- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
879-880

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Li ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

879

Libanotis montana—Liberaalinen puolue

880

liikkuu vielä harvakseen karhu, susi, hyeena,
villisika ja pantteri. -— L:n n. 400,000 asukkaasta
enemmistö on kristittyjä maroniitteja (ks.
t.). He asuvat etupäässä Poli jois-L :11a, ja ovat
kehittäneet maanviljelyksen (mulperipuu, oliivi,
viiniköynnös, manteli- ja viikunapuita, useita
viljakasveja; silkkiäistoukka) kukoistavaan
tilaan. L:n eteläosassa asuu drusilaisia (ks.
t.), jotka edellisten kanssa ovat monta veristä
sotaa käyneet. Myös muhamettilaisia,
kreikka-laiskatolilaisia y. m. asuu L:lla. Paitsi
maanviljelystä harjoitetaan karjanhoitoa; vuoressa on
kivihiiltä ja runsaasti rautaa. Maantiet ovat
hyvät; kauppa käy kolmen tärkeän satamapaikan
Tripoliin, Beirutin ja Saidan kautta. Huolimatta
L:n nopeasta taloudellisesta kehityksestä väestö
kuitenkin kasvaa nopeammin, ja siitä syystä
siirtolaisuus on suuri (Ameriikkaan ja Egyptiin). —
Suurin osa L:ia kuuluu L:n mutessarifaattiin
(v :sta 1802; 3,100 km2, 200.000 as. 1. 65 km2:llä,
enemmän kuin missään muussa Turkin
maakunnassa), jonka etunenässä on välittömästi
sulttaanin alainen, valtojen hyväksymä kristitty
kuvernööri; hänellä on rinnallaan neuvoa antava
medz-lis, jonka 12 jäsenestä on 4 maroniittia, 3
drusi-laista. Hallituskaupunki on Deir el-Kamar.
Edellä mainitut kolme satamakaupunkia eivät
kuulu mutessarifaattiin, vaan Beirutin
vilajeet-tiin. — L:n varhaisemmista asukkaista ei ole
tarkkoja tietoja. Maailman historiassa mitä
liuo-mattavinta osaa näyttelivät L:n rannikon
asukkaat foinikialaiset. Sittemmin L. joutui
roomalaisten valtaan, mutta 500-luvulta asti sen
kansat eivät koskaan ole täydellisesti kukistuneet
kenenkään valloittajan alle. Ulkonaisissa ja
sisäl-lisissä vainoissa maan kehitys kokonaan
rappeutui. Kauheat verilöylyt, jotka drusilaiset 1860
maroniittien keskuudessa panivat toimeen,
aiheutti Euroopan sekaantumisen; sen seurauksena
on hallinnon nykyinen järjestys ja rauhallinen
kehitys. E. E. K.

Libanotis montana, peuranjnuri, joks.
korkea, hienokarvainen putkikasvi, jolla on
te-räväsärmäinen varsi ja lehdet jakaantuneet
hienoliuskaisiin lehdykköihin. Kukkasarjat hyvin
karvaiset. Harvinainen maamme lounaisimmassa
osassa ja Ahvenanmaalla. ,1. A. W.

Libatsioni (lat. llbä’tiö), juomauliri (kreik.
spondc’).

Libau [-1-] (Iät. Lcepaja, ven. Lihava-,
keskiajalla Lyvaa), merikaupunki Venäjällä,
Kuurinmaalla., sijaitsee hiekkakannaksella, joka erottaa
L:n-järveu merestä; 84,400 as. (1909). L. on
säännöllisesti rakennettu. Teollisuus monenlainen.
Suurilla kustannuksilla on rakennettu
keinotekoinen satama, joka on melkein koko talven jäästä
vapaa. Linnoitettu merisotasatama „Aleksanteri
III:n satama" 011 kaupungin pohjoispuolella
(linnoitukset 1907 päätetty hajoittaa). L:n kauppa ja
merenkulku eivät viime vuosikymmeninä juuri
sanottavasti ole kasvaneet; vienti (ohraa,
puutavaroita, viinaa, pellavaa, pellavansiemeniä y. m.)
ja tuonti (kivihiiltä, silliä, maanviljelvskoueita)
olivat 1908 yhteensä 129 milj. mk. (L.* oli
arvojärjestyksessä 8:s Venäjän kauppasatamista) ja
laivaliikenteen selvitykset nousivat l,s« milj.
netto rek.-tonniin (5,s % Venäjän merenkulusta;
1898-1902 keskimäärin l,i milj. rek.-ton.). —
L:ssa on merikylpyjä, komea kylpyhuone. — L:n

satama mainitaan jo 1263. Liettualaiset poltti
vat sen 1418; Kaarle XII valloitti sen 1701,
venäläiset 1795. E. E. K.

Libeck [libelc], Gustaf (1776-1848),
lahjoittaja, oli v:sta 1799 apteekkarina Kokkolassa:
lahjoitti omaisuutensa n. 20,000 hopearuplaa
Kokkolan kaupungille käytettäväksi eri tarkoituksiin,
m. m. sairashuoneen perustamiseksi.

Libelits ks. Liperi.

Libelli. 1. (lat. libe’Uus, vähennysmuoto sanasta
liber = kirja), lentokirjanen; häväistyskirjoitus.
— 2. (lat. l.ibe’lla, vähennysmuoto sanasta libra
= vaaka), vesi vaaka, vatupassi.

Libellulidæ ks. Sudenkorennot.

Libelt, Karol (1807-75), puol. filosofi ja
politikko, syntyisin preussilaisesta Puolasta, har
joitti filosofian opintoja Hegelin johdolla
Berliinissä. Otti osaa Puolan kapinaan 1831 ja sai
sen takia samoinkuin osallisuudestaan vv. 1847-48
vallankumoukselliseen salaliittoon istua
saksalaisessa vankilassa. Preussin maapäivillä L. oli
puolalaisten johtajana. Hän on esiintynyt
huomattavana kirjallisuuden arvostelijana ja
varsinkin filosofina („Filozofia i krytvka", 5 os.
1845-50, ,,Estetyka", 3 os. 1849-54). L. on Puolan
itsenäisimpiä ajattelijoita. Tieto-opissa hän asetti
intuitsionin yhdenvertaisena järjen rinnalle.

J. J. M.

Liber (lat.), kirja.

Liber [-1-], muinaisit. maalaisjumala,
ylitäläis-tyi myöhemmin Bacchuksen kanssa, samoin hänen
puolisonsa Libera Persephonen ja Venuksen
kanssa. L i b e r a 1 i a-juhlan aikana maalisk. 17
p. roomal. nuorukaiset ensi kerran saivat ylleen
mielienpuvun (toga virilis). vrt. Dionysos.

K. J. n.

Liberaali (lat. llbcrä’lis), vapaamielinen,
aulis.

Liberaalinen puolue. Tällä nimityksellä tar

koitetaan Suomessa sitä vapaamielistä suuntaa,
joka Aleksanteri II:n hallituksen alkupuolella,
1850-luvun lopulla ja 1860-luvulla pääsi valtaan
suuressa osassa Suonien sivistynyttä säätyä.
Aluksi liberaalit eivät muodostaneet varsinaista
puoluejärjestöä. Vapaamielisen suunnan
pää-ää-uenkaunattaja oli v:sta 1862 sanomalehti
„Hel-singfors Dagblad" ja liberaalien vaikutus oli
huomattava myöskin valtiopäivillä aatelistossa ja
porvarissäädyssä. Liberaalien johtomiehistä
mainittakoon K. A. E. Linder, II. Borgström, II. O.
Lagerborg, A. H. Chydenius, R. Björkenheim.
E. Bergh, II. Montgomery ja L. Mechelin. Kun
suomalaisen puolueen merkitys 1870-luvulla
tuntuvasti kasvoi ja samalla erityinen
ruotsalainen puolue oli syntymässä, katsoi joukko
liberaaleja, jotka kielikysymyksessä tahtoivat kulkea
keskitietä, tarpeelliseksi koettaa saada
vapaamieliset ainekset liittymään läheisempään
yhteistoimintaan. Jouluk. 1880 julkaistiin pääasiallisesti
L. Meehelinin sepittämä 53 henkilön
allekirjoittama „liberaalisen puolueen ohjelma". Siinä
vaadittiin vapaamielisiä parannuksia valtiollisen,
hallinnollisen ja taloudellisen elämän aloilla:
valtiopäiväin väliaikojen lyhentämistä kahdeksi, kor
keintaan kolmeksi vuodeksi ja esitysoikeutta
säädyille; painovapauslakia; säätyjen vallan
laajentamista valtiotaloudessa; n. s. hallinnollisen lain
säädäntövallan lähempää rajoitusta ja täsmälli
sentämistä; Suomen aseman selvempää määrää-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0478.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free