- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
843-844

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leptura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

843

Leroux—Lesbos

844

Leroux [larü’], Pierre (1797-1871), ransk.
yhteiskunnallinen ja filosofinen kirjailija, aloitti
uransa latojana, otti kuitenkin jo 1824 osaa „Le
Globe" viikkolehden perustamiseen, oli 1831
mukana Bazardin ja Enfantin’in yrittäessä
käytölli-sesti toteuttaa sosialistisia aatteita. Esitti
sitten yhteiskunnallisia ehdotuksiaan m. m.
„Ency-clopédie nouvelle" teoksessa (8 os., 1838-41), jonka
julkaisi yhdessä J. Reynaud’n kanssa. Eli
Napoleon III: n keisariuden aikana kauan aikaa
maanpaossa Jerseyn saarella maanviljelijänä.
Palasi Ranskaan 1869. Hänen mielipiteensä
lähenevät suuresti sosialismia, mutta eivät
kumminkaan asetu täydellisesti sen kannalle.
Teoksessaan „Réfutation de réclectisme" (1839) L.
ankarasti vastusti Cousinin filosofiaa, puolustaen sitä
vastoin sensualistista ja naturalistista
maailmankatsomusta. Teoksessaan ,,De 1’humanité" (1840)
hän esittää filosofisen kokonaisjärjestelmän, joka
on haaveellinen sekoitus panteismia ja erinäisiä
lainoja perinnäisistä uskonnollisista opeista.

A. Gr.

Leroy-Beaulieu [laruaboljö’]. 1. II e n r i Jean
Baptiste Anatole L. (1842-1912), ransk.
valtiollinen kirjailija, v:sta 1881 nykyajan
historian professorina, v:sta 1906 johtajana
pariisilaisessa „Éeole libre des sciences politiques"
opistossa; v:sta 1S87 instituutin jäsen; hänen
teok-sistansa on mainittavin: „L’empire des tsars et
les Russes" (1881-89).

2. Pierre Paul L. (s. 1843), edellisen veli,
taloustieteilijä, v:sta 1880 College de Francen
professorina; instituutin jäsen v:sta 1878. L. on
vanhan vapaamielisen koulukunnan tätä nykyä
Ranskassa elävistä edustajista huomattavin.
Hänen käsityksensä mukaan maakorko, liikevoitto
ja pääoinankorko alenevat, mutta työpalkat
kohoavat, joten taloudelliset ja yhteiskunnalliset
erilaisuudet ovat yhä enemmän tasoittumassa. Tämä
optimistinen kanta tulee esille varsinkin hänen
teoksessaan ..Essai sur la répartition des
riches-ses" (1881). Hän ei vastusta ainoastaan
sosialismia sen eri muodoissa vaan yleensä myös
sosiaalipolitiikkaa hyväksyen vain alaikäisten
työntekijäin suojelemista tarkoittavat valtion
toimenpiteet. Teoksessaan „Traité de la science des
fi-nances" (1877) hän hylkää progressiivisen
verotuksen ja korkean perintöveron, mutta puoltaa
välillisiä veroja. Muita julkaisuja: „De l’état [-mora]-] {+mo-
ra]+} et intellectuel des populations ouvrières et de
son influence sur le taux des salaires" (1868),
..La question ouvrière au XIX:e siècle" (1872),
„Le travail des femmes au XIX:e siècle" (1S73),
,,La colonisation cliez les peuples modernes"(1874),
„Le collectivisme" (1884), ,,Précis d’économie
poli-tique" (1888: suomeksi nimellä: „Yleisen
kansantalouden pääpiirteet", 1891), ..L’état moderne
et »e- fonctions" (1889), „Traité tliéorique et
pra-tique d’economie politique" (1896). „L’art de
pla-cer et görer sa fortune" (1906) ; perusti 1873
viikkolehden „L’économiste francais". J. F.

Lesage ]laztTs], Alain R e n é (1668-1747).
ransk. kirjailija, oli ensin asianajaja, mutta
valitsi pian kirjailijauran. L:n pääteokset ovat
hänen koomilliset romaaninsa ,,Le diable boiteux"
(1707), espanjalaisen mallin (Guevaran)
mukaan kirjoitettu, mutta henkilöiltään ja
hengeltään perin ranskalainen, sekä „Gil Blas de
San-tillane" (1715-35, 4 nid.), niinikään ulkomaalais-

ten (espanjal. ja ital.) teosten sysäyksestä
syntynyt, mutta muuten omintakeinen. L. on sitäpaitsi
kirjoittanut joukon vaudevillejä ja ilveilyjä sekä
satiirisen näytelmän „Turcaret" (1708, suunnattu
ajan rahamiehiin). [Barberet, „L. et le théätre de
la foire" (1888); L. Claretie, „Le roman en France
au début du XVIII:e siècle"; Lintilhac, ,.Lesage"
(1893).] J. H-l.

Lesbos (uuskreik. My tilini, turk. Midylly),
Ai-geian-meren saari, muinaisen Myysian edustalla
11-16 km Vähän-Aasian rannikolta, kuuluu
Turkin Saarivilajeettiin; 1,750 knr. n. 130.000 as.
(n. 117,000 kreikkalaisia, n. 13,000 turkkilaisia).
Kolmikulmamnuotoiseen saareen tunkeutuu
lounaasta syvälle Kalonin-lahti (muin. Pyrrhaios
Euripos), kaakosta Hieran-lahti. L. on erittäin
vuorista, korkeimmat huiput 938 ja 839 m;
vuorista saadaan marmoria. Ilmasto lauhkea.
Hedelmällisissä laaksoissa kasvaa viljaa ja viiniä
sekä öljy-, viikuna v. m. puita, metsät tuottavat
runsaasti rakennuspuita. Tärkeimmät
vientitavarat ovat öljy, viini, saippua ja melonit. —
Vanhalla ajalla L:n asukkaat olivat Kreikasta
siirtyneitä „aiolilaisia", jotka perustivat saareen
useita kaupunkeja. Näistä olivat varsinkin
seuraavat 5 huomattavat: Mytilene (nyk. Kastro,
15.000 as., saaren nvk. pääkaupunki). Methymna
(nyk. Molyvo, nyk. L:n suuruudeltaan 2:nen
kaupunki), Antissa, Eresos ja Pyrrha. L:sta käsin
asutettiin myös vastapäinen rannikko („Aiolia").
L:ssa hallitsi pitkät ajat Penthilidien
kuningassuku, minkä kukistuttua siellä riehui
puolueriitoja. Mytilenessä pääsi voitolle ensin
ylimyspuo-lue, sitten kansanpuolue ja lopuksi anastivat
vallan laittomat itsevaltiaat („tyrannit"), kunnes
6:nnen vuosis. alussa kansa valitsi yhteiskunnan
olojen järjestäjäksi Pittakoksen. Lyydian
jouduttua Persian alaiseksi (540-luvulla) tuli myös
L. kuulumaan tähän valtakuntaan ja joutui pian
senjälkeen lyhyeksi ajaksi Samoksen itsevaltiaan
Polykrateeu haltuun. L. otti osaa Joonian
kapinaan. mutta sen laivat vetäytyivät Laden
meritaistelussa (494 e. Kr.) pois ottamatta tähän osaa.
Mykalen taistelun jälkeen (479 e. Kr.) L.
kuitenkin vapautui persialaisten vallasta ja yhtyi
sitten attikalais-delolaiseen meriliittoon.
Huolimatta siitä että L. oli saanut säilyttää sisällisen
itsenäisyytensä eikä maksanut veroa Ateenalle,
sen kaupungit, lukuunottamatta Methymnaa,
peloponnesolaissodan alkuaikoina koettivat irtautua
Ateenan liitosta, mutta se kukistettiin, ja
varsinkin liikkeen etunenässä ollutta Mytileneä
rangaistiin ankarasti; koko saari, paitsi Methymnan
aluetta, jaettiin ateenalaisten siirtolaisten
kesken. Aigospotamoin taistelun jälkeen (405 e. Kr.)
spartalaiset miehittivät L:n, mutta 389 e. Kr.
Thrasybulos vapautti sen. Kun uusi Attikan
meri-liitto muodostui (378 e. Kr.), yhtyivät siihen myös
L:n kaupungit, mutta n. 350 e. Kr. ne erosivat
siitä ja joutuivat senjälkeen kotimaisten
itsevaltiasten alaisiksi. Sittemmin L. yhdistettiin
Makedoniaan ja kuului myöhemmin Rooman sekä
vihdoin Itä-Rooman valtakuntaan. Puolivälissä
1300-lukua L. luovutettiin genualaiselle
Gatti-lusio-suvulle, jolta sen valloitti Muhammed II
(1462). — Muinais-Kreikan kulttuurihistoriassa
on L:lla ollut tärkeä sija; se oli soiton ja
runouden (n. s. aiolilaisen lyriikan) tyyssija (Arion,
Terpandros, Alkaios, Sappho), sieltä olivat myös

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0460.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free