- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
851-852

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lessebo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

851

Lessing—Lestijärvi

852

lotti", jonka tekniikka kulkee keskitietä
Aristoteleen ja Shakespearen suunnan välillä, minkä
keskitien L. »Dramaturgiassaan" oli merkinnyt
ihanteeksi. — Loistavana näytteenä Lessingin
joustavaa ja terävää polemista taitoa ovat hänen
pastori Goetzeä vastaan kirjoittamansa 15
kirjelmää »Anti-Goetze". Tuon pastorin vakaumuksen
mukaan »puustavi on henki, ja Raamattu on
uskonto". L:n käsityksen mukaan sitävastoin järki
ja uskonnollinen tunne on tärkeämpi kuin kirkon
pyhittämä n. s. ilmoitus. Suvaitsevaisuutta
uskon asioissa saarnaa L:n ylevä näytelmä »Nathan
der Weise" (1779). Kuuluisa ja näytelmän aatetta
kauniisti tulkitseva on siinä esiintyvä ..parabeli
kolmesta sormuksesta". Tässä näytelmässä
esittämäänsä aatteita L. edelleen kehitti kahdessa
loppuikänsä tutkielmassa »Ernst und Falk" ja
syvämielisessä uskon-jälkisäädöksessään »Die
Er-ziehung des Menschengeschlechts" (1780). Siinä
hän m. m. huudahtaa: ..Varmaan on tuleva,
varmaan on kerran tuleva täyttymyksen aika". —
,„On varmaan tuleva uuden, ikuisen evankeliumin
aika". — L:n persoonallisuus on niitä, jotka
hedelmöittäen. nostaen ja kehittäen vaikuttavat
jälkeentuleviin. Hänen tuotannostaan heijastuu
erityisen selvänä varsinkin yksi piirre: hengen
selkeys, arvostelukyvyn kirkkaus ja osuvaisuus.
— Ensimäinen kriitillinen kokonaispainos L:n
teoksia on Lachmannin toimittama (1838-40, 13
nid.). Arvokas niinikään on Hempelin painos
(1868-79, 20 osaa). [Danzel u. Guhrauer, ,,L., sein
Leben u. seine Werke" (1850-54. 2 nid.); Fr.
Schlegel, „L:s Geist aus seinen Schriften" (1804) ;
K. Fischer, „L. als Reformator der deutsclien
Li-teratur" (1881) ; Ritter, „L:s philosopliisehe u.
religiöse Grundsätze" (1847); Spiker, ,,L:s
Welt-anschauung" (1883) ; Kettner, ,.L:s Dramen im
Lichte ilirer u. unserer Zeit" (1904) : B. A.
Wagner, ..Lessingforschuugen" (1881) ; Braun, „L. im
Urteile seiner Zeitgenossen" (1884-97).] J.ll-l.

2. Karl Friedrich L. (1808-80), saks.
taidemaalari. edellisen vei jenpojanpoika; opiskeli
Berliinissä, seurasi 1826 opettajaansa W.
Scha-douia Düsseldorfiin. Aluksi L. laatukuvissaan,
esim. »Sureva kuningaspari" (1830, Venäjän
keisarin hallussa) noudattaa Düsseldorf-koulun
senti-mentaalis-romanttista suuntaa. Seuraavilla
his-toriamaalauksillaan, joiden huomattavimmat
aiheet ovat otetut Hohenstaufien taistelusta paavia
vastaan sekä varsinkin Hussin ja Lutherin
uskon-puhdistusliikkeestä, L. toi Düsseldorf-koulun
hiljaiseen haaveiluun draamallisen voimakkaan
aineksen. Niinikään miehekästä käsitystä
ilmaisevissa maisemissaan, joissa hänellä on erityinen
viettymys kuvata jylhiä vuoriseutuja ja synkän
yksinäisiä metsänsisustoja sekä niihin tav.
historiallisia täytekuvia, hän vähitellen kehitti
romanttisen maalauksen realistisemmaksi ja
enemmän maalauksellisia vaikutuksia tavoittavaksi,
joten hän saavutti perustavan merkityksen
Saksan uudemmassa maisemamaalauksessa. Jonkun
aikaa (Scliadowin poissaollessa) L. osaksi hoiti
Düsseldorfin akatemian johtajantointa; 1858
hänestä tuli Karlsruhen gallerian johtaja. [M.
Jordan, »Ausstelluug der Werke K. F. L:s" (1880).]

E. R-r.

3. Otto L. (s. 1846), saks. kuvanveistäjä,
edellisen poika. Harjoitti nuoruudessaan maalausta
isänsä johdolla ja opiskeli kuvanveistoa Karls-

ruhessa ja Berliinissä. Pääasiallisesti
koristeellisen veistotaiteen ja taideteollisuuden alalla L.
on työskennellyt Berliinissä, jonne hän myös on
tehnyt monumentaaliveistoksia, esim. G. E.
Lessingin muistomerkin (1890, Tiergartenissa) ja
..Bolandin kaivon" (1902, Siegesalléssa). L. on
julkaissut osan koristeellisista töistään
kokoelmissa »Bauornamente" sekä teoksen »Schloss
Ansbach. Barock- und Bokokodekorationen aus
dem 18. Jahrh." (1893). E. R-r.

Lessing, J u 1 i u s(1843-1908), saks.
taidekir-jailija, Berliinin kunink. taideteollisuusmuseon
johtaja ja teknillisen korkeakoulun professori.
L:n kirjallinen toiminta käsittelee
taideteollisuutta, varsinkin kutomateollisuutta, josta hän
on julkaissut esim. teokset »Altorientalische
Tep-pichmuster" (1877), »Muster altdeutscher
Lei-nenstickerei" (2 kokoelmaa, 1878 ja 1879) ja
..Wandteppiche und Decken des Mittelalters in
Deutschland" (1900). E. R-r.

Lessmann, Otto (s. 1844), saks.
musiikkikir-jailija. Toimi v:sta 1866 opettajana useissa
Berliinin musiikkiopistoissa ja 1881-1907 »Allgemeine
Musik-Zeitung"in toimittajana. — Pääteos »Franz
Liszt" (1881); sävelsi lauluja y. m. 7. K.

Leste, kuiva, Saharasta tuleva pölytuuli
Kanarian-saarilla ja Madeiralla.

Lesti ks. Jalkineteollisuus.

Lestijoki, myös Ba umajoki (ruots.
Lochteå älf) on n. 119 km pitkä ja alkaa soitten
ympäröimästä suuresta Lesti järvestä. Vesistön
pinta-ala on n. 1.860 km2. Leveys vaihtelee 11-50
m:iin, ja syvyys nousee paikoittain 7,s m:iin.
Keski juoksussa L. on kulkukelpoinen yli 30 km:n
matkalla. Suurimmat kosket ovat:
Syvänpurou-koski (put.-kork. 6,8 m), Aholan kosket (9,8 m),
Pajakoski (5,4 m), Luolasaarenkoski (6,2 m),
Kor-pelankoski (11,3 m) ja Kattilankoski (5,1 m).
Sykäräisen varrella on meijeri ja
Korpelankos-kella vanutuslaitos. Muuten on L:n varrella
3 sahaa ja 14 myllyä. Tulva on verrattain suuri
ja nousee joskus yli Bauman kauppakylään
käyvän maantien. Jonkun matkaa suusta haarautuu
joki kahtia. Pienempi haara. Tomujoki, on
vedestä köyhä ja vesikasvullisuutta melkein täynnä.
Ainoastaan päähaaraa käytetään tukinuittoon.
ITaarautumisseutu on suurten maatumien
ympäröimä. Suisto kasvaa pääasiallisesti veden alla.
Jäänlähtöaikana kuljetetaan jäälautoilla paljon
kiviä laaksosta suuhun. J. E. R.

Lestijärvi 1. Lesti. 1. K u n t a, Vaasan 1»
Pietarsaaren khlak. Toholammen-Lestijärven
ni-mismiesp.; kirkolle Kannuksen asemalta 63 km;
kirkonkylä Lestijärven länsirannikolla.
Pinta-ala 660,5 km2, josta viljeltyä maata 1,625 ha,
josta luonnonniittyjä 712 ha (1910) ;
manttaalimäärä 4,3849. talonsavuja 72, torpansavuja 14,
muita savuja 26 (1907). 1,127 as. (1910); 151
ruokakuntaa, joista maanviljelys pää-elinkeinona
114:llä (1901). 110 hevosta, 576 nautaa (1910).
— Kansakouluja 1 (1912). — Teollisuuslaitoksia:
1 saha ja sen yhteydessä mylly. —
Kunnanlääkäri yhteinen Kannuksen, Lohtajan, Himangan
ja Toholammen kanssa. — 2. Seurakunta,
Turun arkkihiippak.. Kokkolan rovastik.; kuuluu
toistaiseksi vielä kappelina Toholammin pitäjään,
määrätty eroamaan omaksi khrakunnaksi (sen.
päät. 6 p:ltä marrask. 1906); alkujaan
Lohtajaan kuulunut rukoushuonekunta, muodostettu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0464.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free