Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liberaalit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
881
Liberaalit—Libertas
882
mistä keisarikunnan suhteen; uskonnonvapauden
turvaamista ja järjestämistä vapaamielisellä
eri-uskolaislailla, y. m. Kielikysymyksessä ohjelma
kannatti suomen ja ruotsin kielen
tasa-arvoi-suutta; tarpeellinen määrä suomenkielisiä
lyseoita oli perustettava vähentämättä tai
vahingoittamatta ennestään olemassa olevia
ruotsalaisia kouluja. Suomenmieliset, etupäässä J. V.
Snellman, arvostelivat ankarasti tätä ohjelmaa, ja
toiselta puolen oli taas useiden liberaalien mielestä
ohjelman kanta kielikysymyksessä liian
suosiollinen suomenmielisyydelle. V:n 1882
valtiopäivillä 1. p. kuitenkin oli vallitsevana porvaris- ja
aatelissäädyissä, mutta jo v:n 1885 valtiopäivillä
se esiintyi livi in heikkona ja hajosi pian
kokonaan. Melkein kaikki sen jäsenet liittyivät
ruotsalaiseen puolueeseen. J. F.
Liberaalit ks. Liberaalinen puolue.
Liberalismi (ks. Liberaali),
vapaamielisyys (ks. t.).
Liberale da Verona [-rü’- -rö’-] (1451-1536),
it. taidemaalari, Veronan koulua.
Työskenneltyään aluksi miniatyyrimaalarina L. maalasi,
varsinkin Mantegnasta vaikutusta saaneena,
tekotavaltaan pikkutarkkoja ja usein kulmikkaan
kovia, mutta ilmehikkäitä alttaritauluja (esim.
„Pyhä Sebastian" Milanon Brera-galleriassa ja
Berliinin Kaiser-Friedrich-museossa) ja freskoja
synnyinkaupunkinsa Veronan kirkkoihin.
E. It-r.
Liberaliteetti (lat. llberä’litas),
vapaamielisyys, aulius, anteliaisuus.
Liberia [-<?-] (< lat. liber = vapaa),
neekeri-tasavalta Länsi-Afrikassa Pippurirannikolla: n.
95,400 km2, arviolta l,s milj. as. L. käsittää n.
500 km pitkän, paikoitellen kallioisen ja
idempänä olevaa öuinean-lahden rannikkoa
kuivemman rannikkokaistaleen Englannille kuuluvan
Sierra Leonen ja Ranskan Norsunluurannikon
välillä, sekä sen takana asteettain kohoavan,
enimmäkseen tuntemattoman sisämaa-alueen. Ranta
on suoraviivainen, satamaton. Joet (suurin St
Paul) ovat ainoastaan suupuolelta kuljettavia.
Ilmasto rannikolla runsassateinen,
epäterveellinen; sisämaassa sataa vähemmän. Täällä tapaa
paikoitellen heinäarokasvullisuutta, mutta
muuten L., lukuunottamatta läheisintä
rannikkokaista-letta, on sankkojen metsien peitossa, joiden
monista arvokkaista puulajeista mainittakoon
öljy-palmu sekä kautsukkiliaanit. Täältä on kotoisin
liberialainen kahvi, joka viljelyksen ja
valmistuksen laiminlyönnin takia tuottaa vain
ala-arvoisia kahvilajeja. Metsäin eläimistö on
Länsi-Afrikan tavallinen. — Väestö jakaantuu
kahteen osaan: tärkeämpänä aineksena ovat
12,000-15.000 Ameriikasta muuttanutta
vapautettua neekeriä ja heidän jälkeläistänsä, sekä n.
40,000 puoleksi sivistynyttä, kristinuskoon
kääntynyttä alkuasukasta. Väestön suuri enemmistö
elää vielä täydellisessä luonnontilassa, sisämaassa
riippumattomina heimokuntina. Niistä
huomattavimmat ovat mandingo, sukuperältään
tuntematon gora, sekä kru, josta saadaan erinomaisia
laivamieliiä. Näiden kansojen keskuudessa
muhamettilaisuus voittaa alaa. Eurooppalaisia on
ainoastaan n. 100. Siirtyminen maasta on tuntuva;
1903 4,777 henkeä. Hallitus ylläpitää (1903) 110
alkeiskoulua, joissa 4,100 oppilasta; sitäpaitsi
lähetysseuroilla on 87 lähetyskoulua, joiss" 3,000
oppilasta. Korkeampia kouluja on 5, joista 1
valtion college. Opetus- ja puhekielenä on
englanti. Taloudellinen elämä rappiolla;
siihen on syynä asukkaitten velttous. Maa on
erittäin hedelmällistä, mutta viljelys laiminlyöty;
kaakaota, kahvia ja puuvillaa saadaan vain
vähäiset määrät. Tärkeimmät tuotteet ovat vilja,
kolapähkinä, palmuöljy. Rautaa on vuoriperässä
runsaasti; alkuasukkaat sitä vähäisen käyttävät.
Kultahiekkaa, kuparia, sinkkiä, lyijyä, timantteja
y. m. saadaan vähässä määrin. Rautateitä ei ole:
yksi ainoa kuljettava maantie.
Sähkölennätin-kaapeli Monroviasta. Kauppalaivasto 1911: 2
purjealusta, 686 netto rek.-ton. Satamissa (tärkein
Monrovia) kävi 190S 1,7 milj. rek.-ton. aluksia.
Monroviaan on 7 höyrylaivalinjaa. Vienti on
arvoltaan 4,63 milj. mk. (palmuöljy 1,5, palmusydän
1, piassava 0,9 milj. mk., kahvi, kautsukki,
norsunluu), tuonti 5 milj. mk. Kauppaa käydään
Englannin, Ilampuriu, Alankomaitten ja
Yhdysvaltojen kanssa. Raha ja mitat samat kuin
Englannissa ja Yhdysvalloissa. — Valtiomuoto on
jäljennös Yhdysvaltain valtiomuodosta.
Hallituksen etunenässä on 4 v:ksi valittu presidentti;
senaatissa on 8 4 v:ksi, eduskunnassa 13 2 v:ksi
valittua jäsentä. Rannikkoalue on jaettu Basa.
Sino, Maryland ja Montserrado nimisiin
maakuntiin. Raha-asiat ovat olleet pahasti
epäjärjestyksessä; tulot (etupäässä tulleista) olivat
nimellisesti 1.84 milj. mk. 1908-09. V. 1871 otetun
valtiovelan (2.5 milj. mk.) maksamattomat korot
olivat 1910 kasvaneet 4,6 milj. mk:aan. V. 1910
Yhdysvallat ryhtyivät hankkimaan L:lle 12,s
milj. mk:n valtiolainaa, saaden siten laajan
valvontaoikeuden valtion tulli- y. m. raha-asioissa.
Sotavoiman muodostaa miliisi; jokainen 16-50 v:n
välillä oleva mies on asevelvollinen. Seisova
ar-meia, poliisit ja vapaaehtoisia, on 400 miestä.
Sotalaivasto: 1 tykkialus. Lippu: 11 punaista
ja valkoista vaakasuoraa kaistaletta; vas.
ylänurkassa valkoinen tähti sinisellä pohjalla.
Pääkaupunki Monrovia.
Nykyisen Monrovian läheisyyteen siirtyi v:sta
1S21 vapautettuja neekeriorjia Ameriikasta, jossa
1816 oli perustettu yhdistys tarkoituksella
hankkia sellaisille siirtola Afrikassa. V. 1847
muodostettiin siitä itsenäinen tasavalta. Toiveet,
jotka kiinnitettiin yritykseen, ovat pettäneet,
sillä vapaassa itsehallinnossa eläen entiset orjat
ja heidän jälkeläisensä eivät ole osoittautuneet
kykeneviksi edistymään. Päinvastoin on
huomattavissa sivistyksen taantumista. [Biittikofer,
„l!eisebilder aus L."; II. Johnston, „The Negro
Republic in West Africa".] E. E. K.
Liberius f-v’-J, paavi 352-366. L., joka
Atha-nasiuksen opin kannattamisen johdosta jonkun
aikaa sai elää maanpaossa Traakiassa, pääsi
myöhemmin (358) takaisin Roomaan. Häntä
syytettiin sitten liiallisesta myöntyväisyydestä
areiolai-suutta kohtaan. Mikäli tiedetään, alkoi hänen
aikanaan juhlallinen Kristuksen syntymän vietto
jouluna. E. K-a.
Liber studiosus [-1- -0’-] (lat.), „vapaa
opiskelija", ylioppilas.
Libertas f-lbc’-] (lat.), vapaus, myös
jumalattareksi olennoitu, tav. kuvattu lakki (pilciis)
päässään. L:n temppeli Roomassa
Aventinus-kukkulalla mainitaan jo toisen puunilaissodan
ajoilta. K. J. 77.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
