks.
historiantutkija, vista 1890 professorina Berliinissä;
julkaisuja: „König Sigismund und Heinrich V von
England" (1874), „Janssens Geschichte des
deutschen Volkes" (1883), ,.Martin Luther"
(1883), „Zur Ivritik der ,Gedanken und
Erinne-rungen’ des Fürsten Bismarck" (1899), „Gesehichte
Bismarcks" (1902), ensimäinen tieteellinen
Bis-marck-monografia, „Napoleon" (1905), „Geschichte
der königl. Friedrich-Wilhelms Universität zu
Berlin", ,.Kleinere Schriften" (1910). J. F.
Lenzin laki [lentsin] kuuluu i ,,Sähkövirran
810
tai magneetin liike herättää niitten läheisyydessä
olevassa johtajassa virran, jonka suunta on
sellainen, että tämä virta elektrodynaamisen (tai
elektromagneettisen) vaikutuksensa tähden
indu-seeraavaan virtaan tai magneettiin pyrkii
kääntämään näitten liikettä vastakkaiseksi". — Tulos
on sama liikkukoon virta (magneetti) johtajaan
päin tai tämä virtaan (magneettiin) päin.
(U. S:n.)
Leo, 11 ä-R o o m a n keisareita.
t. L. I Suuri 1. T r a a k i a 1 a i n en (n.
400-474), korotettiin mahtavan patriisi Asparin
toimesta keisariksi 457. Paransi sotalaitoksen ja
raha-asiat, voitti hunnit, sekaantui Länsi-Rooman
asioihin ja nimitti siellä vallitsevan Ricimerin
suostumuksella Majorianuksen ja sittemmin
Anthemiuksen keisareiksi. Soti myös vandaaleja
vastaan. Surmautti 471 Asparin sukuineen. L:n
seuraaja oli hänen tyttärenpoikansa Leo II
(k. 474).
2. L. III Isaurilainen (n. 680-741).
oi-keast. syntyisin Syyriasta, herätti huomiota
sotaisella kelvollisuudellansa ja anasti hallituksen
717, pakottaen vallananastajan Theodosios III in
siitä luopumaan. L. puolusti Konstantinopolia
onnellisesti arabialaisia vastaan (717-18)
„kreikka-laisen tulen" avulla. Muutenkin hän hallitsi
hyvin, järjestäen sotajoukon ja hallinnon. Mutta
suurta tyytymättömyyttä L. herätti, kun hän 726
kielsi kuvainpalveluksen kirkoissa sekä
sittemmin käski kokonaan hävittää kuvat. Osa
papistoa ja kansaa teki vastarintaa, heidän puolelleen
asettuivat myös Rooman paavit ja kuvariita
järkytti valtakuntaa toista sataa vuotta.
L. IV K a s a a r i (k. 780); edellisen
pojanpoika, Konstantinos V:n ja erään kasaarilaisen
prinsessan poika, seurasi isäänsä 775. Rauhan
palauttamiseksi hän ensin osoitti suvaitsevaisuutta
kuvainpalvelijoille, mutta vainosi heitä
sittemmin. Määräsi kuollessaan puolisonsa,
ateenalaisen Irenen valtakunnan hoitajaksi alaikäisen
poikansa, Konstantinos VI: n nimessä.
L. V. A r m e e n i a 1 a i n e n (k. 820) oli ensin
sotapäällikkönä, pääsi 813 keisariksi Mikael I
Rhangaben jälkeen, jonka hän pani viralta;
hallitsi ankarasti ja oikeudenmukaisesti, voitti
bulgaarit, uudisti kuvainpalveluskiellon ja vainosi
kuvainpalvelijoita. Hänet murhasi Mikael II An
kyttäjä.
L. VI Viisas (P h i 1 o s o p h o s) (k. 911).
Basileios I Makedonialaisen poika, patriarkka
Fo-tioksen kasvattama; seurasi isäänsä 886.
Harrasti suuresti tieteitä, mutta laiminlöi hallitusta,
jcka joutui suosikkien käsiin; Fotios pantiin
viralta. Valtakuntaa ahdistivat L:n aikana
ankarasti ulkonaiset viholliset, kuten arabialaiset,
bulgaarit ja venäläiset. Hän saattoi valmiiksi
Basilika nimisen lakikokoelman, julkaisi uuden
sellaisen sekä teoksen sotatieteessä. L:n seuraaja oli
hänen poikansa Konstantinos VII. G. R.
Leo, 13 paavin nimi.
1. L. I S u u r i (paavina 440-461), synt.
Toscanassa, valittiin 11 p. elokuuta 440 Sixtus III:n
jälkeen Rooman piispaksi. L. oli etevä
jumaluusoppinut, joka menestyksellä taisteli
harhaoppeja, kuten pelagiolaisuutta, manikealaisuutta ja
priscillianolaisuutta vastaan, mutta vielä
suurempi merkitys hänellä on keskiaikaisen
paaviuden varsinaisena perustajana. Sen ajatuksen kan-
Lentävä hollantilainen —Leo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
