- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
835-836

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lepidus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

835

Leppä—Leppäkoski

836

Tervaleppä. 1 varren latva
Iphtineen ja
hedclmistöi-nepn, S hedenorkkuja.

Harmaaleppä.

Leppä (Ahma), Betulaceæ-heimoou kuuluvia
kaksikotisia peusaita ja puita käsittävä
kasvisuku pohj. pallopuoliskolla. Kukkivat ennen
lehtien puhkeamista. Eminorkkojen suomut
kovettuvia, pysyviä, muodostaen pienen käpymäisen
tähkän. Hedelmät kypsyvät vasta myöhään
syksyllä, putoavat lumelle ja kulkeutuvat kevätveden
muassa soihin ja järviin. — Meillä yleisiä
tervaleppä (A. glutinosa) ja harmaaleppä (A.
incana). Edellinen on useimmin rannoilla
kasvava, Etelä-Suomessa yleinen, pohjoiseen n.
65°:-seen levinnyt puu tai pensas. Lehdet kiiltävät,
kaljut, nuorina tahmeat, pyöreämäiset, kuori
tummasti ruskeanharmaa, vanhempana rakoileva,
emi-norkot selvästi perälliset. — Harmaa-1. on tav.
edellistä matalampi ja menestyy kuivemmillakin
kasvupaikoilla kuten vanhoilla kaskimailla. Kuori
harmaanvalkea, joks. sileä, lehdet tav.
suippopäi-set, eivät tahmeita, alta sinivihreät, useimmin
karvaiset, eminorkot perättömät. Yleinen koko
maassa, välttäen kuitenkin lounaista
rannikkoseutua. — Alpeilla kasvaa a I p p i-1. (A. viridis)
pensas petä jän (Pinus montana) seurassa.

./. A. IV.

Metsänh. Terva-1. on levinnyt yli koko
Euroopan, pohjoiseen n. 65 lev. ast. saakka. Meidän
maassamme 011 terva-1.-metsiä vähän, niitä
tavataan etupäässä meren rannikolla (varsinkin
Vaasan ja Turun välillä), suurten järvien rannoilla
ja usein myös purojen varsilla. Terva-1. viihtyy
parhaiten ravintorikkaalla, kostealla maaperällä;
valontarpeeseen nähden se on vaatimattomampi
kuin koivu ja haapa. — Soveliain hakkaustapa
terva-1.-metsille on todennäköisesti
paljaaksihak-kaus. Ulkomailla käytetään vesametsäkasvatusta.
Meidän maassamme ei ole paljoakaan kiinnitetty
huomiota terva-1.-metsiin, mutta epäilemättä tulee
niillä aina olemaan merkitystä raaka-aineen
hankinnassa puusepänteollisuuteen ja
vesirakennuksiin. Terva-1 :n puuaine on helposti halkeavaa,
pehmeätä ja kevyttä, vedessä sangen kestävää. Om.-p.
keskimäärin 0,82, ilmakuivassa tilassa 0,;s. Hiiltä
käytetään ruudin valmistukseen, lehtiä karjan
rehuksi, silmuja, hedelmätähkiä („urpuja") ja
kuorta värjäykseen: viimeksimainittua myöskin
parkitsemiseen. — Harmaaleppä.
Levenemis-alue: Pohjois-, Itä- ja (osaksi) Keski-Eurooppa,
etelässä Alppeihin saakka. Tavataan meidän
maassamme kaikkialla, Ahvenanmaalla kuitenkin
hyvin harvinainen. Alkuaan harmaa-1. kasvoi
ainoastaan rantamailla, mutta levisi sitten
kaskenpolton vaikutuksesta laajalle. Se kasvaa
parhaiten ravintorikkaalla, tuoreella maaperällä, mutta
tulee toimeen melkein missä tahansa; tämän jäl-

kimäisen ominaisuutensa sekä suuren
vesomis-kykynsä (sekä kanto- että juurivesoja) tähden on
sitä useinkin sangen vaikea hävittää
havupuuvil-jelyksistä. Valoa vaatii liarmaa-l. enemmän kuin
tervaleppä. Harmaa-1. on sopiva laidunmaapuuksi,
mutta metsänhoidolliselta kannalta on lehtikuusi
samaan tarkoitukseen edullisempi. Suurin osa
harmaa-1.-metsistämme on miltei arvotonta, mutta
niiden hallussa ovat kuitenkin parhaat
metsämaamme, jotka havumetsää kasvaen tuottaisivat
monin verroin enemmän. Sentähden olisi
pyrittävä joko raivaamaan harmaa-1.-metsät pelloiksi
tai muuttamaan ne arvokkaammiksi metsiksi.
Jälkimäinen tapahtuu sangen helposti ja
edullisesti kaskeamisen avulla. Harmaan-hn käytäntö
ja sen puuaineen ominaisuudet ovat jotenkin
samanlaiset kuin tervalepän. Sen puuaine ei
kuitenkaan ole yhtä kestävää ja sitä pidetäänkin
yleensä vähemmän arvoisena. L. I-o.

Leppäkerttu nimitystä käytetään paikoin
leppälinnusta, paikoin leppätertusta (ks. n.).

Leppäkosken paperitehdas on Ruskealan
pitäjän Harlun kylässä Jänisjoessa olevan
Leppäkosken varrella (pituus 280 m, putouskorkeus 6,i m.
2,765 hevosv. keski veden aikana), n. 15 km joen
laskusta Laatokkaan. L. p. perustettiin 1893;
1905 sen omistaja, todellinen valtioneuvos W. von
Frenckell möi sen Leppäkoski Fabrikers

а.-b. nimiselle yhtiölle (maksettu pääoma 1,305.000
mk., vararahasto 225.000 mk.), jonka
pääosakkaita hän yhä on. Yhtiö omistaa n. 9.000 ha
metsämaata. Leppäkosken (josta 2.000 hevosv. otettu)
sekä kaksi muuta, yhteensä 3,000 hevosv:n
koskea, joita vielä ei ole otettu käytäntöön. —
Laitos käsittää puuhiomon (jossa 3 kpl. 400 hevosv:n
hiomokonetta) ja paperitehtaan (4 kpl. 80 engl.
tuuman levyistä paperikonetta). Valmistus: 1906
707 ton. paperia, 1,054 ton. puumassaa (174.000
mk. ja 52,700 mk.) ; 1911 6.214 ton. paperia,

б.093 ton. puumassaa (1,316,000 mk. ja 372,000
mk.). Ainoastaan paperi myydään (vienti
ulkomaille käsittää ruskeata luonnonpaperia ja
eriväristä paperia), puumassa kulutetaan itse.
Liikenne käy maitse Rauhalahden satamaan
Laatokan rannalla, josta edelleen Sortavalaan. —
Työväestö 250 henkeä (1911: 60 1906). E. E. K.

Leppäkoski. 1. Yksinäinen allodisäteri
Janakkalan pitäjässä lähellä Leppäkosken
rautatieasemaa, käsittää 1 manttaalin. 1,088 ha. Tiilitehdas,
joka vuosittain valmistaa 2 milj. tiiltä. -—
Leppäkosken omisti 1600-luvun alussa vänrikki Juhana
Jaakonpoika Stråll Monikkalan sukua. V. 1615
hänen puolisonsa Märta Böllian toinen mies,
Jaakko Abrahaminpoika Ilalfmåna, Katinalan ja
Suontaan sukua, sai omistusoikeuden hänen tiloi-

Leppäkosken kartano.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0456.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free