- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
871-872

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Levitunturi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

871

Levytulkki—Levät

872

laatikkoa tunnissa. Mainittakoon vielä s a u m
o-j e 11 ki i uni puristus-, juotto- ja n i i
t-ta uskoneet. 4. Viimeistelytyöt:
silitys silitysvasaralla, smirkelipaperilla tai
lioli-kakivellä; syövytys liiekkapulialtimella;
kiillotus kiillotusterällä tai hankaamalla
levyä villalapulla ja liidulla tai huopatahkolla.
Mainittakoon vielä emaljoimiuen, tinaus,
sinkit-seminen ja nikkelöiminen. vrt.
Metalli-värjäys. — Suomen suurimmat levysepän pajat
ovat Helsingissä, joista mainittakoon O.-y. G. W.
Sohlberg ja K. G. Tirkkonen. Näiden vuotuisen
tuotannon arvo nousee yhteensä 1J/2 milj.
markkaan. ’ V. L.

Levytulkki 1. levymitta, työkalu, jolla
mitataan levyn paksuutta; se on ympyrän
muotoinen tai pitkulainen
teräslevy, jonka reunassa on
erisuuria numeroituja
rakoja.

Leväkkö ks. Scheuchzeria.

Levänen, Sakari (1841-98), suom.
matemaatikko, vliopp. 1862, fil. kand. 1868, fil. lis. ja
toht. 1875 (väitöskirja „Om linierbara ytor",
1874). L. nimitettiin matematiikan dosentiksi
1S76. Hoiti sijaisena matematiikan professorin
virkaa useaan kertaan ja oli monta vuotta
yli-oppilastutkintovaliokunnassa. L. oli etevä
matemaatikko, julkaissut alaltaan useita tutkimuksia,
esim. matematiikan professorin virkaa varten
„Integration af några differentialeqvationer af
andra ordningen" (1876). Tiedeseuran
julkaisuihin hän on m. m. painattanut: „Eu symmetrisk
lösiiiug af likheter af 2:dra, 3:dje och 4:de
gra-den" (1891), „Om talens delbarhet" (1892), ..En
metod för upplösande af tai i faktorer" (1892),
„Om likheten x5+ys = 2mz3 (1893). (U. S:n.)

Leväsienet (Pliycomycetcs), sieuiluokka,
yksisoluisia tahi vasta lisääntymiselimien
muodostuessa monisoluisia sieniä. Ulkomuotonsa ja
lisääntymistapansa puolesta 1. usein muistuttavat
yksinkertaisimpia leviä (josta nimitys). Ne ovat
joko vesisieniä tahi maalla esiintyviä
mädän-syöjiä ja loisia. Viimemainitutkin muodot
synnyttävät vielä usein alkuperäistä vesieläimiä
muistuttavia parveiluitiöitä. Luokka jakautuu 3:een
lahkoon. — 1. Archimycetes: yksisoluisia,
vesielä-mään mukautuneita sieniä, jotka loisivat
madoissa, alkueläimissä, toisissa sienissä, usein
levissä tahi korkeammissa kasveissa.
Synchytrium-suvun lajit loisivat kukkakasvien
päällysketto-soluissa, jotka paisuvat pieniksi, usein värillisiksi
nyppylöiksi. Clirysoplilyclis endobiolica turmelee
perunoita synnyttäen niihin rupilaikkuja,
Olpi-diurn Brassicæ turmelee kaalikasveista
juurennis-kan. — 2. Zygomycetes: mädänsyöjiä ja loisia
toisilla sienillä (Mucoracce) tahi liyönteisloisia
(Entomophthoracece). Jälkimäiset
vahinkohyön-teisten hävittäjinä tärkeitä. Empusa mitscce
kärpäsissä, Entomophthora-lajeja hyttysissä,
kirvoissa, heinäsirkoissa, perhostoukissa y. m. —
3. Oomycetes: osaksi vesisieniä
(Saprolegniu-ccæ), jotka ovat joko mädänsyöjiä tahi loisia
(Saprolegnia- ja Ae/i/t/a-lajeja kalojen haavoissa,
kiduksissa, silmissä), osaksi loisia maakasveissa
(Peronosporaceæ). Perunaruton
aiheuttaja (Phytophtliora infcstans) muodostaa lylivet.
valkoiset sienirihmansa perunan varsilla ja
lehdillä olevien ruskeiden laikkojen reunoilla (ks.

kuvaliitettä Kasvitauteja II, kuva 6).
Plas-mopara viticola, saksalaisten „falscher Mehltau"
ja ameriikkalaisten „grape-vine mildew" on
erittäin vaarallinen viiniköynnöksen vihollinen (ks.
Kasvitaudit). Pseudoperonospora cubensis on
viime aikoina Etelä-Ameriikasta päin levinnyt
useampiin kurkkukasveja viljeleviin maihin.
Peronospora Viciæ y. m. lajeja hernekasveilla.
P. sparsa hävittää ruusun lehtiä ja kasvaimia.
[AI fr. Fischer, „Phycomycetes" (1892).]

J. I. L.

Levät (Algce), sienien rinnakkaisrylimä
seko-vartisten salasiittiöiden kaaressa. Eroavat
sienistä siinä, että niiden solut sisältävät
lehtivih-reäii, joten 1. päinvastoin kuin sienet voivat
yhteyttää hiilihappoa. Rakenteeltaan 1. lukuisin
välimuodoin vaihtelevat mikroskooppisen pienistä
yksisoluisista parin sadan metrin mittaisiin
moni-soluisiin, juuren-, varren- ja lehdentapaisia osia
kantaviin muotoihin. — L:n lisääntyminen on joko
suvuton tai suvullinen. Suvuttomasti levät
lisääntyvät 1. siten että yksilö jakautuu kahtia
jakotuotteiden täydellisemmin tai
epätäydellisem-min erotessa toisistansa, 2. sekovarresta
mekaanisesti irtitempautuneista palasista, 3. erikoisista,
sekovarresta vapautuvista liikkuvista tai
liikkumattomista lisääntymissoluista, jotka joko
välittömästi tai vasta lepokauden jälkeen alkavat
kehittyä uudeksi leväyksilöksi. — Suvullisessa
lisääntymisessä on monta eri astetta. Alemmilla
muodoilla ei vielä ole erilaistuneita koiras- ja
naa-rassoluja, vaan yhtyvät solut ovat ulkonaisesti
samanlaiset (yhtäläis- 1. isogaminen siitos),
ylemmillä koiras- ja naarassolut ovat selvästi
erilaiset (muna- 1. oogaminen siitos). Edelliset ovat
pienempiä ja omaehtoisesti liikkuvia, syntyvät
monilukuisina emosolussaan, siittiöpesäkkeessä.
niiden värittömässä, kapeammassa päässä on tav.
kaksi siimamaista väryskarvaa. Jälkimäiset
yleensä isompia, vailla omaehtoista
liikkumiskykyä, joko irrallaan vedessä ajelehtivia tai
emo-solunsa keton, munapesäkkeen, ympäröimiä.
Tuloksena siittosolujen yhtymisestä on n. s.
yhtymä-itiö 1. zygootti, joka ennen itämistään tavallisesti
jonkun aikaa on lepotilassa. — L. elävät
suolaisessa ja suolattomassa jäämerien ja
tunturipurojen kylmässä vedessä, kuumissa lähteissä,
jäätiköiden lumella, mätänevistä orgaanisista aineista
löyhkäävissä lätäköissä, vain toisinaan kastuvilla
kivillä ja puunrungoilla. Komeimmat muodot ja
suurin lajirikkaus valtamerieu lämpimissä osissa.
Suurin osa leviä on n. s. päällysvieraita muilla
vesikasveilla, toiset kasvavat kivillä y. m.
esineillä, toiset kelluvat vapaasti veden pinnassa,
jotkut elävät symbioottisesti sienien kanssa
jäkälien sekovarressa. — Monet levälajit ovat
taloudellisesti tärkeitä, useat punalevät ovat syötäviä,
eräitä ruskoleviä vedetään pelloille lannaksi,
toisten tuhkasta valmistetaan jodia. Pii-levien kuoria
käytetään dynamiitin valmistukseen ja
poleeraus-aineena. Mikroskooppiset levät ovat pienten
vesieläinten ravintona tehden siten mahdolliseksi
eläinten elämisen vedessä. — L. jaetaan
vanhastaan seuraaviin ryhmiin 1. luokkiin: 1. S i n i-1.
(Cynnophycece), 2. Vihreät 1. (Chloropliycece),
3. Rusko-1. (Pliæopliycew), 4. P u n a-1.
(Rhodo-phycece) ks. n. [C. J. Agardh, „Species genera et
urdines algarum" (1848-1901), J. B. de Toni,
„Syl-loge algarum" (1889-1900).] J. A. W.

Levytulkki.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0474.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free