Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leppälahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
839
Leprosori—Leptothrix
840
raita kuolee enemmän kuin uusia
taudintapauk-sia ilmaantuu. L.-tautisia varten on maassamme
sairaala Orivedellä. — L:n synnyttäjä on
Hansenin löytämä l.-b a s i 11 i (Bacillus lepræ),
joka muistuttaa suuressa määrin tuberkelibasillia.
L. esiintyy kahdessa eri päämuodossa: n y s t y r
ä-l:na (L. tuberosa) ja turta-l:na (L.
anæsthe-tica). Varsinaisen tartunnan jälkeen kestää 3-5
vuotta ennenkuin ensimiiiset taudinoireet
ilmenevät. Nämä ovat epämääräisiä kipuia ja yleistä
pahoinvointia sekä kasvojen ja ruumiin iholle
syntyviä punaisia, erisuuria pilkkuja.
Myöhemmin kehittyy nystyrä-1 :ssa iholle, etupäässä
kasvoihin ja käsiin, noin herneen kokoisia nystyröitä,
kasvojen iho paksunee ja kulmakarvat putoavat
pois. Turta-l:ssa kehittyy iholle erikokoisia
vesi-rakkoja. jotka puhkeavat ja jättävät jälkeensä
ympäröivää ihoa tummemman tai vaaleamman,
ainakin osittain tunnottoman täplän. Tauti
jatkuu hermoihin ja saa aikaan liliassurkastumia,
herpautumista ja muita liermostohäiriöitä. Usein
syntyv iholle haavoittumia, kokonaiset sormi- tai
varvasnivelet voivat pudota pois j. n. e. Paitsi
yllämainittua tekee 1. hävitystään kaikkialla
ruumiissa. Se on tauti, joka tuskin säästää mitään
elintä. Jotta tämä pitkällinen ja vaikea tauti
saataisiin häviämään, koetetaan nykyään eristää
jokainen leprapotilas sitävarten laitettuihin
lepra-hoitoloihin (leprosoreihin). Y. K.
Leprosori, leprahoitola. ks. L e p r a.
Lepsius, Richard (1810-84), saks.
egyptologi. Opiskeltuaan Leipzigissä, Göttingenissä,
Berliinissä ja Pariisissa L. lähti Italiaan ja tutki
siellä etruskilaisia ja oskilaisia
muinaisjäännöksiä. Vv. 1842-45 hän johti preussilaista
retkikuntaa Egyptiin: sen tulokset olivat erittäin runsaat.
Palattuaan Eurooppaan hänet nimitettiin
Berliinin yliopiston professoriksi, egyptiläisen
museon johtajaksi ja vihdoin kuninkaallisen
kirjaston ylikirjastonhoitajaksi. L:n harvinaisen
monilukuisista ja etevistä egvptologisista teoksista
mainittakoon: „Denkmäler aus Agypten und
Äthiopien" (1849-60, 12 osaa), „Das Totenbuch
der Ägypter" (1842), „Chronologie der Agvpter"
(1858). [Ebers, „R. Lepsius" (1885).] 77. H-a.
Leptiitti (< kreik. lepto’s = ohut, hieno),
ryhmä kiteisliuskeisia vuorilajeja. jotka
kiven-näisaineksiin ja kemialliseen kokoomukseen
katsoen täydellisesti vastaavat gneissejä, mutta ovat
hienorakeisempia kuin varsinainen gneissi.
Nimityksen käytäntö rajoittuu yksinomaan Ruotsin
ja Suomen alkuvuoreen. Läpi Keski-Ruotsin ja
Etelä-Suomen käyvällä n. s. sveko-fennialaisella
liuskealueella l:t ovat hyvin yleisiä ja koko tälle
liuskejaksolle tyypillisiä vuorilajeja, mutta ne
ovat asultaan, aineksiltaan ja synnyltään hyvin
vaihtelevia. Toiset ovat alkuaan olleet
vulkaanisia vuorilajeja, ja niissä on usein porfyyrinen
tai tuffimaiuen rakenne säilyneenä. Toiset taas
ovat olleet sedimenttejä ja saattavat vieläkin olla
selväkerroksellisia; vieläpä niissä joskus on
tavattu konglomeraattimuodostuksiakin.
Raesuu-ruuteen katsoen tyypillinen 1. on hienorakeista,
mutta toiset muunnokset lähenevät siinä suhteessa
tiiviitä liälleflintoja, toiset taas keskirakeisia
gneissejä. Suurin osa Listii sisältää pääasiassa
milloin mitäkin maasälpää sekä kvartsia ja
niukasti kiillettä. Jotkut maasälvästä köyhät ja
kvartsi rikkaat muunnokset lähenevät kvartsiit-
teja tai kiilleliuskeita, toiset sisältävät paljon
amfibolia ja ovat verraten emäksisiä, läheten
am-fiboliitteja. Näistä kaikista erilaisuuksista huoli
matta l:ien rakenteessa ja varsinkin niitten
geologisessa esiintymistavassa sekä Suomessa että
Ruotsissa on kumminkin kaikkialla yhteisiä
piirteitä. Niinpä eri seuduilla tavataan l:ien
seuralaisina samanlaisia muodostumia, kuten
gneissi-graniitteja, jotka usein ympäröivät 1.-vuorilajeja.
kalkkikiveä vuorokerroksina niiden kanssa ja
pitkähköjen pahkujen muotoisia malmimassoja,
joista toiset ovat rautaoksidimalmeja, toiset
sul-fideja. Usein „leptiittimuodostumista"
puhuttaessa luetaan niihin nuo kaikki sen seurueeseen
kuuluvat muodostumat, jolloin siis sana 1. on
saanut geologisen merkityksen. — L.-nimen näille
vuorilajeille keksi ruotsalainen D. Hummel(1875),
mutta se ei silloin päässyt yleiseksi, vaan
ruvettiin niitä Törnebolimin ehdotuksesta
nimittämään granuliiteiksi, millä nimityksellä
alkuaan Saksissa on tarkoitettu vähän toisenlaisia
vuorilajeja (vrt. Granuliitti). Sen ohella
To-rellin ehdottama hälleflintagneissi oli
myös yleinen. Sittemmin Sederholm käytti
leptiitti sanaa rajoitetummassa merkityksessä
tarkoittaen eräitä Tampereen seudun
kvartsimaa-sälpä-liuskeita, jotka ovat selvästi hiekkakiven
tapaan kerroksellisia („hiekkakiviliuske"). V.
1908 päätettiin Pohjoismaiden geologien
yhteisestä sopimuksesta ottaa 1.-nimitys käytäntöön
alkuperäisessä merkityksessään. — L:t ovat
Fennoskandian vanhemman alkuvuoren
mielenkiintoisimpia muodostumia. Ollen suurimmaksi osaksi
alkuaan pinnallisia vuorilajeja ja lisäksi usein
varsin vähän alkuperäisestä asustaan muuttuneita
ne luovat valoa syntymisaikansa olosuhteisiin.
Näyttää siltä, että geologiset prosessit jo silloin
ovat käyneet samaan tapaan kuin nykyään, mutta
että vulkaaniset ilmiöt ovat olleet paljoa
yleisempiä, koska Leihin kuuluu paljon runsaammin
vulkaanisia kuin sedimenttivuorilajeja. P. E.
Leptocardia ks. Putkisydämiset.
Leptocephalus ks. Ankerias.
Leptodora hyalina on
n. 1 cm:n pituinen,
lasi-kirkas lelitijalkaisiin
kuuluva äyriiiiseliiin.
Tavataan ainakin suuremmissa 1
järvissämme syvemmissä
vesikerroksissa. P. B.
Leptolepis, sillin heimoon (Clupeidce) kuuluva,
sukupuuttoon kuollut jura-kauden kalasuku;
vanhin tunnettu
luukaloista. Pieniä tai
pienenlaisia
hoikkia muotoja. Monta
lajia; yleisimmät
L. Knorri (suurin
n. 25 cm) ja L.
sprattiformis (5-8
cm) ; erittäinkin jälkimäistä tavattoman
runsaasti Eichstättin ja Solenhofenin tunnetuissa
liuskeissa (ylä-malm) Baierissa. V. A. K-io.
Leptomi, kasvit. = nila. ks. J o h t o j ä n n e.
Leptostraca, pieni äyriäisryhmä, joka
muodostaa yhdistävän sillan kalvo- ja kuoriäyriäisten
välille. Luettiin ennen lelitijalkaisiin kuuluvaksi.
Ainoa suku Nebalia. P. B.
Leptothrix, Trichomyceies-sieniin kuuluva suku,
Leptodora hyalina.
Leptolepis.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
