- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
883-884

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liberaalit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

883

Liberté, égalité, fraternité—Libyan erämaa

884

Liberté, égalité, fraternité (ransk.), vapaus,
yhdenvertaisuus, veljeys, Ranskan suuren
vallankumouksen tunnuslause; alkuansa liberté,
e g a 1 i t é; fraternité lisättiin hirmuvallan aikana
’1793-94) ; sanat esiintyvät Ranskan ensimäisen
ja toisen, mutta ei kolmannen tasavallan
valtiosäännössä; tätä nvkyäkin ne tapaa kaiverrettuina
useissa julkisissa rakennuksissa.

Libertiinit (lat. lxbertbii = vapautetut),
Apostolien tekojen 6„ mainitun juutalaisen
synagoga-seurakunnan nimi: sen jäsenet lienevät olleet
Pompejuksen Roomaan viemien sotavankien
vapautettuja jälkeläisiä. Seuraavana aikana
käytetään nimitystä erinäisistä siveellistä
antinomis-mia (ks. t.) kannattavista lahkoista esim.
gnosti-koiden keskuudessa. Uskonpuhdistuksen
aikakaudella oli tämän nimisiä panteistisen
antino-mismin kannattajia. Lillessä vaikutti v:n 1525
tienoilla Coppin, Ranskassa Antoine Pocquet ja
Quintin (mestattiin 1546). Jälkimäisen mukaan
sanottiin Ranskan libertiinejä myös
quintinis-teiksi. Calvin taisteli kiivaasti lahkoa vastaan.
—- Muuten 1.-nimitystä käytettiin 16:nnelta
vuosisadalta alkaen kaikista, jotka ajatuksen ja
siveellisyyden vapautta vaatien asettuivat
vastustamaan peritvitä uskonnollisia, siveellisiä ja
kirkollisia auktoriteetteja. Niin on esim. deistejä
(ks. Deismi) nimitetty tällä nimellä. [G.
Jau-jard, „Essai sur les Libertins" (1890), Charles
Schmidt, ,,Les Libertins spirituels. Traités
mysti-ques écrits dans les années 1547-49" (1876),
Per-rens. ,.Les Libertins en France au 18. siècle"
(1896).] A. J. P-ä.

Libertin f-tä’] ks. Libertiinit.

Libertinus [-tl’-] (lat.), vapautettujen
kansalaisten säätyyn kuuluva, vapautettu roomalainen
orja : suhdetta entiseen isäntään ilmaisi taas sana
libertus (esim. libertus Ciceronis).
Vapauttaminen voi tapahtua useilla eri tavoilla.
Vapautettu kohosi yleensä kansalaiseksi; joskus hän
nautti vain latinaista oikeutta, vieläpä hän
joskus oli kukistetun vihollisen asemassa. L:t eivät
voineet päästä virkamiehiksi, senaattoreiksi tai
ritareiksi: eipä edes heidän pojillaan ollut
pääsyä senaattiin. Heidän yksityisoikeudellinen
asemansa ei ollut vapaasvntyisen veroinen. Aluksi
vapaasvntyisen ja vapautetun tai tämän
jälkeläisen välinen avioliitto oli kielletty. Vaikka
tässä kohden tulikin muutos, eivät senaattorit
eivätkä näiden pojat saaneet naida vapautettuja.
Entiseen isäntäänsä vapautettu oli sellaisessa
suhteessa. jossa yleensä klientti oli patronukseensa.
Yleensä vapautetut osasivat saada melkoisen
vaikutusvallan enti=iin isäntiinsä, eritoten tämä on
silmiinpistävä ilmiö heikkojen keisarien
hallitessa, jolloin heillä useinkin oli koko johto
vallassaan.

Libertus ks. Libertinus.

Liberty [libati] (engl.). ohkainen silkkisatiini,
josta valmistetaan puseroita ja yleensä naisten
pukuja.

Liberum arbitrium (lat.), vapaa mielivalta,
vapaa tahto. ks. Indeterminismi, D e t e
r-m i n i s m i.

Liberum veto (lat. „vapaa kielto-oikeus"),
valta panna vastalauseensa muitten
yksimielistäkin päätöstä vastaan sillä vaikutuksella, että
päätös ei tule päteväksi. Erittäin tunnettu on
se 1. v.. joka muinoin kuului Puolan säätyvaltio-

päivämieliille ja joka ylenmäärin vaikeutti
yhteisten päätösten syntymistä sekä
välttämättömienkin uudistusten aikaansaamista siten
jouduttaen Puolan valtakunnan perikatoa, ks. Veto.

R. E.

Libetheniitti, emäksinen kuparifosfaatti
[Cu,(OH) PO.,1, esiintyy harvinaisena mineraalina
vaskimalmeissa Libethenissä, Niznij-Tagilskissa,
Ullersreuthissa y. m. P. E.

Libitina
tl’-J (lat.), Kalma, muinaisit. [-kuoleman ja hautauksen jumalatar, jolle jokaisesta
vainajasta uhrattiin raha; joskus = L u b e n t i n a
(1. Venus).

Libra^-i-/ (lat.), vaaka, painoyksikkönä roomal.
naula =1 as = 12 unciaa = 327,45 g; room. maissa
paino ja raha (libra ja libbra). vrt. L i r a,
L i v r e y. m.

Libratsioni (lat. librä’tiö = punnitseminen) ks.
K u u.

Librettisti, ooppera- t. oratoritekstin laatija
(runoilija), les. Libretto.

Libretto (it., = pieni kirja, kirjanen),
laajempien vokaalisävellysten (oratorien, oopperain
y. m.) tekstikirja. Hyvän l:n laatiminen on mitä
tärkein edellytys teoksen onnistumiseen. Useat
esteetikot ja musiikkimiehet ovat yrittäneet
teoreettisesti selvitellä 1.-kysymystä, mutta siihen
liittyvät moninaiset vaikeudet eivät ole vielä
saaneet tyvdyttävää kaikinpuolista ratkaisua.

7. K.

Libri, Girolamo dai (1474-1556), it.
taidemaalari, Veronan koulua. Nimen dai Libri
L. sai kirjankuvitustvöstään. josta hän Liberale
da Veronan ja F. Moronen vaikutuksen alaisena
kehittvi uskonnollisten taulujen maalaajaksi.

E. R-r.

Liburnia [-ii’-], muinaisuudessa osa Illyriaa.
Istrian ja Dalmatian välissä, nj’k. pohjoinen
Dal-matsia ja läntinen Kroatsia; pääkaup. Iader
(nyk. Zara). L:n asukkaat, liburnit, harjoittivat
kauppaa sekä nierirosvousta nopeakulkuisilla
aluksillaan, jollaisia roomalaiset käyttivät
sotalaivoina (tiburnce) esim. Aetiumin taistelussa.
Li-burniaan tulivat slav. kroaatit pohjoisesta,
Ga-liziasta ja Puolasta, 634 j. Kr. K. J. H.

Libussa, oikeastaan Libusa. Kosmas
Praagi-laisen kronikassa säilyneen tarun mukaan
tsekki-läisten päällikön Krokin tytär, kuuluisa
tietä-jätär ja lainsäätäjä. Hän otti puolisokseen
Pre-mysl nimisen maamiehen ja tuli böömiläisen
Pfemyslidien hallitsi jasuvun kantaäidiksi. Muka
muinais-tsekkiläinen runoelma „Libusan tuomio"
on väärennys, ks. Hanka. J. J. M.

Libya (kreik. Liby’e, lat. Libya),
kreikkalaisten (sittemmin roomalaisten) käyttämä
maantieteellinen nimitys, tarkoitti milloin Egyptin
länsipuolista Pohjois-Afrikkaa, milloin vain
Egyptin ja Svrtin välistä osaa; hellenistisellä ajalla
L. nimitys ulotettiin käsittämään myös Egyptin
ja siis koko silloin tunnetun Afrikan, ks.
Tripolis.

Libyan erämaa, Saharan koillisosa Egyptin.
Tripolin, Fessanin ja Borkun välissä. Se on
vaakasuorista kalkkikivikerroksista muodostunut
ylätasauko, keskiosissaan 400-600 m korkea
kal-tautuen idästä länteen. Pohjoisessa se
muutamissa paikoin laskeutuu aina 70 m merenpinnan
alle. Länsiosa on etupäässä kivikkoerämaata
tuuli- ja lämpöerosionin kuluttamille vuoriselän-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0480.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free