- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
837-838

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leppälahti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

837

Leppälahti—Lepra

838

hinsa, tullen siten Leppäkoskenkin omistajaksi.
Testamentin kautta L:n tila joutui sitten Jaakko
Abrahaminpojan sisaren lapsille. Tämä sisar oli
naimisissa erään Henrik Lenk t. Jänk nimisen
miehen kanssa. Sitten tila oli Anna Böllian
hallussa. Hänen puolisonsa oli Spåre- (Silverspåre-)
sukua, joka oli jonkun aikaa tilan omistajana.
Vv. 1672-1753 se oli aatelittoman Ruuth-suvun
hallussa. Sen jälkeen olivat sen omistajina v.
Törne-suku, kersantti Juho Israel Kastelius, joku
Gyl-lenspets, majuri Antti Erik v. Köhler, konsuli
Johannes Ignatius, läänirahastonhoitaja,
kollegi-asessori Jaakko Cygnaeus, Uno Cygnaeuksen isä
(kartano on Uno C:n syntymäkoti), Johanna
Fredrika Aejmelæus, linnanpäällikkö Fr.
Lindgren, tuomari K. H. Granfelt, varatuomari N. J.
Spåre ja, v:sta 1872, kenraali C. A. M.
Standert-skjöld, jonka perillisiltä kartanon nyk. omistaja,
maanviljelijä Emil Sipilä sen osti 1903. A. Es.

■— 2. Rautatienasema (IV 1.),
Riihimäen-Hämeenlinnan rataosalla, Ryttylän ja Turengin
asemien välillä. 16 km Riihimäeltä, 21 km
Hämeenlinnaan ; etäisyys Helsingistä 87 km. L. U nen.

Leppälahti. Pälkjärven kappeliin kuulunut
rukoushuonekunta, joka
Uudenkaupungin rauhanteossa 1721 jäi Venäjän puolelle ja
silloin siirrettiin Ruskealan khrakuntaan
kuuluvaksi. L:n rukoushuonekunta määrättiin
lakkautettavaksi keis. käskykirjeellä 20 p:ltä tammik.
1830 ja sen kirkko siirrettäväksi Jänisjärven
länsirannikolta sen itärannalle Soanlaliden
kylään (siirto tapahtui 1855). L. H-nen.

Leppälahti, maatila Lopen pitäjässä n. 2 km
etelään kirkolta kauniilla paikalla Loppijärven
rannalla. Käsittää osia 13 tilasta, yhteensä n.
% manttaalia, 700 ha. — Omistajat senaattori,
vapaaherra Y. S. Yrjö-Koskinen (1870-97) ja
hänen jälkeensä hänen poikansa Lauri A.
Yrjö-Koskinen. A. Es.

Leppälintu ks. Satakielet.

Leppäniemi, säteri Lopen pitäjässä, kirkolta
luoteeseen 15 km. Lohkaistu Salon (ks. t.)
säteristä; 0.i7 manttaalia, 2.704,65 ha. Kotitarvesaha.
— Omistajat 1800-luvulla: Sohiman, Hemmo,
Kii-pula, nykyään E. Kassari. — Päärakennus n.
60-70 vuotta vanha. A. Es.

Leppätertut (Coccinellidæ), kovakuoriaisia,
joiden nilkat ovat salaneliniveliset (näennäisesti
3-niveliset). Ruumis päältä hyvin kupera, usein
melkein puolipallon muotoinen. Väri voi olla
esim. keltainen, mustapilkkuinen (esim.
Cocci-nclla 7-punctata, C. bipunctata) : keltainen,
valko-pilkkuinen (Halyzia lJrguttata) tai musta,
kelta-pilkkuinen (Coccinclla llf-pustulata, Cliilocorus
renipustalatus). Sekä täysimuotoiset hyönteiset
että toukat ovat petoeläimiä, jotka syövät
enimmäkseen kirvoja ja siten tekevät hyötyä. Toukat
hyvin nopealiikkeisiä, pitkäjalkaisia. selkäpuolelta
suurilla kyhmyillä tai pitkillä, usein
haaraisilla-kin sarvilla varustettuja. Koteloituessaan ne
kiinnittyvät takaruumiillaan aidanseipäisiin,
kiviin y. m. Suomessa 50 lajia. Kuva liitteessä
Kovakuoriaisia II, 20-21. U. S-s.

Leppävesi. 1. J ä r v i Päijänteen pohjoispään
itä- ja koillispuolella, pituussuunta pohjoisesta
etelään, pituus hiukan yli 30 km, suurin leveys
n. 4 km, pinta-ala 68.9 km’; sade-alue 17,482;
vedenpinnan korkeus 80 m yi. merenp. Rannikot
enimmäkseen korkeita ja metsäisiä. L:n pohjois-

I päähän (Torronselkään) laskevat yhdistyneet
Rautalammin. Viitasaaren ja Saarijärven
reittien vedet Kuhankosken kautta. Keskiosan
länsirannikolta L. laskee kolmen peräkkäisen
Haapakosken kautta Päijänteeseen. — Tukkiliike
erittäin vilkas. V. 1912 uitettiin L:n kautta lähes
3 milj. tukkia (Haapakoskia alas). — Järven
eteläpään itärannikolla Toivakan kirkonkylä. —
Säännöllinen laivaliike pitkin järveä Toivakasta
järven pohjoisosassa oleviin liikepaikkoihin. —
2. Rautatienasema (V 1.), Laukaan
pitäjässä Jyväskylän-Suolahden rata-osalla,
Jyväskylän ja Laukaan asemien välillä, 12 km
Jyväskylästä. L. Il-ncn.

Leppävirran tuomiokunta käsittää Leppävir
ran, Suonnejoen ja Joroisten pitäjäin
käräjä-kunnat; Viipurin hovioikeuden alainen.

L. II-nen.

Leppävirta. 1. Kunta, Kuopion 1., Rauta
lammin khlak., Leppävirran nimismiesp.;
Kuo-pion-Savonlinnan läntisen laivareitin varrella,
kirkonkylä n. 50 km etelään Kuopiosta,
talviliikenne käy pää-asiallisesti Salmisen
rautatien-aseman kautta, jonne 37 km L:n kirkolta.
Pinta-ala 1,119.s km2, josta viljeltyä maata 16,260 ha
(siitä luonnonniittyjä 7,694 ha) (1910).
Manttaalimäärä 77.5958, talonsavuja 612, torpansavuja
479 ja muita savuja 516 (1907). 16,030 as. (1910),
joista Varkauden tehdasseurakunnan alueella
1.192. 3,205 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 1,761 :llä ja teollisuus 487 :litt (1901).
1,490 hevosta, 7.818 nautaa (1910). —
Kansakouluja (Varkauden koulut mukaan otettuina) 20
(25 opett.) (1912). Kunnanlääkäri, apteekki,
kunnansairaala. Säästöpankki. -—
Teollisuuslaitoksia: Sorsakosken hienotaetelidas; Varkauden
konepaja ja laivaveistämö; Taipaleen
laiva-telakka; Varkauden, Taipaleen, Oravikosken,
Takkulan, Vaahtovan ja ITorsmalahden sahat:
Varkauden, Taipaleen, Sorsakosken, Takkulan,
Oravikosken, Mertakosken. Naapuskosken, Horsma,
lahden, Kuolemajoen ja Koskensuun myllyt:
kirkonkylän osuusmeijeri ja mylly: Varkauden.
Sorsakosken, Konnuslahden, Soinilansalmen ja
Paukarlahden (2 kpl.) tiilitehtaat. —
Historiallisia muistoja: Sotasaaren taistelupaikka (1808-09
v:n sodan ajalta). — Luonnonnähtävyyksiä:
luonnonihana laivareitti Kallavedestä Soisalon
saaren länsipuolitse Haukiveteen; Orinnoron 1.
Orkonoron kalliorotko. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Kuopion hiippak.. Kuopion rovastik.;
erotettu Kuopion pitäjästä, sai oman khran 1639.
— L:aan kuuluu Varkauden (ks. t.)
tehdas-seurakunta.— Kirkko (kolmas järjestyksessä) rak.
harmaasta kivestä, valmistui 1846. [Ad. Neovius,
„Ur Finlands historia", sivv. 495-501.]

L. H-nen.

Lepra 1. spitaalitauti on hiipivä,
parantumaton infektsionitauti, joka aikaansaa
tulelulus-peräisiä kasvannaisia ihoon ja sen alaiseen
sidekudokseen, limakalvoihin, hermoihin ja luihin.
L. esiintyy etupäässä itämailla, mutta sitä
tavataan Euroopassakin, etenkin Skandinaavian
maissa, Itämerenmaakunnissa ja
Välimerenmaissa. Suomessakin on koko joukko 1.-sairaita.
V. 1906 oli maassamme kaikkiaan tiedossa 110 1.
potilasta, niistä 64 miestä ja 46 naista.
Kuitenkin tauti näyttää meillä olevan vähenemään päin,
sillä tutkimukset osoittavat, että vanhoja l.-sai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0457.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free