- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
821-822

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leoni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

821

Leoni—Leopardi

822

Leoni [-O’-], Leone (k. n. 1590). it.
kultaseppä ja kuvanveistäjä; työskenteli Milanossa Ja
Kaarle V:n kutsumana suurimman osan
elämästään Espanjassa. Tehnyt mitaleja,
hautamerk-kejä ja m. m. Kaarle V:n pronssipatsaan.
Hä-• ren poikansa ja avustajansa Pompeo L:n
(k. 1610) huomattavimmat teokset ovat Espanjan
kunink. perhettä esittävät kuvapatsaat
Escoria-lissa. [Plon. „Leone L., sculpteur de Charles V,
et Pompeo L., sculpteur de Philippe II" (1886).]

E. R-r.

Leonidas
öni’düsj, kahden Spartan [-kuninkaan nimi. 1. L. I. Anaksandrideen poika, hali.
n. 491-480 e. Kr. Kun Kserkses
maasotajoukkoi-neen lähestyi Kreikkaa (480 e. Kr.), marssi L.,
mukanaan n. 5,000 miestä, enimmäkseen
pelopon-nesolaisia, joihin liittyi phokilaisten ja
lokri-laisten miehistöt, Thermopylain solaan
torjumaan persialaisia. Siellä hän 2 päivää
onnellisesti piti puoliaan ylivoimaista vihollista
vastaan. Mutta persialaisten kierrettyä hänen
asemansa kävi hänen tilansa toivottomaksi. Hänen
kerrotaan silloin lähettäneen pois enimmät
joukkonsa ja pidättäneen luonaan vain 300
spartalaista ynnä 700 thespialaista sekä epäluotettavat
thebalaiset; mitä urhoollisimman vastarinnan
jälkeen hän sitten spartalaisineen ja thespialaisineen
kuoli sankarikuoleman (elok. 480 e. Kr.). Hänen
maineensa säilyttivät jälkipolville muistomerkit
ja runous. — 2. L. II (k. n. 235 e. Kr.),
Kleonymok-sen poika, Agis IV:n hallitustoveri ja tämän
yhteiskunnallisten uudistusten vastustaja, erotettiin
kuninkuudesta ja poistui kotimaastaan (Tegeaan),
mutta kutsuttiin takaisin ja mestautti
virkatove-rinsa sekä karkoitti tämän kannattajat. Mutta
hänen pojastaan Kleomenes III :sta tuli Agis IV :n
työn jatkaja. E. R-n.

Leonidit, meteoriparvi, jonka säteilvpiste on
Leijonan tähtikuviossa. L. kohtaavat maan
nykyään n. 15 p. marrask. Niitten nopeus maahan
nähden on n. 70 km sekunnissa. Ensimäinen varma
tieto L:n ilmestymisestä on v:lta 902, loistavia
olivat tähtisateet* 1202. 1366. 1799 (Humboldt
Venezuelassa), 1833 ja 1866. V. 1833 huomattu 33
à 34 v:n jakso antoi aihetta tutkimuksiin, joista
kysymys meteorien (ks. t.) ja pyrstötähtien
välisestä yhteydestä on saanut uutta valoa. L. kulkevat
samaa rataa kuin 1866 keksitty Tempelin
pyrstötähti, ja Leverrier’n mukaan olisi tämä rata
muodostunut v. 126 e. Kr. Uranuksen aikaansaamasta
häiriöstä. Planeettihäiriöt ovat luultavasti
myöskin aiheuttaneet, että 15 p. marrask. 1899
odotettu tähtisade ei ilmestynytkään, ja L:n pääosa
tuskin enää milloinkaan kohtaa maata. 77. R.

Leonilainen säe (lat. versus leoninus),
keskiaikaisen runoilijan Leon (n. 1150) mukaan
nimitetty viisi- ja kuusimittainen säe, jonka keskiosa
ja loppu sointuvat, tavataan joskus vannempien
roomal. runoilijain (Vergiliuksen, Ovidiuksen
y. m.) teoksissa, esim. Ovidius, ,,Ars amatoria"
Is» Quot cælum stellas, tot habet tua Roma
puel-las. K. J. 77.

Leonora Kristiina, Tanskan kuninkaan
Kristian IV:n ja Kirsten Munckin tytär. ks.
U1-f e ld.

Leontodon, m a i t i a i n e n, mykerökukkaisiin
kuuluva kasvisuku; kukat keltaiset, kielimäiset,
mykeröt vanan latvassa, pähkylöissä sulkahaiven,
lehdet ruusukkeena maalirajassa. Meillä 2 lajia,

L. autumnalis.
1 kukku, 2 hedelmä.

Leonturus cardiaca.

joista L. autumnalis, s y v s m a i t i a i n e n, on
erittäin yleinen laitumilla ja niityillä. J. A. W.

Leontopodium alpinum ks. Edelweiss.

Leonturus, nukula, kasvisuku
huulikukkaisten heimossa. Meillä L. cardiaca maan
eteläosissa kylien tienvierustoilla, pihoissa,
puutarhoissa j. n. e. Se on korkea, monivuotinen yrtti,
jolla on ruskeanpunertava 4-kulmaineu varsi,
sormiliuskaiset lehdet, vaaleanpunaiset kukat.

J. A. W.

Leopardi ks. Pantteri.

Leopardi [-a’-], G i a c o m o (1798-1837).
uudenajan Italian suurimpia runoilijoita, syntyi pienessä
Recanatiii kaupungissa.
Hänen vanhempansa olivat
ankaria katolilaisia,
kaikelle vapaalle ja uudelle
ajattelulle vieraita, ja
hänen kotikaupunkinsa
ihmiset olivat häntä
henkisesti paljoa alemmalla
tasolla. Nuori L. sulkeutui
sentähden kokonaan omaan
maailmaansa ja antautui
itseään ylenmääräisesti
rasittaen tutkimaan
kreikkalaisia ja latinalaisia
kirjailijoita. Tämä liika
rasitus tärveli kokonaan
hänen terveytensä. Latinan
ja italian kielellä hän
kirjoitti tutkimuksia l:senja
2:sen vuosis. reettoreista ja kirkkoisistä. Tämän
ajan tutkimuksista on varsinkin mainittava
„Sag-gio sugli errori popolari degli anticlii" (1815).
Mutta pian hän kyllästyi tähän kuivaan työhön,
rupesi tutkimaan kirjallisuutta ja runoutta,
käänsi italiaksi klassillisia kirjailijoita ja
kirjoitti itse runoja. Samanaikuisesti kuin tämä
kirjallinen käänne, tapahtui niinikään hänen vai
tiollineii ja uskonnollinen kehitysvaihteensa.
Uskovaisesta kristitystä ja ankarasta vanhoillisesta
hän muuttui liberaaliksi vapaa-ajattelijaksi.
Hänestä tulee palava isänmaanystävä ja hehkuva
isänmaanrakkaus henkii jo hänen ensi
canzo-neistaan „All’Italia" ja „Sopra il monumento di
Dante" (1818). Mutta jo hänen kolmannessa
isänmaallisessa eanzonessaan ,,Ad Angelo Mai"
(1820) ilmenee melkoisesti »maailmantuskaa",
mikä sitten tuntuvana synkkänä pohjavirtauksena
liikkuu kaikissa L:n runoissa (»Canzoni e versi",

G. Leopardi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0449.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free