- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
827-828

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leopold ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

827

Leopold II:n järvi —Léouzon Le Duc

semmin oli julkaissut erinäisiä kirjoituksia
„Stockholmspostenissa", sauomalehden
palvelukseen, ollen alussa ,,Extraposten" nimisen
päivälehden, sen lakkauttamisen jälkeen „Läsning i
blandade ämnen" aikakauslehden uutterimpia
avustajia, julkaisten niissä sekä runoja, arvosteluja
että kirjoituksia erinäisistä aineista. Vv. 1800-02
hän julkaisi koottujen teostensa — „Samlade
skrifter" — kolme osaa, jotka yhä
vakaannuttivat hänen maineensa. Hänen myöhempiä
vuosiaan katkeroittivat monet surut ja
vastoinkäymiset — rakastetun puolison mielipuolisuus ja
hänen oma sokeutensa — jonka lisäksi hän joutui
uuden kirjallisen koulun, fosforistein,
hyökkäysten alaiseksi. Vanhempi, akateeminen polvi
kunnioitti häntä sen sijaan iäkkäänä
runokunin-kaana ja aikansa ensimäisenä.

Kirjailijana L. edusti akateemista suuntaa,
liittyen Thorildin vastustajiin.
Ranskalais-klassilli-sen kirjallisuuden tuntijana ja ihailijana hän
pani suuren painon runouden ulkonaiselle
muodolle. Hänen runoutensa, taikka oikeastaan
sen parhaiden tuotteiden tunnusmerkkejä ovat
muuten sanonnan rakastettava keveys sekä sen
salamoiva, sattuva sukkeluus, joka usein
kärjistyy hienoksi ironiaksi. Hänen tuotantonsa oli
sangen monipuolinen, käsittäen sekä eroottisia
runoja, komeita oodeja, jalohenkisiä mieterunoja,
kuninkaalle omistettuja „runoilijakirjeitä" että
näytelmiä. Näistä viimeksimainituista ..Odén
el-ler Asarnas utvandring" saavutti suurenmoisen
näyttämömenestyksen. Kansanomaisinta hänen
tuotannossaan on kuitenkin saturuno ,,Den vaekra
bedjerskan" sekä ennen muita runoelma ,,Eglé
och Anette", jossa viehättävällä tavalla
rinnastetaan maalaiselämän raikkaus ja ylhäisen
maailman turhuus. Myöhempinä aikoina L. viljeli
pääasiallisesti opettavia ja moralisoivia runoja, joista
varsinkin eräs, ,.Predikaren", eli hänen
aikalaistensa huulilla. L., joka maailmankatsomukseltaan
lähinnä liittyi Ranskan valistusajan filosofeihin,
kirjoitti myös erinäisiä filosofisia tutkielmia
(esim. ..Idéer tili en populärfilosofi öfver Gud
och odödlighet") julkaisten sen ohessa muitakin
tieteellisiä kirjoitelmia, kuten ,.Critiska
anmärk-ningar vid hjältedikten Tåget öfver Bält",
„Af-handling om svenska stafsättet" y. m. — [B. E.
Malmström, ,,Grunddragen af sv. vitterh:s
historia". L. Ljunggren, „Svenska vitterhetens
häfder", A. Nyblæus, „Den filosofiska forskningen i
Sverige."] ’ A.-M. Tn.

Leopold II:n järvi, matala-, rämerantainen
järvi Belgian Kongossa; n. 110 km pitkä, 30-40
km leveä, laskee Mfinin kautta Kongon Kassai
nimiseen lisiijokeen. Sen löysi 1882 Stanley.

Leopoldville [-vi’l], kauppapaikka Belgian
Kongossa Kongon vas. rannalla; n. 6.000 as.
L:een päättyy Kongon suupuolelta Matadista
tuleva, koskien ohi vievä rautatie. Vastapäätä L:eä
Ranskan Kongossa on Brazzaville. — L:n perusti
Stanley 1881. E. E. K.

Léouzon Le Duc [leuzà’ la dy’k], Louis
Antoine (1815-89), ransk. kirjailija, Kalevalan
kääntäjä, syntyi Dijonissa 10 p. jouluk. 1815,
opiskeli syntymäkaupungissaan sekä Vernoux’ssa,
harjoitti kirjallisia ja historiallisia opinnoita
Pariisissa. V. 1842 hän joutui kotiopettajaksi
Helsinkiin kreivi Mussin-Puskinin perheeseen, joka
silloin asui Suomessa. Kaksivuotisen täällä oles-

kelunsa aikana hän ryhtyi kääntämään (vanhaa)
Kalevalaa ranskaksi apulaisinaan kaksi
suomalaista F. W. Brander (s. 1822, sittemmin
Kaukolan kappalainen), joka hänelle käänsi Kalevalan
sana sanalta ensin latinaksi, sitten ruotsiksi ja
vihdoin ranskaksi, sekä professori A. A. Laurell
(ks. t.). Kotimaahan palattuaan L. julkaisi
tämän käännöksen 1845 kaksiosaisessa teoksessa
nimellä ,,La Finlande"; Kalevalan käännös oli
kuitenkin siinä ainoastaan runkona, jonka ympärille
oli kiedottu mitä erilaisimpia asioita Suomen
historiasta ja elämästä, ei edes aina Suomea
koskevia, vaan on usein tehty hyppäyksiä
Skandinaa-viaan. Tämän jälkeen L. vielä kahdesti kävi
Suomessa: 1846, jolloin hän saamansa toimen
johdosta oli etsimässä kiveä Napoleon I:n
sarkofagiin, sekä 1850, jolloin hän täällä oleskeli
kokonaisen talven nimenomaan suomen kielen ja
runouden opintoja varten, Ranskan
tiedeakatemian (Académie des inscriptions et belles lettres)
ja opetusasiain ministeriön antaman toimen
johdosta. Tällä matkalla L. ryhtyi Kalevalan toisen
laitoksen kääntämiseen sekä tutustui maamme
etevimpiin tiedemiehiin ja kirjailijoihin.
Kalevalan kääntämisessä hänellä oli avustajana
silloinen ylioppilas C. G. Borg (ks. t.), joka hänelle
käännöksen pohjaksi teki täydellisen
ruotsinkielisen sanasanaisen käännöksen (tallessa Pariisin
skandinaavisessa kirjastossa). Käännös ilmestyi
kuitenkin vasta 1867 Pariisissa nimellä „Le
Kalevala, épopée nationale de la Finlande et des
peuples finnois"; se julkaistiin ensi osana teosta,
jonka toisen osan oli määrä sisältää
historiallisia, mytologisia, kielellisiä ja kirjallisia
tutkielmia, mutta jäi ilmestymättä. Uuden
nimilehti-paiuoksen (jossa myös esipuheen loppuosa on
uudestaan painettu) Kalevalankäännöstänsä L,
julkaisi 1879. — L:n molemmat
Kalevalankään-nökset ovat suorasanaiset, mutta silti ei
sana-sanaiset. Hänen ilmoituksensa, että käännökset
ovat tehdyt alkukielestä, pitänee paikkansa sillä
tavoin, että hän saamainsa sanasanaisten
apu-käännösten avulla on jonkun verran pitänyt
alkutekstiä silmällä. Erehdyksistä käännökset eivät
suinkaan ole vapaat, mutta ne osoittavat
kieltämätöntä kirjallista kykyä. L:n vanhan
Kalevalan käännös on ainoa täydellinen, joka siitä,
paitsi Castrénin ruotsinnosta, on olemassa, ja
hänen uusi Kalevalansakin ilmestyi aikaisemmin
kuin Collanin ruotsinnos kokonaisuudessaan oli
tullut julkisuuteen. L:n käännös on ollut
Kalevalan tuntemisen tärkeimpiä välittäjiä muulle
maailmalle. — L. kirjoitteli muuten ahkerasti
sanomalehtiin sekä on julkaissut melkoisen määrän
matkamuistelmia sekä valtiollisia ja kirjallisia
tutkielmia ja kirjoitelmia, jotka eivät ole kovin
sj’vällisiä. mutta sujuvakielisiä. Useat näistä
välittömästi tai välillisesti koskevat Suomeakin:
tämänlaatuisista mainittakoon: „nistoire
litté-raire du Nord. I. Tegnér" (1850) ; „Études sur
la Russie et le Nord de 1’Europe" (1853; sisältää
m. m. Runebergin „Nadezdan" käännöksen) ; „La
question russe" (1853); „Les iles d’Aland" (1854) ;
„La Baltique" (1855; matkamuistelma Ruotsista,
Suomesta ja Itämeren maakunnista) ;
,,L’empe-reur Alexandre II" (1855; sisältää mvös eri
osaston, joka koskee Aleksanterin suhdetta
Suomeen) ; ,,Le congrés et le conflit dano-allemand"
(1864); „Le sarcophage de Napoleon" (1874):

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0452.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free