Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lestijärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
855
Letten—Leuchtenberg
856
sillistä filologiaa (epigrafiikkaa, numismatiikkaa,
historiaa, taidehistoriaa y. m.) käsitteleviä
teoksia, joista mainittakoon »Recueil des inscriptions
grecques et latines de 1’Égypte" (1842-48, 2 os.) ;
»Mélanges d’érudition et de critique historique"
(1860). Valikoima hänen teoksiaan on julkaistu
nimellä „Oeuvres clioisies" (1881-85, 6 os.).
E. R-n.
Letten, saks. nimitys karkeille saville ja
löyhille savikiville, etenkin permi- ja
t.riassystee-meihin kuuluville. P. E.
Letterstedt [-et], Jakob (1796-1862), ruots.
lahjoittaja; kun L:llä ei ollut Ruotsissa
menestystä liikealalla, lähti hän 1819 Englantiin ja
sieltä Kapkaupunkiin 1820. Täällä hän kokosi
suuren omaisuuden, josta hän testamenttasi
melkoisen osan käytettäväksi teollisuuden, tieteen ja
taiteen edistämiseksi Skandinaavian maissa,
etupäässä Ruotsissa. Näin syntyi yhdistys
»Letterstedtska föreningen för industri. vetenskap och
konst", joka kustantaa aikakauskirjaa »Nordisk
tidskrift för vetenskap, konst och industri" ja
antaa apurahoja tiedemiehille, taiteilijoille ja
teolli-suudenharjoittajille Skandinaavian maissa.
Sitäpaitsi jaetaan toisista L:n lahjoittamista
rahastoista palkintoja tieteellisistä teoksista ja
keksinnöistä, matka- y. m. apurahoja. J. F.
Lettimato ks. H e i s i m a d o t.
Letto ks. S u o.
Lettre [letr] (ransk.), mon. lettres [letr] (<
lat. littera, ks. t.), kirjain, kirjoitus; kirje. —
Lettres persanes [persa’n], »persialaiset
ki rjeet", ks. Montesquieu. — Lettres
provinciales [proväsia’l], »maaseutukirjeet",
Blaise Pascal’in (ks. t.) 1656-57 julkaisema teos.
Lettres de eachet [letr da kasë’], (ransk.),
oik. »sinettikirjeet"; tätä nimitystä käytettiin
Ranskassa alkuansa kaikista kuninkaan
pienemmällä sinetillä (cachet 1. petit signet) suljetuista
kirjeistä, jotka sisälsivät kuninkaan käskyjä.
Sittemmin niillä tavallisesti tarkoitettiin melkein
yksinomaan sellaisia kuninkaan nimessä
annettuja käskyjä, että joku henkilö oli vangittava,
karkoitettava, suljettava luostariin tai
sairashuoneeseen y. m. Myöskin yksityiset saattoivat
hankkia itselleen tällaisia valmiiksi painettuja
vangit-semiskäskyjä ja täyttää niihin jätetyn tyhjän
paikan vangittavan nimellä, esim. ylhäisessä
asemassa olevat perheenisät saadakseen
säännöttö-mästi elävät tai rikolliset poikansa suljetuiksi
jonnekin ja välttääksensä viimemainitussa
tapauksessa julkisen oikeudenkäynnin tuottamaa
häväistystä. Hyvin harvoin tätä mielivaltaista
järjestelmää kuitenkaan lienee käytetty
persoonalliseen vainoon. Ludvik XVI:n aikana
vaadittiin sen poistamista, ja 1784 poistettiinkin
pahimmat väärinkäytöt; täydellisesti järjestelmä
hävitettiin vasta vallankumouksen aikana 1790.
[Mirabeau. »Des lettres de cachet et des prisons
d’état"; Funck-Brentano, »Les lettres de cachet
en blanc" ja »Les lettres de cachet fl Varis";
Chassaigne, »Les lettres de cachet sous 1’ancien
régime".] J. F.
Leu [le], monikko lei (»leijona"), Romaanian
rahayksikkö v:sta 1S68. = 100 banin, = 1 frangi
(markka). Kullasta lyödään 20:n ja 10:n l:n
rahoja, hopeasta 5 :n, 2 :n, 1 :n ja J/21 :n rahoja. ,/. F.
Leuanalussylkirauhanen (glandula
submaxil-laris) ks. Sylkirauhaset.
Leuat ovat suuaukkoa rajoittavia, toisiaan
vastaan liikkuvia kitiini-, kalkki-, rusto- tai
luu-muodostuksia, joita eläin käyttää saaliin
tavoittamiseen ja ravinnon pienentämiseen. L:oja
tavataan jo eräillä monisukaisilla nivelmadoilla,
merisiileillä, kotiloilla ja mustekaloilla, mutta
vasta niveljalkaisilla ja luurankoisilla ne ovat
säännöllisesti huomattavissa. Niveljalkaisilla,
joilla 1. ovat muuttuneita raajoja, ne ovat
suuaukon kummallakin sivulla, jotavastoin ne
luurankoisilla ovat suuaukon ylä- ja alapuolella, ja
näistä vain alaleuka on liikkuva. Äyriäiseläimillä
on 3 leukaparia, joista suuaukon dorsaalipuolista
paria nimitetään yläleu öiksi fmandibnlce).
kahta ventraalipuolista paria alaleuoiksi
(maxillce). Nämä vastaavat raajojen ensimäistä
tai toista tyviniveltä; ne ovat vahvoja,
sisälai-dassaan hammasreunaisia kitiinimuodostuksia.
Muut tavallisessa raajassa tavattavat nivelet joko
kokonaan puuttuvat tai ovat muuttuneet
tuntoelimiksi, leukarihmoiksi. Hyönteisillä
tavattavat kaksi leukaparia, ylä- ja alaleuat, ovat
olleet suurien muutoksien alaisia eri
hyönteisryh-missä. — Luurankoisissa putkisydämisiltä ja
ympyräsuisilta 1. puuttuvat. Kuitenkin nimitetään
nahkiaisella suuaukon etu- ja takareunassa olevia
sarveislevyjä Loiksi. Rustokaloilla rajoittaa
suuaukkoa kahden rustokappaleen muodostama n. s.
leukakaari. Näiden rustojen, ylemmän
palat oquadr at umhi ja alemman mandibularen.
välissä on nivel, leukanivel, ja kummassakin on
hampaita. Luukaloillakin mandibulare säilyy
alaleukana; sen tyviosa nimittäin luutuu
muodostaen nivelluun (articulare), ja sen etuosan
ympäri kasvaa hampailla varustettu
varsinainen alaleuka (dentale). Palatoquadratumista
on syntynyt kaksi luuta, dorsaalisempi kallon
etuosaan liittyvä suulaenluu (palatinnm) ja
ventraalisempi, alaleukaa kannattava nelisluu
(quadratum,). Luukaloilla alaleuan vastassa
yläpuolella ei enää ole palatoquadratum, kuten
rustokaloilla, vaan tämän eteen muodostuneet
kaarimaiset yläleuan luut (maxillare) ja
välile uanluut (pr«- 1. inter maxillare).
Molemmat ovat vain heikosti etureunallaan kallon
etuosassa kiinni ja siksi jossain määrin
liikkuvat; niiden takapäät ovat vapaat.
Välileuan-luissa on hampaita. Sammakkoeläinten,
matelijain ja lintujen 1. ovat yleensä samojen luiden
muodostamat ja samanlaiset kuin luukalojenkin.
Niillä kuitenkin ylä- ja välileuanluut ovat
liikku-mattomasti kiinnittyneet kalloon, ja
yläleuanluis-sakin on hampaita (paitsi linnuilla). Nisäkkäillä
muodostaa alaleuan yksistään dentale, sillä
articulare samoin kuin quadratumkin ovat
siirty-u^et välikorvaan kuuloluiksi. Uusi leukanivel on
näillä muodostunut dentalen ja kallon väliin.
Ylä- ja välileuanluut ovat sekä keskenään että
muiden naamaluiden kanssa lujasti
yhteenkasvet-tuneet. Hampaita on imettäväisillä yksinomaan
leukaluissa tai ovat nämä samoin kuin
kilpikonnilla ja linnuilla hampaattomat, teräväreunaiset
ja vahvan sarveisnokan peittämät
(nokkaeläi-millä). P. B.
Leuca [levka], Capo Santa Maria di.
Apulian eteläisin kärki.
Leuchtenberg [löihtenberlij], entinen
ruhtinaallinen mäakreivikunta Ylä-Pfalzissa, Naabin
varrella, joutui v:n 1646 jälkeen Baierin yhtev-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
