- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
845-846

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leschetitzki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

845

Leschetitzki—Leskov

846

syntyisin historiankirjoittaja Hellanikos, filosofi
Theophrastos y. m. Asukkaat olivat tunnetut
hienostuneesta sivistyksestään, mutta myös
hekumallisista, jopa irstaista tavoistaan. E. Ii-n.

Leschetitzki [-i’tski], Theodor (s. 1830),
puol. pianisti ja pianopedagogi, Czernyn oppilas.
Toimi 1852-78 Pietarissa, sen jälkeen Wienissä.
Hänen opetusjärjestelmästänsä ovat kirjoittaneet
Brée (1902), Potocka (1903) ja Hullah (1906).

I. K.

Lescot [leskö’J, Pierre (1510-71), ransk.
arkkitehti, suunnitteli Frans I: n aikaisen houvren
ydinrakennuksen, jonka läntistä pihafasadia
pidetään ransk. renesanssin mestariteoksena. Tämä.
kuten muutkin L:n tunnetuimmat työt (fontaine
des Innocents, S. Germain 1’Auxerrois-kirkon
kuorirakenne) syntyivät kuulun kuvanveistäjän
J. Goujon’in ja L:n yhteistyöstä. L:n ansiot
Frans I palkitsi nimittämällä hänet Notre-Damen
kanonikoksi, Clermontin apotiksi ja
kuninkaalliseksi neuvonantajaksi. U-o N.

Leseet, jauhettaessa ja ryynejä valmistettaessa
irtaantuneet jyvien kuoriosat, joihin on jäänyt
ohuempi tai paksumpi kerros siemenvalkuaista.
Sisältämiensä runsaiden typpiyhdistysten vuoksi
htä käytetään karjan väkirehuna.

Les extrëmes se touchent [lezekstrCm sa tus]
(ransk.), äärimäisyydet koskettavat toisiaan.

Lesghit ks. Lezgiläiset.

Les Grisons ks. Graubiinden.

Lesitiini ks. L e c i t i i n i.

Lesiäinen (Ptinus fur), kovakuoriainen
ala-lahkossa Xylophaga. Puskea, puikeissa
peitinsii-vissä pari epäselvää valkoista poikkijuovaa. N.
2 j/2-3 mm pitkä. Toukka
tuuhea- ja
pitkäkarvainen, asuu
varastohuoneissa, syö kaikenlaisia
eläin- ja kasvikuntaan
kuuluvia aineita.

V. S-s.

Leskenlehti (Tussilago
farfarus),
mykerökukkai-siin kuuluva
keltamyke-röineu yrtti, jolla on
laajalle haarautuva
maanalainen varsi. Tästä
kohoavat keväällä
1-myke-röiset suomuiset vanat ja
vähän myöhemmin isot,
nirhalaitaiset, leveän
hert-tamaiset, alta
valkea-vanukkeiset lehdet.
Levinnyt Eurooppaan ja
Aasiaan ja on peltojen
kiusallisimpia rikkaruohoja. J. A. W.

Leski on puolison kuoltua eloon jäänyt
aviomies tahi aviovaimo. Leskimiehen ja
leskivaimon ei ole lupa mennä toisiin naimisiin,
ennenkuin pesä on ositettu hänen ja lasten tahi
muitten perillisten välillä sekä he ovat olleet leskenä,
mies puolen vuotta ja vaimo vuoden. Jos tytär,
joka on leski, ollessaan vanhempainsa „kodissa
ja leivässä", menee naimisiin vastoin näiden
tahtoa ja tekee sen „ylenkatseesta ja ynseydestä"
taikka henkilön kanssa, jolla ei ole hyvä nimi ja
maine, on isällä ja äidillä valta tehdä hänet
perinnöttömäksi. L. ei ole kuolleen puolisonsa
perillinen, mutta hänellä on naima-osa vhtei-

Leskenlehti. 1 kevätverso,

2 lehtiverso, 3 laita-,
4 kehrakukka, ä hedelmä.

A. Leskien.

sessä pesässä, ja sitä paitsi on leskelle tuleva
etuosa jakamattomasta pesästä. A. Ch.

Leskien [-kl’n], August (s. 1840), saks.
kielentutkija, harjoitti opintoja Göttingenin
yliopistossa, tuli 1869
vertailevan kielitieteen
yli-määr. professoriksi Jenan
ja 1870 slaavilaisen
kielitieteen professoriksi
Leipzigin yliopistoon. Hanan
tärkeimmät teoksensa ovat
„Handbuch der
altbulga-rischen Sprache" (1871,
5:s pain. 1910),
„Gram-matik der altbulgarischeir
Sprache" (1909), „Die
Deklination im
Slaviseli-Litauischen und
Germa-nisclien" (1876), jossa ensi
kerran esitettiin oppi n. s.
äännelakien
poikkeuksetto-muudesta. „Der Ablaut

der Wurzelsilben im Litauischen" (1884),
„Unter-suchungen tiber die Quantität und Betonung
in den slav. Sprachen" (2 os. 1885, 1893), ,.Die
Bildung der Nomina in Litauischen" (1891).
L:n tutkimuksilla, joille ominaista on tavaton
tarkkuus ja varovaisuus, on perustava merkitys
nykyisessä indoeurooppalaisessa
kielentutkimuksessa. ks. Junggrammaatikot.

J. J. M.

Leskien ja orpojen vakuutus,
sosiaalivakuutuksen haara, jonka tarkoituksena on vakuuttaa
perheenelättäjän kuoleman sattuessa leskelle ja
lapsille toimeentulo. Eräissä maissa 1. ja o. v. on
yksityisten eläkekassojen varassa. Usein 1. ja o.
v:een liittyy vakuutus työkyvyttömyyden ja
vanhuuden varalta, ks. Apukassat,
Eläkekassat, Sosiaalivakuutus. O. W. L.

Leski- ja orpokassa ks. Eläkekassat.

Leskilinnun suku (Vidua) kuuluu kutojiin ja
asustaa Afrikan savanneilla. Ne tunnetaan
koiraan hääpuvun neljästä erinomaisen pitkästä
pyrstösulasta; pyrstö on muuten siipiä lyhyempi.
Tunnetuimpia on paratiisileski (V.
para-disea), ruumiinkooltaan varpusta pienempi laji.
pidetään yleisesti häkkilintuna. E. IV. 8.

Leskov [ko’f], Nikolai Semenovits
(1831-95), ven. kirjailija, syntyisin Orelin
kuver-nementista. Käytyään muutaman vuoden lukiota
hän ryhtyi isän kuoltua 17-vuotiaana itse
ansaitsemaan elatustaan, täydentäen samalla erään
sukulaisensa johdolla keskeytyneitä opinnoitaan.
Bekryyttiviraston palveluksessa hän joutui
paljon kulkemaan eri seuduilla maata ja näillä
matkoilla hän kokosi runsaan varaston huomioita
venäläisestä maaseutuelämästä, joita hän yhä
laajensi, sittenkuin oli siirtynyt yksityiseen toimeen
Kaakkois-Venäjälle. V. 1861 hän asettui Pietariin
antautuen kokonaan kirjalliseen työhön ja
liittyen jyrkimpien edistysmielisten piiriin. Kun
kesällä 1862 Pietarissa oli tavattoman paljon
tulipaloja ja muutamilla tahoilla pidettiin
ylioppilaita niiden alkuunpanijoina, vaati L.
„Sever-naja Ptsela" nimisessä lehdessä poliisilta julkista
selvitystä. Hänen aivan asiallisen kirjoituksensa
johdosta levisi perätön huhu, että L. oli muka
taantumuksen kätyri. Kun mitkään
puolustus-kirjoitukset eivät auttaneet, kosti L. Venäjän ra-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0461.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free