- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
829-830

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leovigild ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

829

Leovigild—Lepanto

830

„Vingt-neuf ans sous 1’étoile polaire, souvenirs
de voyages. I. L’ours du Nord: Russie, Esthonie,
Hogland". (1879) sekä II. „Le Eenne: Finlande,
Laponie, Iles d’Aland" (1880); viimeksimainittu
kaksiosainen teos sisältää koko joukon muistoja
ja jutelmia Suomesta ja Suomen kuuluisista
miehistä m. m. Fr. Cygnaeuksesta. — L. kuoli 22 p.
lokak. 1889. [Valvoja 1889, siv. 549-51. sekä
1909, siv. 267-9.] E. N. S.

Leovigild (k. 586), Espanjan länsigoottien
kuningas, oli v:sta 568 veljensä Liuvan
kanssahal-litsijana. sai 572 koko valtakunnan haltuunsa ja
otti poikansa Hermenegildin ja Rekkaredin
kanssahallitsijoikseen; taisteli menestyksellä m. m.
Pohjois-Espanjan vuorikansoja vastaan; kukisti
sveevjt, jotka olivat 582-84 auttaneet kapinallista
Hermenegildiä, ja lopetti heidän itsenäisyytensä
5S5. Innokkaana areiolaisena L. koetti, vaikka
turhaan, pakottaa roomalaisia alamaisiaan
luopumaan katolisuudesta. J. F.

Lepaa 1. Lev as (ruots. Stjernsund), 1 J,
manttaalin suuruinen allodisäteri Tyrvännössä,
Vanajan juovan itärannalla n. 1 penink.
Hämeenlinnasta pohjoisluoteeseen. Laivaliike
Hämeenlinnasta (os. Hämeenlinna). Tilaan on nyk.
yhdistettynä 4 rälssi- ja 2 verotilaa ja koko
tilaryhmä käsittää yhteensä 7 manttaalia, 1,141,5 ha,
josta n. 405 ha viljeltyä. — Lepaan ensimäinen
tunnettu omistaja oli Pietari Hannunpoika, joka
eli 1400-luvun keskivaiheilla. Hänestä polveutui
n. s. Lepaan 1. Lejon-suku. jonka hallussa tila
pysyi, kunnes suku miehenpuolelta sammui n.
1580. Tila joutui sittemmin Tuomas
Beurreuk-selle, jonka puoliso oli Lepaan sukua, pysyen
hänen suvullaan v:een 1676, jolloinka se
naimisen kautta siirtyi Boije af Gennäs-suvulle,
jonka hallussa se oli n. 50 vuotta. Sitten L:n tila
oli toista sataa vuotta Stjerncrantz-suvulla, jonka
mukaan se on saanut ruotsalaisen nimensä, sekä
sen jälkeen Ileimbürger- ja Packalén-suvuilla,
kunnes 1902 joutui Suomen valtiolle, jolle
kartanon viimeistä edellinen yksityinen omistaja,
maanviljelijä Carl Fredrik Packalen (k. 1889)
testamenttasi sen 1886 käytettäväksi
„maanvil-jelyskoulua tai puutarhurikoulua" varten.
Testamentin määräyksen mukaan valtio sai tilan
haltuunsa vasta lahjoittajan veljen, kenraalimajuri
N. K. Packalénin kuoltua 1902. — Lahjoittajan
määräyksen mukaan on kartanoon perustettu
puutarhaopisto (ks. Lepaan
puutarhaopisto). — Vanha, yksikerroksinen puinen
päärakennus on laajan ja hyvin suunnitellun
puiston ympäröimä. — Lähellä kartanoa sen maalla
on kivinen sakaristo, joka tarinan mukaan
alkuaan on kuulunut Tyrvännön ensimäiseen
kirkkoon, sekä hautausmaa, missä on Lahdentaan ja
Lepaan ent. omistajien hautoja. A. Es.

Lepaan puutarhaopisto, valtion oppilaitos
korkeampaa puutarhaopetusta varten, Lepaan
tilalla (ks. t.). Lahjoittajan mukaan on sen nimenä
,,Carl Fredrik Packalénin säännös". Asetus sen
perustamisesta annettiin 28 p. toukok. 1909 ja
opisto alkoi toimintansa syks. 1912. — Oppijakso
on kaksivuotinen, opetus suomenkielinen.
Vakinaisia opettajia on kolme, nim. yleisen
puutarhanhoidon, hedelmänviljelyksen ja luonnontieteiden
opettajat. Sitäpaitsi on opistolla käytännöllisten
töiden johtamista varten oma puutarhurinsa sekä
miesten käsitöiden opettaja. — Vuosittain ote-

taan 8-12 vakinaista oppilasta, joille opetus ja
asunto ovat maksuttomat, sekä ylimääräisiä,
mikäli tila sallii. Opiston vakinaiseksi oppilaaksi
pääsemiseen vaaditaan 5:n luokan oppijakso
lyseossa sekä 2-vuotinen osanotto käytännöllisiin
puutarhatöihin, tahi oppijakso 2-vuotisessa
alemmassa puutarhakoulussa ynnä erinäisiä
lisäsuorituksia sekä yhden vuoden harjoittelu. —
Kisaisin järjestetään ylimääräisiä oppija) .soja
maanviljelysseurojen neuvojille, kansakoulunopetta
j iIle y. m. — Vuotuinen menosääntö on n. 33.000
mk. — Kaksikerroksinen opistorakennus
valmistui 1912. Sen edessä ovat kasvihuoneet sekä
vieressä sisäoppilaskoti. Kartanon vanha
päärakennus on opettajain asuntona. A. Es.

Lepaan suku Hämeen Tyrvännössä
mainitaan jo keskiajalla vapaamiessukuna. Hannu
Pie-tarinpoika, Lepaan herra, oli 1469-86 Hollolan
kihlakunnan tuomarina, ja häntä käytettiin
valtakunnan asioissa. Hänen pojanpoikansa oli
alempana mainittu Björn Klaunpoika. Vaakunansa
mukaan, joka kuvaa nousevaa jalopeuraa, on sitä
joskus mainittu Lejon-nimellä, vaikkei kukaan
sen jäsenistä ole sitä nimeä käyttänyt.
Mieskannalta se sammui jo 1580.

1. Björn Klaunpoika (k. 1551), L:n ja
Harvialan herra, oli Kustaa Vaasan miehiä
vapaussodassa 1521-23 ja korotettiin
viimemainittuna vuonna valtaneuvokseksi. Kävi kolme
kertaa 1524, 1526 ja 1535 lähettiläänä rauhaa
uudistamassa Venäjällä. Samoin hän 1545 rajalla
keskusteli tsaarin lähettiläiden kanssa ja sai 1547
muiden kanssa toimeksi panna varustukset
Suomessa kuntoon peljättyä venäläisten hyökkäystä
/astaan. Hollolan tuomarina hän oli v:sta 1527
kuolemaansa asti. B. K. oli naimisissa Kaarina
Yrjänäntyttären (Stjernsköld) kanssa, jcka eli
leskenä kauan hänen jälkeensä (k. 1584) ja jonka
väkivaltaisuutta talonpojat haikeasti valittivat.

2. Hannu B j ö r n i n p o i k a (k. 1572), L:n
herra, edellisen poika, kävi nuoruudessaan
ulkomailla oppia, tullen 1550 ylioppilaaksi
Witten-bergissä. Oli 1558 Savonlinnan linnueessa ja
v:sta 1561 Sääksmäen kihlakunnan tuomarina.
Lyötiin ritariksi Eerik XIV:n kruunajaisissa
1561. V:sta 1564 hän kuului Tallinnan
linnue-väen päällikköihin ja hänelle tulee osaltansa
kunnia Tallinnan urhoollisesta puolustuksesta
venäläisiä vastaan 1570-71. Kävi 1569 lähettiläänä
Puolassa. V. 1571 hänelle läänitettiin Suontaan
neljäskunta Tyrvännössä jo Kouvolan
neljäs-kunta Hattulassa, mutta jo pian sen jälkeen TT.
B., vielä parhaassa miehuudeniässä, kuoli.
Naimisissa hän oli Kaarina Henrikint. Hornin kanssa:
heidän tyttärensä Sofia TIannuntyttären
naimis-liiton kautta Lepaa tuli Beurreus-suvulle.

K. G.

Lepage ks. Bastie n-L e p a g e. J.

Lepakot ks. Siipijalkaiset.

Lepanto, Korintin-lähden suun pohjoispuolella
olevan Naupaktoksen kaupungin
italialainen nimitys. Tunnetuksi L:n nimi on tullut
varsinkin 7 p. lokak. 1571 tapahtuneesta
meritaistelusta, jossa Lori Juan d’Austrian y. m. johtama
yhdistynyt Espanjan, paavin, Venetsian ja
Maltan ritarien laivasto perin pohjin voitti
turkkilaisten laivaston ja joka antoi Turkin
merivallalle kovan iskun. Tappelu suoritettiin Oxia-saar
ten kohdalla Pat ras-lahden läntisen suun pohjois-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0453.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free