- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
849-850

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lessebo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

849

Lessebo—Lessing

850

formation in Pennsylvania and throughout the
United states" (1879-84, 3 os.), „Contributions to
the fossil flora of the western territories"
(1874-88. 3 os.), bryologisia julkaisuja: ,.Recherehes
sur les marais tourbeux" (1844), ,,Musei exsiccati
amerieani" (1856. uusi lait. 1865, yhdessä
Sulli-vantin kanssa), „Manual of the mosses of North
America" (1884. yhdessä Th. P. Jamesin kanssa).

■/. A. W.

Lessebo [-bü], vanha kartano ja paperitehdas
Etelä-Ruotsissa Kronobergin läänissä, Kalmarista
länteen. L:n teoksista ovat kuuluisat
käsinval-mistetut paperituotteet. Paitsi näitä
valmistetaan konepaperia ja sulfiittiselluloosaa.
Tuotannon arvo 2.4 milj. mk. (1910). (E. E. K.)

Lesseps [lesc’ps], Ferdinand de (1805-94),
ransk. diplomaatti ja kanavanrakentaja, toimi
alkuansa konsulina m. m.
Aleksandriassa 1832-37 ja
sittemmin Espanjassa
auttaen tehokkaasti
Barcelonan pommituksen aikana
1842 vaaraan joutuneita
ulkomaalaisia; oli 1848-49
lähettiläänä Madridissa;
1849 L. lähti hallituksen
asiamiehenä Roomaan
neuvottelemaan Rooman
tasavallan hallituksen kanssa

paavin palauttamisesta,
mutta Ranskan hallitus ei
hyväksynytkään hänen
eh-dotuksiansa, minkä
johdosta hän luopui valtion
palveluksesta. V. 1854 hän
Said pasan kutsumuksesta
matkusti Egyptiin ja rupesi siellä heti
suunnittelemaan elämänsä suurtyötä: kanavan
kaivattamista Suezin kannaksen poikki. Kanavan
rakentaminen aloitettiin 1859. Huolimatta niistä
monenlaisista valtiollisista, teknillisistä ja
taloudellisista vaikeuksista, jotka nousivat tämän
yrityksen tielle, L. väsymättömällä tarmolla saattoi sen
onnellisesti perille, niin että kanava voitiin
vihkiä tarkoitukseensa marrask. 1869. V. 1887 hän
sai Suezin kanavan puolueettomuuden
tunnustetuksi. Y. 1879 L. antautui toiseen suureen
tehtävään: Panaman kanavan rakentamiseen, mutta
1889 oli tämä työ lakkautettava ja Panamayhtiö
hajoitettava. Yhtiön hallinnossa ja
varainhoidossa tuli ilmi väärinkäyttöä, ja yhtiön
hallitusta vastaan nostettiin oikeudenkäynti, josta oli
seurauksena että L. tuomittiin 1893 viideksi
vuodeksi vankeuteen ja 3.000 frangin sakkoihin.
Tuomiota, jonka ylin oikeus jo sam. v. kumosi, ei
milloinkaan ilmoitettu vanhuuttaan heikolle L:lle,
jonka syyttömyys lieneekin kaiken epäilyksen
yläpuolella. L. suunnitteli myöskin Saharan
muuttamista sisämereksi, rautatien rakentamista
Oren-burgista Intiaan ja kanavan rakentamista
Ma-lakkan pohjoisosan kautta; oli v:sta 1873
Ranskan tiedeakatemian ja v:sta 1885 Ranskan
akatemian jäsen; julkaisuja: „Percement de
1’isthme de Suez" (1856), „Lettres, journal et
do-cuments pour servir ä 1’histoire de 1’isthme de
Suez" (1875-79), „Souvenirs de quarante ans,
dé-diés à mes enfants" (1887); muistopatsas Port
Saidissa. [Smith, „Life and euterprises of F. de
L."; Bridier, „Les De Lesseps".] J. F.

Lessing. 1. Gotthold Ephraim L.
(1729-81), kuuluisa saks. kirjailija ja runoilija. L.
syntyi 22 p. tammik. 1729 Ca-

menzissa (Lausitzissa),
missä isä oli pappi. L.
kuoli 15 p. helmik. 1781.
Alkuopetuksen nuori L. sai
isältään ja sittemmin
Meis-senin ruhtinaskoulussa, St.
Afrassa, missä hänessä jo
heräsi harrastus
kirjallisuuteen. 17-vuotiaana L.
lähti Leipzigiin ja ryhtyi

opiskelemaan teologiaa.
Tämän opinalan hän
vai-hetti lääketieteeseen, jota
lyhyen aikaa harjoitettuaan
hän täydelleen omisti
harrastuksensa filosofialle ja
kirjallisuudelle. Y. 1750 L.
Berliinissä tutustui
Vol-taireen, jonka kanssa seurusteli ja jolta sai kir
jallisia töitä. Mutta nämä välit raukesivat pian.
V. 1751 L. Wittenbergissä saavutti maisterin arvon.
Vv. 1753-55 L. julkaisi ensimäisen teostensa
painoksen, joka käsitti 6 nidosta ja m. m. sisälsi
näytelmät ..Der junge Gelehrte", ,.Die Juden",
..Der Freigeist" ja „Der Schatz". Ensimäinen L :n
murhenäytelmä on „Miss Sara Sampson" (1755).
Siinä hän jo selvästi asettuu ranskalaista makua
vastustavalle kannalle. Se on merkillinen, ollen
ensimäinen saksalainen porvarillinen
murhenäytelmä. Palattuaan 1758 kolmannen kerran
Berliiniin L. siellä liittyi piiriin, jota jo ennen
oli ollut lähellä ja jonka etevimmät jäsenet olivat
kirjakauppias Nicolai ja filosofi Moses
Mendelssohn. Yhdessä Nicolain kanssa L. 1759 alkoi
julkaista kriitillistä lehteä ,.Briefe die neueste
Lite-ratur betreffend", missä L. järjestelmällisesti
vastustaa ranskalaista draamaa. V. 1759 L. vielä
julkaisi näytelmän „Philotas". V. 1760 L. siirtyi
kreivi Tauentzienin sihteerinä Breslauhun
keskelle 7-vuotissodan näyttämöä. Täällä hän löysi
aiheen kuuluisaan näytelmäänsä ,,Minna von
Barnhelm", jonka aloitti 1763 ja julkaisi 1767.
Tämä oivallinen näytelmä on perin saksalainen,
kuvastaa sattuvasti koko aikakautta ja tarjoaa
erinomaisesti kuvattuja luonteita, ja saksalaiset
kunnioittavat ja ihailevat sitä yhä vielä
kansallisena kirjallisena mestariteoksena. Jo 1766 L. oli
julkaissut suuren taidekriitillisen teoksensa
„Lao-koon", jossa L. m. m. määritteli ,.kuvaavan" ja
„puhuvan" taiteen s. o. kuvaamataiteen ja
kirjallisuuden rajat. Muodoltaan ja sisällykseltään
,,Laokoon"ia lähellä on kaksi muuta tutkielmaa,
joiden tekniikka ja kieli on loistava. Nämä ovat
,,Briefe antiquarischen Inhalts" (1768-69) ja „Wie
die Alten den Tod gebildet" (1769). V. 1767 L. oli
siirtynyt Hampuriin, ja hänen
teatterinarvosteli-jantoimestaan mainitussa kaupungissa oli
tuloksena hänen kuuluisa teoksensa „Hamburgische
Dramaturgie" (1767). Siinä hän asettuu jyrkästi
vastustavalle kannalle ajan teatterikäsitykseen
nähden. Vaikka hän paikoittain ampuu yli
maalin, varsinkin vastustaessaan ranskalaista
klassisismia, jonka henkeä hän ei ollenkaan
tajunnut, on tämä teos kuitenkin perustavaa laatua
draaman ja näyttämötaiteen tekniikkaan nähden.
V. 1772 L. kirjoitti murhenäytelmän „Emilia Ga-

G. E. Lessing.

Ferd. de Lesseps.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0463.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free