Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Li ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
877
Li—Libanon
878
vin lioviu, sittemmin Pariisin parlamentin
palveluksessa. Otti Ranskan lähettiläänä osaa
Tridentin kirkolliskokoukseen ja pääsi 1554
raha-asioitten yli-intendentiksi, missä toimessa hän
osoitti suurta kelvollisuutta; nimitettiin
Ranskan kansleriksi 1560. L:n tarkoituksena oli
valtion rappeutuneitten olojen järjestäminen ja
varsinkin uskonnollisen riidan sovittaminen. Hänen
toimestaan tapahtui siinä tarkoituksessa Poissv’n
kirkolliskokouksessa 1561 uskonnollinen
keskustelu, joka kuitenkin jäi tuloksettomaksi. V. 1562
hän taivutti Katariina Medici’n julkaisemaan
n. s. „tammikuun ediktin", missä hugenotit
saivat täydellisen uskonvapauden kaupunkien
ulkopuolella. Pian tosin tätä säädöstä loukattiin
ja hugenottisodat puhkesivat; L. sai kuitenkin
kaksi kertaa rauhan uudestaan tehdyksi.
Katolilaiset häntä ankarasti ahdistivat, ja kun
Katariinakin kääntyi hänelle epäsuopeaksi, täytyi
hänen luopua virastaan 1568. L. kuoli surusta
Pärttylin yön tapausten johdosta. Hän oli mitä
jaloin ja valistunein valtiomies. Oli myös
kirjailijana lain- ja valtio-opin alalla sekä
latinalaisena runoilijanakin etevä. G. R.
Li, litiumin kem. merkki.
Li, kiinalainen mitta, ks. Kiina. TV, 861.
Liaani (ransk. liane), nimitys, jota käytetään
varsinkin tropiikkimetsien sekä köynnös- että
kiipijäkasveista.
Lianghu 1. H u k v a n g,
kenraalikuvernööri-kunta Kiinassa; siihen kuuluvat Hupen ja
Hunanin maakunnat. Pääkaupunki Vutsang.
Liangkiang, kenraalikuvernöörikunta
Kiinassa ; siihen kuuluvat Kiangsun, Nganhvein ja
Kiangsin maakunnat. Pääkaupunki Nanking.
Liangkvang, kenraalikuvernöörikunta
Kiinassa. siihen kuuluvat Kvangsin ja Kvangtungin
maakunnat. Pääkaupunki Kanton.
Liaojang 1. L i a u j a n g, kaupunki
Mantsu-riassa Söngkingin maakunnassa.
Liauhon-laak-sossa sen lisäjoen Taitszen varrella, 60 km
etelään Mukdenista; n. 100,000 as. Ympäristö on
viljavaa puuvillapeltoa. Kauppa melkoinen. —
Kiinalais-japanilaisen sodan aikana L. joutui
japanilaisten käsiin 2 p. maalisk. 1895 ja
venäläis-japanilaisessa sodassa sen luona tapahtui 26 p.
elok.-3 p. syysk. 1904 sodan tuimimpia taisteluja.
Siinä Ojama 135.000 miehellä karkoitti
Kuropat-kinin johtamat 160,000 venäläistä lujista
varustuksistaan, pakottaen heidät peräytymään
Muk-deniin asti. Voittajain mieshukka 17,7 %,
voitettujen 11%. Taktillinen arvo l,o.
E. E. K. (-Iskm-.)
Liaotung ks. Liautung.
Lias (laias, alk. Somersetin kivilouhinioiden
merkelikerrosten paikallinen nimitys),
jurasys-teemin vanhin osasto, ks. Geologiset
muodostumat. P. E.
Liauho, Etelä-Mantsurian tärkein joki; alkaa
kahdesta lähdejoesta, joista toinen osaksi virtaa
Kiinan ja Mongolian rajalla. Pääkulkusuunta on
aluksi kaakkoon, sitten etelään; n. 1,100 km
pitkänä (jos eteläistä lähdejokea pidetään L:n
yläjuoksuna) L. laskee Liautuugin-lahteen.
Matala-pohjaisilla aluksilla L. on kuljettava 400 km. L:n
alajuoksun ympärillä leviävä laaja laaksotasanko
on osaksi erittäin hedelmällistä maata.
E. E. K.
Liaujang ks. Liaojang.
Liautung (= itään Liausta), alue Mantsuriassa,
Söngkingin maakunnan eteläosassa
Liauhon-laak-son ja Liautungin-lahden itäpuolella oleva
vuorinen niemimaa ja siihen pohjoisessa liittyvä kanta.
Niemimaan eteläinen osa on nimeltään Kvantung.
Keskimäärin 900-1,000 m korkeat sisäosat ovat
huonosti viljeltyjä; rannikolla oleva 40-180 m
korkea kumpuvyöliyke on hiukan paremmin
asuttua maata. Väestö on kiinalaista. — Kvantung
on vuokrattu Japanille (v:sta 1905) ; sen
pohjoispuolella on suurimman osan niemimaasta täyttävä
puolueeton vyöhyke. — L. oli taistelutantereena
kiinalais-japanilaisessa sodassa 1895 ja
venäläis-japanilaisen sodan päänäyttämönä. Simonosekin
rauhassa 1895 Kiina luovutti melkein koko L:n
Japanille; viimemainittu kuitenkin Venäjän.
Ranskan ja Saksan pakotuksesta jätti sen
takaisin sotakorvausta vastaan. Sen sijaan Venäjä
3 v. myöhemmin „vuokrasi" Kvantungin 25v:ksi.
Portsmouthin rauhassa vuokra siirtvi Japanille.
E. E. K.
Libanios f-ba’-], kreik. reettori, n. s. toisen
so-fistiikan (ks. Kreikan kieli ja
kirjallisuus IV, 1501) loistavimpia edustajia (314-393
j. Ivr.), syntyisin Antiokiasta. Harjoitettuaan
opintoja Ateenassa hän toimi ihailtuna retoriikan
opettajana Konstantinopolissa, Nikomedeiassa ja
Antiokiassa. L. oli harras Hellaan kansallisen
uskonnon kannattaja ja lämmin keisari
Julianuk-sen ihailija sekä nautti suuressa määrin tämän
luottamusta: otti innokkaasti osaa aikansa
julkiseen elämään, myöskin rehottaviin
hovivehkei-lyihin. Hän <li erinomaisen runsastuotteinen
puhuja ja kirjailija: säilynyt n. 260 puhetta ja
1.607 kirjettä. Hänen puheensa olivat osaksi
harjoitus- ja mallipuheita reetorillista opetusta
varten; osaksi ne olivat todellisuuden pohjalla
liikkuvia ylistys-, puolustus- y. m. puheita. —
Tyylissään ja kielenkäytössään L. pyrki
jäljittelemään vanhoja attikalaisia puhujia. O. E. T.
Libanon (arab. Dzebel Libnan, lat. Libanus
Mons < liepr. Ubanon = valkoinen vuori), vuori
Syyriassa, Välimeren rannalla, ulottuu 165 km
pitkänä Kasimijen laaksosta polijois-koillista
suuntaa Kehirin laaksoon, rajoittuu idässä
jyrkästi Ivoelesyyrian laaksoon (sen toisella puolen
on Antilibanon 1. Dzebel-es-Serki, itäinen vuori),
lännessä se laskeutuu penkereittäni kapealle
rantakaistaleelle. Leveys vaihtelee 29-45 km. L. on
horstina seisomaan jäänyt, syntynyt kalkkikivistä
(kaukaa katsoen valkoinen väriltään), kerrokset
vaakasuorassa. L:n poikki kulkeva,
Beirutin-Damaskoksen rautatien käyttämä sola (1.487 m
yi. merenp.) jakaa L: n pohjoiseen (korkein huippu
Kornet es-Sauda 3.360 m) ja matalampaan
eteläiseen (Dzebel Sannin 2.608 m) osaan. Ikuisen lumen
rajaan L. ei ylety, vaikka varjoisissa rotkoissa lumi
säilyy koko vuoden: korkeammilla seuduilla lunta
sataa paljon, tukkien solat pitkäksi aikaa. Yleensä
sademäärä on hyvin runsas, josta syystä jokia ja
vuoripuroja on paljon. Ne ovat syövyttäneet
laaksot jyrkkärinteisiksi, vaikeakulkuisiksi kuiluiksi.
Kasvullisuus on lännessä ja etelässä rehevämpää
kuin idässä ja pohjoisessa. Idässä ilmestyy
väli-merenkasvullisuuden ja kesävihantain puitten
sijaan arokasveja. L:n kuuluisasta puusta, l:n
setristä, josta Salomo sai temppelinsä rakennus
aineet, on enää jäljellä vain pieni, 400 runkoa
käsittävä, muurilla ympäröity metsikkö. Metsissä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
