- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
841-842

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leptura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

841

jonka yksityiset solut yhtyvät ohuiksi, pitkiksi
rihmoiksi. Sitä tavataan seisovissa vesissä, jossa
se kasvaa vesikasveilla eläen usein symbiosissa
levien kanssa. Joskus L. kasvaa huonosti
hoidetuissa vesijohtoputkissa niin runsaasti, että se voi
tukkia koko putken. L. buccalis on laji, joka
kasvaa ihmisen suuontelon limakalvossa,
hampaiden koloissa ja keuhkoissa. Y. K.

Leptura ks. Hapsenkakkiaiset.

Lepus ks. Jänis.

Lerida (katal. Lleyda). 1. Provinssi Espanjan
Kataloniassa. — 2. Mainitun provinssin
pääkaupunki; Segren varrella; entinen Tlerda (ks. t.).
L:n luona ranskalaiset 23 p. huhtik. 1810 Suchefn
johdolla saivat voiton O’ Donnellin johtamista
espanjalaisista. J. F.

Lermontov, Mihail Jurjevits (1814-41),
kuuluisa ven. runoilija, oli skottilaista
sukujuurta. Suvun
alkuperäinen nimi oli Learmonth.
Eräs suvun jäseniä
siirtyi 1613 ensinnä
Puolaan ja sitten Venäjälle.
Runoilijan isä oli köyhä
jalkaväenkapteeni. äiti,
joka oli rikasta ja ylpeää
sukua, kuoli pojan ollessa
tuskin kolmen vuoden
vanha. Isoäiti otti pojan
silloin huostaansa ja
antoi hänelle hyvän
kasvatuksen, mutta valmisti
myöskin mitä vaikeimpia
ristiriitoja. Isä, jota
vastainen runoilija hellästi
rakasti, sai vain hyvin
harvoin ja silloinkin mitä alentavinta kohtelua
kokien tavata poikaansa, mutta oli köyhyytensä
takia pakotettu alistumaan. Kymmenvuotiaana
L. vietiin Kaukasus-vuoristoon juomaan
parantavia vesiä. Vuoristoinaan suurenmoinen luonto tuli
siitä alkaen L:lle ,,pyhäksi". Ristiriita
kasvattajan, isoäidin ja isän välillä koski syvästi
kivuloi-sen pojan herkkään, haaveilevaan sieluun. Hän
tunsi tuskallista yksinäisyyttä ja haki
mielikuvituksessaan »sukulaista sielua". V. 1830 L. tuli
Moskovan yliopistoon, mutta oli viranomaisten
toimesta pakotettu eroamaan jo 1832. Hän aikoi
jatkaa lukujaan Pietarin yliopistossa, mutta
päättikin yhtäkkiä ruveta upseeriksi päästäkseen ehkä
siten rakastettuun Kaukaasiaan. Tätä varten
hänen täytyi käydä kaksi vuotta kaartin
vänrikki-koulua. Hurjistelun ja vallattoman elämän
pyörteessä syntyi kuitenkin muutamia ihania runoja,
ja kun Puskin surmattiin kaksintaistelussa,
kirjoitti L. leimuavan runon Puskinin vastustajia,
panettelijoita ja surmaajaa vastaan. Sitä ei voitu
senaikaisissa sensuurioloissa painattaa, mutta
käsikirjoituksena se levisi miehestä mieheen. Itse
keisari Nikolai luki sen. Seurauksena oli, että
runoilija siirrettiin luutnanttina palvelemaan
erääseen rykmenttiin Kaukaasiassa. Täällä hänen ei
kuitenkaan tarvinnut olla kuin muutaman
kuukauden. Isoäiti sai mahtavien tuttavuuksiensa
avulla aikaan sen, että L. sai palata ensinnä
Novgorodin kuvernementtiin ja sittemmin 1838
Pietariin. Lyhytaikainen olo Kaukaasiassa jätti
hänen runouteensa syvät jäljet. Hänen ylpeä sielunsa
oli täynnään suuttumusta seurapiirien halpa-

842

mieliseen tyhjyyteen ja orjamaisuuteen. Tämän
ylpeän suuttumuksen tulkkeina esiintyvät
»Demon" (suom.) ja „Mtsyri" nimiset runoelmat,
joiden aiheet olivat jo kauan itäneet runoilijan
sielussa. Edellisessä esiintyvät jättiläisintohimot
vastakohtana pienille, raukkamaisille intohimoille,
jälkimäisessä ihanteita janoava nuori sielu sor
tuu omaan hurjaan ponnistukseensa. Katkeroitu
neita, ylpeitä, ympäristöään halveksivia, yksinäi
siä sieluja hän kuvaa yhä edelleen sekä runossa
että suorasanaisessa muodossa, romaanissa
»Aikamme uros" (suom.). Järkkymättömänä
idealistina, jota itsekylläinen ja orjamielinen ympäristö
ei käsittänyt ja joka liian ylpeänä näyttääkseen
oikeata olemustaan ja pettymystään näytteli
kyllästyneen, kylmän ja itsekkään maailmanmiehen
osaa, hän löysi lähimmän henkisen sukulaisensa
Byronista, jonka runoudella oli häneen mahtava
vaikutus. Kaukaasia, jonka luonnon suuruus
tenho-voimalla veti luokseen L:ia, tuli myöskin hänen
haudakseen. Erään kaksintaistelun tähden hänet
komennettiin uudestaan 1840 Kaukaasiaan.
Käytyään sieltä lyhyellä lomalla Pietarissa hän palasi
keväällä 1841 raskaat enteet mielessä
Pjatigors-kiin. 15 p. kesäk. (v. 1.) sam. v. hän joutui
kaksintaisteluun erään Martvnov nimisen upseerin
kanssa, jota L. oli ivannut, ja vaipui
hengettömänä mahtavan Masuk-vuoren juurelle.

L. on voimakkain ja subjektiivisin
runoilijaper-soonallisuus venäläisessä kirjallisuudessa. Säkei
den soinnullisessa vaikutuksessa ei yksikään
venäläinen runoilija ole häntä vielä voittanut.
L:n runoista ilmestyi vain osa hänen eläessään —
aikaisimmin »Hadzi-Abrek" 1835 ja ..Borodino"
1837 — ja muutamat silloinkin karsittuina. »De
mon" painettiin ensinnä Saksassa (1857).
Ensimiii-nen täydellinen kokoelma L:n teoksia ilmestyi
1865. Parhaimmat editsionit ovat Viskovatovin.
Vvedenskijn, Boldakovin (1892) ja Pietarin
tiedeakatemian toimittama (1910).
[Kirjallishistoriallisia laajempia esityksiä L:sta ovat antaneet ven.
kielellä Spasovits (1888), Viskovatov (1892).
Kotljarevskij (1891), Vladimirov (1892), ranskan
kielellä E. Duchesne, »Lermontov. sa vie et ses
oeuvres" (1910).] J. J. il.

Lerna, suoperäinen paikkakunta Kreikan
Ar-goliissa. lähellä Argoliin-lahden länsirantaa (nyk.
Mili). Tunnettu on varsinkin Pondinos-vuoren
juuresta pulpahtava runsas lähde Amymone, jonka
ääressä Herakleen kerrottiin surmanneen moni
päisen hydran (vesikäärmeen). O. E. T.

Lernæidæ ks. L o i s ä y r i ä i s e t.

Le roi est mort, vive le roi [la rna’ e niOr
viv la rua’] (ransk.), »kuningas on kuollut,
eläköön kuningas", airuen huuto, joka Ranskan
kuningasvallan aikana julkihuudettiin
kokoontuneelle kansanjoukolle, niin pian kuin hallitseva
kuningas oli heittänyt henkensä. Sananparsi
tuli sitten merkitsemään kuningaskunnan
häviämätöntä elinvoimaa. Nykyisin se ilmaisee
ihmisten taipumusta suosia valtaanpääsijää ja
voittajaa samalla kuin vainaja ja alakynteen jäänyt
unohdetaan.

Le roi règne et ne gouverne pas [la rna’
renj e na guve’rn päj (ransk.), »kuningas
hallitsee. mutta on vailla (persoonallista)
vallankäyttöä", valtiollinen periaate, jota tunnusmerkilli
senä perustuslaillisen monarkian ohjeena 1830
puolusti Ad. Thiers.

Leptura—Le roi règne et ne gouverne pas

M. J. Lermontov.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0459.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free