- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
853-854

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lestijärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

853

Lestijärvi—Letronne

854

1859 uuden Toholammin emäseurakunnan
kappeliksi. Kirkko puusta, rak. 1827. korjattu 1901.

L. H-nen.

Lestijärvi, Lestijoen lähdejärvi, n. s. „Suomen
selän" luoteisella reunustalla; suurin pituus
(luoteesta kaakkoon) n. 13 km. suurin leveys n. 7 km.
pinta-ala n. 65 km2. Luoteiselta rannikolta
pistää n. 7 km pitkä niemi kaakkoa kohti erottaen
koillispuolelleen pitkän, 1-2 km leveän lahden
jonka luoteisesta pohjasta sitten Lestijoki lähtee.
Järven pintaa laskettiin 1874 n.’/2 m. — Läntisellä
rannikolla Lestijärven kirkonkylä. L. H-nen.

Lestocq [ok], Johann Hermann
(1692-1767), kreivi, Venäjän keisarinnan Elisabetin
suosikki, ransk. sukuperää, synt. Hannoverissa,
opiskeli lääketiedettä, muutti 1713 Venäjälle, jossa
rupesi Pietari Suuren palvelukseen ;
karkoitet-tiin 1718 Kasaaniin, josta Katariina 1 kutsui
hänet takaisin ja nimitti henkilääkäriksi. L. pääsi
Katariinan tyttären Elisabetin suureen suosioon
ja auttoi Elisabetia vallankumouksessa 1741. jonka
johdosta hänet nimitettiin tod. sala neuvokseksi,
keisarinnan henkilääkäriksi ja lääketieteellisen
kanslian päälliköksi: niinikään keisari Kaarle
VII korotti hänet valtakreiviksi 1744. Kun L:n
mahtava vastustaja kansleri Bestuzev syytti
häntä petoksesta, menetti hän kaikki arvonsa ja
vangittiin (1748); 1753 hänet karkoitettiin
Arkangelin kuvernementtiin, josta Pietari IIT antoi
hänen palata (1762); Katariina II antoi hänelle
eläkkeen ja maatiluksia Liivinmaalla. A". O. L.

Lestris ks. Häiskän suku.

Le style, c’est 1’homme [lo stll sè lo’m]
(ransk.), „tyyli on ihminen", kirjoitustavasta
tuntee ihmisen, Buffon’in suuhun syyttä pantu lause.

Le Sueur [lasyö’r]. 1. Eustache Le S.
(1616-55), ransk. taidemaalari; S. Vouet’n oppilas
ja Ranskan huomattavimpia maalareita
1600-luvulla. Sai vaikutusta X. Poussin’ista ja myöskin
Rafaelista, vaikkei koskaan käynyt Italiassa.
Maalannut mytologisia ja uskonnollisia tauluja ja oli
erittäin tuottelias, käyttäen tosin atelieerissaan
useita avustajia. Omistamatta erikoista voimaa
tai syvyyttä L. osoittaa kuitenkin aikaansa
nähden harvinaista tunteen hartautta, mikä etenkin
ilmenee hänen erästä Pariisin
kartusiaaniluosta-ria varten 1645-48 maalaamassaan pääteoksessa:
pyhän Brunon elämää esittävässä kuvasarjassa
(22 taulua, nyk. Louvressa, jossa on eniten L:n
teoksia). L. kuului Ranskan taideakatemian
perustaviin jäseniin. [Vitet, ,.Eustache L.. sa vie
et ses oeuvres" (1849).] E. R-r.

2. Jean Frangois Le S. (1760-1837),
edellisen veljenpojan poika, ransk. säveltäjä,
Ber-lioziu edeltäjä ohjelmamusiikin kehittäjänä. Toimi
1779-87 kirkkomusiikin alalla, sittemmin Pariisin
konservatorin hallinnossa, v:sta 1804
hovikapelli-rnestarina. Sävelsi oopperoita, oratoreja y. m.

/.’ A*.

Lesueur [lasyö’r], Jean Baptiste
Cicé-ron (1794-1883), ransk. arkkitehti, suuren
Rooman palkinnon saajana restaureerasi ansiokkaasti
Basihca Ulpian (Trajanuksen basilikan), oli v:sta
<S52 lieole-des beaux-arts’iu professorina, väljensi
Godden kera Pariisin kaupungintalon ja on m. m.
rakentanut Genfin konservatorin. Kirjailijana L.
on julkaissut useita teoksia niistä on ,.Histoire
et théorie de rarchitecture" (1878) tunnetuin.

v-o y.

Leszczynski f-stsi’-], Stanislaus
(1677-1766), Puolan kuningas, nimitettiin isänsä kuoltua
Posenin voivodiksi ja Suur-Puolan kenraaliksi,
valittiin Kaarle XII:n tahdosta Puolan kuninkaaksi
(1704) August II :n sijaan ja kruunattiin 1705.
Mutta Pultavan taistelun jälkeen (1709) August 11
otti kruununsa takaisin, L. pakeni Stettiniin ja
sieltä 1711 Ruotsiin, lähti 1713 Bessarabiaan
Kaarle XII:n kanssa neuvotellakseen, mutta
Moldovan hospodari piti häntä vankina v:een 1714:
sai Kaarlelta Zweibrückenin ruhtinaskunnan, josta
hänen kuitenkin täytyi Kaarle XII:n kuoltua
(1718) luopua. Sen jälkeen hän muutti Ranskaan,
jonka kuningas Ludvik XV meni naimisiin hänen
tyttärensä Marian kanssa. August II :n kuoltua
(1733) yksi puolue valtiopäivillä valitsi hänet
uudelleen Puolan kuninkaaksi; mutta kun Venäjä
ja Itävalta pakottivat puolalaiset ottamaan
ku-ninkaakseen August III:n, pakeni L. Danzigiin,
josta hänen pitkän piirityksen jälkeen täytyi
lähteä. Wienin rauhassa (1738) hän luopui Puolan
kuninkuudesta ja sai Lothringenin ja Barin
hert-tuakunnat elinajakseen. L. asui milloin Nancvssa,
jota hän paljon kaunisti, milloin Lunevillessä,
harrastaen tieteitä ja taiteita sekä
hyväntekeväisyyttä ja pitäen hienoa hovia, jossa oli suuri
joukko kirjailijoita. Itse hän pienissä
kirjoituksissa käsitteli filosofisia, valtiollisia ja
siveys-opillisia kysymyksiä; ne on julkaistu nimellä
..Oeuvres du philosopiie bienfaisant" (1765).
[Marquise des Réaux, „Le roi Stanislas et Marie
Leszczinska"; Boyé, ,,Stanislas et le troisième
traité de Vienne": Mongras, „Les derniöres
années du roi Stanislas".] K. O. L.

Letaalinen (lat. létcTlis), kuolettava. —
Le-t a 1 i t e e 11 i, kuolleisuus.

Letala ks. Laitila.

Letargia (kreik. lethargi’a), horroksissa olo.
sairaloinen unitila, josta sairasta on vaikea saada
täydellisesti valveille. Esiintyy varsinkin
hermoja kuumetautien vlitevdessä. Adj. letarginen.

E. Th-n.

L’état c’est moi [leta’ së muo’], (ransk.), ..vai
tio olen minä" ks. É t a t.

Le Tellier [h -lje’J, Michel (1603-85), ransk.
valtiomies; ollen Mazarin’in ystävä tuli 1643
sotaministeriksi, minkä viran 1666 luovutti pojallensa
kuuluisalle Louvois’lle; nimitettiin 1677 Ranskan
kansleriksi. L., joka oli taitava ja tarmokas halli
tusmies, oli niitä Ludvik XIV:n luottamusmiehiä,
jotka innokkaimmin toimivat Nantes’in ediktin
lakkauttamiseksi. J. F.

Lethe [lethe], kreik. = u n o h d u s; tarustossa
L. on yksi Haadeksen (manalan) jokia; siitä
vainajat manalaan tultuaan joivat unohdusta.

Leto [läto’]. 1. (lat. Latona), muinaiskreik.
jumalatar, Koios ja Phoibe nimisten titaanien
tytär, synnytti Zeukselle kaksoset Apollonin ja
Ar-temiin. Kilpailijatartaan vainoten Zeuksen
puoliso Hera oli kieltänyt jokaista maata suomasta
hänelle turvaa; ainoastaan pieni Delos-saari
tarjosi vainotulle tyyssijan, ja siellä hän synnytti
ilmoille ihanat lapsensa. — Tarua on muuten
useita toisintoja. — L:oa palveltiin melkein
yksinomaan yhdessä Apollonin ja Artemiin kanssa. —
2. Eräs pikkuplaneeteista. O. E. T.

Letronne [latro’n], Jean Antoine
(1787-1848). ransk. filologi, v:sta 1848 Ranskan
arkistojen ylitarkastaja, kirjoitti suuren joukon klas-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0465.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free