- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
885-886

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lic. ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

885

Lie.—Lick

observator|’

886

teineen, idässä vallitsee hiekka-aavikko, monessa
seudussa valtavine lentoliiekkakinoksineen. Missä
pohjavesi tunkeutuu maanpinnan läpi, on
syntynyt keitaita puutarhamaisesti hoidettuine
vainioilleen ja dedelmäpuuistutuksineen. Niitä on 20°-22°
it. pit. välillä sekä 24° it. pit:lie asti ulottuva
suuri Kufran keidasryhmä. Muualla sateettomuus
sallii ainoastaan harvojen, olosuhteisiin
soveltau-tuneiden kasvien siellä täällä elää. Kufran
keitailla asustava väestö on arabialaista juurta;
Länsi-L:ssa kuljeskelevat rosvoilevat tibbu-heimot.
— Ainoastaan harva eurooppalainen on L:ssa
käynyt, joten se vielä on vain vähän tunnettua;
tärkeimmät tiedot siitä on tuonut matkoiltaan
saksalainen Rohlfs. E. E. K.

Lie. ks. Lisensiaatti.

Licencié [lisäsië’] (ransk.), Ranskassa se, joka
vissin opiskeluajan jälkeen on suorittanut
määrätyt tutkinnot, ja kirjalliset kokeet jossakin
niistä tiedekunnista, jotka kuuluvat ransk.
yliopistoon. L. ès-lettres [es le’tr], 1.
ès-scien-c e s [es siä’s] vastaavat filosofian lisensiaatin
(myös maisterin) arvoa.

Licentia [-e’-] (lat.), vapaus, valta tehdä
jotakin. -— L. concionandi, saarnalupa. — L.
d o c e n d i, oikeus luennoida korkeakoulussa. —
L. p o e t i c a, »runollinen vapaus", sellainen
poikkeus tavallisesta kielenkäytöstä, joka katsotaan
oikeutetuksi runokielessä.

Lichanotus indri on Madagaskarin-saarella
elävä n. 75-80 cm pitkä, lyhythäntäinen
puoli-apina.

Lichen [-1-] (lat., oik. = levä), pitkällinen
ihotauti, joka aikaansaa helakan- tai
ruskeanpunaisia pieniä nyppylöitä ihoon. L. nimi annettiin
ennen monelle eri ihotaudille. Nykyään
erotetaan L. scrophulosorum, risa- ja
tuberkeli-tautisilla esiintyvä 1.. jonka hilseilevät nyppylät
asettuvat ryhmiin iholle, ja L. r u b e r, joka
esiintyy enemmän hajallaan sirottautuneina,
nuppineulan nupin tai linssin kokoisina usein hyvin
kutkuavina nyppylöinä. Y. K.

Lichenes ks. Jäkälä t.

Lichtenberg [ lilit evberlxj]. Berliinin itäpuolella
olevista L:n ja Boxhagen-Rummelsburgin kylistä
1912 muodostettu kaupunki; 142,000 as. (1912).
Monenlaista teollisuutta; liikenne vilkas.

E. E. K.

Lichtenberg [lihtenberlijj, Georg
Christoph (1742-99), saks. fyysikko ja
satiirinkir-joittaja. toimi matematiikan professorina
Göt-tingenissä. Lichtenbergin sähkökuviot
(ks. t.) ovat saaneet hänestä nimensä. Hiin
perusti 1780 aikakauskirjan »Göttingisches Magazin
der Wissenschaften und Literatur". L. kohdisti
satiirinsa varsinkin n. s. sturm-und-drang-kauden
kirjailijoihin, m. m. Goetheen. Hänen
polemiik-kinsa Lavateriu fysionomisia teorioja ja
kään-nytyshalua vastaan herätti suurta huomiota.
Hänen teoksistaan on kuuluisin »Ausfiihrliche
Erklärung der hogarthischen Kupferstiche"
(1794-1809). L:n »Vermischte Schriften"
julkaistiin 1800-05. „Aphorismen" 1902 seur., „Aus
L:s Nachlass" (1899) ja ..Briefe" 1901.

Lichtenbergin kuviot ks. Sähkökuviot.

Lichtone, Robert (1031-92), soturi ja
presidentti, oli syntynyt Porvoon pitäjässä
Humle-sundin kartanossa, jonka hänen isänsä, ruots.
palvelukseen ruvennut skotlantilainen eversti Ju-

hana L. (kaatui 1636 Wittstockin luona) omisti.
Otti urhoollisesti osaa Puolan ja Tanskan sotiin
Kaarle X:n aikana sekä Tanskan sotaan 1676-79,
jolloin Lundin taistelussa sai useita luoteja
ruumiiseensa. Nimitettiin 1681 Viron maaherraksi,
saaden toimekseen reduktsionin toimeenpanon
siellä, ja Turun hovioikeuden presidentiksi 1687.
I.. mainitaan olleen ruumiinvoimiltaan
tavattoman väkevä, luonteeltaan kiivas ja rohkea herra.
Hän oli reduktsioni-asian innokas kannattaja,
mutta vastusti kuitenkin joskus mielestään liian
pitkälle meneviä ehdotuksia, esim. valtiopäivillä
16S6, jolloin hän keskustelussa ostetuilta tiloilta
maksettavan koron alentamisesta lausui, ei
olevan soveliasta, että tullaan petetyksi enemmän
kaupoissa kuninkaan, kuin kenenkään muunkaan
kanssa, ja kuninkaankin olevan velvollisen
vastaamaan sopimuksistaan. Kertomus, että hiin
kerta Turun hovioikeudessa suutuksissaan olisi
hiilihangolla ajanut kaikki jäsenet pellolle, ei
liene luotettava. Sisäänkirjoitettiin 1675
vapaaherrana Ruotsin ritarihuoneeseen, ja korotettiin
1687 kreiviksi. K. G.

Lichtwark, Alfred (s. 1852), saks.
taidehistorioitsija; vista 1886 synnyinkaupunkinsa
Hampurin Kunsthallen johtaja; uudenaikaisen
museolaitoksen uudistajia. Historiallisten
tutkimustensa ohella, joiden pääalana on Hampurin
taide-elämä (esim. hampurilaisten taiteilijain
elämäkertoja ja »Bildnis in Hamburg", 1898),
L. on harrastanut yleisön taideaistin
kehittämistä julkaisten m. m. „Wege und Ziele des
Dilettantismus" ja ,.Die Bedeutung der
Amateur-pliotographie" (1894), „Blumenkultus" ja „Die
Wiedererweekung der Medaille" (1897). ..Die
Seele und das Kunstwerk" (2:nen pain. 1901),
„Die Erziehung des Farbensinns" (1901) ja
ȟbungen in der Betraclitung von Kunstwerken"
(7:s piun. 1909). " E. R-r.

Licinius [-ci’-], tunnettu niuinaisroomal.
sukunimi. 1. Gaius L. Calvus Stolo, roomal.
kansantribuuni plebeijiläistä sukua, aikaansai
tav. perintätiedon mukaan yhdessä Lucius
Sex-tiuksen kanssa kiivailla kymmenvuotisilla
taisteluilla (376-367 e. Kr.) kolme lakia kansan
hyväksi (legcs Liciniæ SextiæJ, joiden kautta
valtionmaan omistusta järjestettiin, alemman
kansan velkasuhteita huojennettiin ja plebeijeille
myönnettiin pääsy konsulinvirkaan. Uudempi
tutkimus (E. Niese, K. J. Neumann. E. Meyer) epää
kuitenkin näitten tiedonantojen todenperäisyyttä.

2. Valerius Licinianus L.. Rooman
keisari, julma sivistymätön mies, kotoisin Dakiasta,
tuli Galeriuksen toimesta 308 j. Kr.
Augustuk-seksi, 313 itämaiden hallitsijaksi, riitaantui
lankonsa Konstantinus Suuren kanssa 323, voitettiin
ja surmattiin seur. v. Thessalonikassa.
[Antonia-des, »Kaiser Licinius", 1884.] E. J. 77.

Lick observatori, sanfranciscolaisen
miljonäärin James Liekin (1796-1876) 1875 perustama
tähtitieteellinen observatori Mont
Hamilton-vuorella (1,283 m) Californiassa, n. 100 km
kaakkoon San Franciscosta. Observatori, joka tuli
maksamaan 3 ’/j milj. mk» varustettiin m. m.
ekvatoriaalilla, jonka objektiividiametri on 0,»i m
ja polttoväli 17 m, ja jolla pitkiin aikoihin ei
ollut vertaistaan. Observatorin koneistoa on
myöhemmin yhä täydennetty ensiluokan koneilla, ja
sieltä saadut tieteelliset tulokset ovat loistavia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0481.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free