Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lex ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
875
Leydenia gemmipara—L’Höpital
876
Leydenia gemmipara on vatsavesitaudissa
(ascites) esiintyvä amæbamainen parasiitti, joka
kuitenkin toisten mielestä vain on muuttuneita
ruumiin soluja. P. B.
Leydenin pullo ks. L e i d e n i n pullo.
Leydig [Uiidihj], Franz (1821-1908), saksal.
eläintieteilijä, v:sta 1855 professorina
Würzbur-gissa, v:sta 1857 Tiibingenissä ja v:sta 1875
Bonnissa. Etevä biologi ja histologi. Tutki erittäinkin
alempien eläinten rakennetta ja kehitystä.
—Kirjoittanut: ..Anatomisch-histologische
Untersucliun-gen iiber Fische und Reptilien" (1853),
,,Lehr-buch der Histologie" (1857), „Vom Bau des tier.
Körpers. Handbuch der vergleichenden Anatomie"
(1864), ..Tafeln zur vergleichenden Anatomie"
(1864), ,,Der Eierstock und die Samentasche der
Insekten" (1S66), ..Die in Deutschland lebenden
Arten der Saurier" (1872), „Die anuren
Bat-rachier der deutsclien Fauna" (1877), „Die
augen-älinlichen Organe der Fische" (1881),
„Unter-suchungen zur Anatomie und Ilistologie der Tiere"
(1883), .,Zelle und Gewebe" (1885).’ P. B.
Leys [leis], Hendrik (1815-69), belg.
taidemaalari ja radeeraaja; opiskeli ensin lankonsa
F. de Braekeleerin johdolla, sittemmin hän
matkoillaan Pariisissa, jossa häneen osaksi vaikutti
ajan romanttinen taidesuunta, Hollannissa,
Lontoossa ja Saksassa syventyi vanhojen mestarien
maalaustapaan. Hänen pääasiallisimpina
esikuvinaan olivat Rembrandt ja van Dyck,
1600-luvun holl. pienoismestarit sekä Diirer ja
varsinkin 15:nnen vuosis. alankom. mestarit.
Kulttuurihistoriallisten kuvaustensa puolesta
huomattavassa laatukuvataiteessaan L. tavoitti saks.
„natsareenien" ja engl. ..prerafaeliittien" tavoin
vanhanaikaista yksinkertaisuutta ja
vilpittömyyttä ja viimein hän historiallisen
ajanväri-tyksen aikaansaamiseksi maalasi aivan sen ajan
tyyliin, jota hän esitti. Hänen suurin teoksensa
on Antverpenin historiaa 1500-luvulla
käsittelevät 4 freskoina alausta Antverpenin
raatihuoneessa. Maan miestensä mitä suurimmassa
määrin ihailemana taiteilijana L. korotettiin 1862
vapaaherransäätyyn. [Sulzberger, „Henri L."
(1885).] " E. R-r.
Lezgiläiset muodostavat
pohjois-kaukaasialais-ten kansain itäisen ryhmän, asuen etupäässä
Da-gestanissa sekä siitä etelään (Kuban, Semahan,
Nuhan ja Sakatalyn piireissä). L., joita yhteensä
on n. 600,500, jakautuvat 27 eri heimoon;
tärkeimmät näistä ovat: avarialaiset (joilla ei ole
mitään tekemistä turkkilaisperäisten avaarien
kanssa), andilaiset, didolaiset, kazikumukit (1.
lakilaiset), daginit, tabassarit, kurinit, agulit,
ru-tulit, zahurit ja udiuit. Uskonnoltaan 1. ovat
muhamettilaisia. Venäjää vastaan käydyissä
sodissa 1. olivat kaikista Kaukaasian vuorikansoista
urhoollisimmat. [v. Seidlitz, „Ethnographie des
Kaukasus" (Petermanns Mitteiluugen, 1880).] vrt.
Ka ukaasi a, Kaukaasian kielet.
Lnasa 1. Liiassa, myös Lassa (,,Jumalan
maa"), Tibetin pääkaupunki ja Dalai-laman
hallituskaupunkina buddhalaisen maailman henkinen
keskus, sijaitsee hedelmällisellä ylätasangolla
3,600 m yi. inerenp., n. 1 km Kitsuu oik.
rannalta, 55 km yläpuolella sen yhtymistä
Brahma-putraaii; n. 30,000 as., enimmäkseen munkkeja
ja kirkollisia virkamiehiä. L. on ympyrän
muotoon rakennettu. Paitsi luostarien ja rikkaitten
useampikerroksisia rakennuksia ovat talot
mitättömiä savimajoja, muutamissa kaupunginosissa
asumukset ovat muuratut lampaan- ja
lehmänsarvista. Kadut ovat etenkin sadesäällä
tavattoman likaiset. L:n ja sen ympäristön monista
huomattavista temppeleistä mainittakoon
kaupungin keskellä kauppatorin ääressä oleva
Jokilaa g, jolla on sama arvo kuin Pietarinkirkolla
ja Lateraanilla roomalaiskatolilaisessa maailmassa.
Ulkoapäin se on vähemmän silmiinpistävä, mutta
sen moniin huoneisiin on kasattu suunnaton
määrä kaikenlaisia kirkollisen taideteollisuuden
tuotteita. Jokhangiin on myös maallinen hallinto
sijoitettu. Ramotsén, Morun ja Garmakhian
luostarien munkit ovat tunnetut loihtutaidostaan ja
taikatempuistaan. N. 1 km kaupungista länteen
P o t a 1 a n vuorella on Dalai-laman kuuluisa,
ulkoapäin juhlallisen komea, moniosainen palatsi,
jonka pääosalla on nimenä Pliodang („puuainen
palatsi"). N. 9 km kaupungista on luostari
De-bung, joka n. 8.000 munkkeineen lienee maailman
suurin. Sinne kokoontuvat L:aan tutkintoa
suorittamaan saapuneet mongolilaiset ylioppilaat, ja
siellä Dalai-lama kerran vuodessa selittää pyhää
lakia. Serassa, 5 km L :sta pohjoiseen, säilytetään
pyhää ukonnuolta, joka suurina uudenvuoden juhlina
kuljetetaan juhlasaatossa Jokhangiin sekä
Pho-dangiin. N. 40 km itään L:sta on Gahlan, jossa
säilytetään uskonpuhdistaja Tsongkhapan ruumista.
Suurina kirkollisina juhlina L:n pyliiinvaeltajain
luku voi kohota 50,000:een. — L:n elinkeinoista
mainittakoon nepalilaisten harjoittama metalli- ja
kultasepänteosten valmistus, etupäässä kirkkoja
sekä luostareita varten, savi- ja puuastiain sekä
monenlaisten villakankaitten valmistus.
Kara-vaanikauppa Kiinan, Intian ja Venäjän tuotteilla
on vilkas, etenkin teetä tänne tuodaan suuret
määrät. — L:ssa asuu kiinalainen kuvernööri.
— L:sta tuli Tibetin pääkaupunki 600-luvulla,
se sai nykyisen suuren merkityksensä
mongolilaisten käännyttyä lamalaisuuteen 1570-luvulla;
tuli 1600-luvulla Dalai-laman hallintokaupungiksi.
Jesuiitat ja kapusiinimunkkien
lähetyssaarnaajat kävivät L:ssa 1600- ja 1700-luvuilla, olipa
viimemainituilla täällä vakinainen lähetysasema
1741-60. 1700-luvun lopulla L. suljettiin
eurooppalaisilta. Ainoastaan aniharvat yritykset päästä
,.kiellettyyn kaupunkiin" onnistuivat; tarkkoja
kertomuksia L:sta saatiin kuitenkin Englannin
ja Venäjän hallitusten toimesta erityisesti
tarkoitusta varten kasvatettujen hindulaisten ja erään
burjaatin kautta. V. 1904 englantilainen
sotilas-retkikunta eversti Younghusbandin johdolla
tunkeutui Intiasta L:aan, jossa viipyi toista
kuukautta. [Waddell, „L. and its mysteries with
a record of the expedition of 1903-04".] vrt.
Lama. E. E. K.
Lhassa ks. L h a s a.
Lhermitte [lermi’t], Léon Augustin
(s. 1844), ransk. taidemaalari, realistisen
ulko-ilmamaalauksen uranuurtajia 1880-luvulla,
kuuluu nykyajan talonpoikaiselämän voimakas- ja
suuripiirteisiin kuvaajiin. L:n tunnetuimmista
maalauksista mainittakoon „E!onleikkaajien
palkkaus" (1882, Luxembourg-museossa) ja ,,Claude
Bernard ja Sainte-Claire Deville" (2
koristeellista seinämaalausta Sorbonnessa). E. R-r.
L’Höpital /!opita’l], Michel de (1505-73),
ransk. valtiomies. Opiskeli Italiassa ja oli paa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
