- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
887-888

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lic. ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

887

Lictor—Lidner

888

Mainittakoon Keelerin observatorin
Crossley-teleskoopilla ottamat tähtisumuvalokuvat, ja
nykyisen johtajan, Campbellin spektrografiset
tutkimukset. n. R.

Lictor ks. Liktorit.

Lidén [Sn], Bror Per Evald (s. 1862),
ruots. kielentutkija, v:sta 1895
indoeurooppalaisen kielitieteen dosentti Upsalan yliopistossa,
v:sta 1899 vertailevan kielitieteen ja sanskriitin
kielen professori Göteborgin korkeakoulussa.
Tärkeimmät julkaisut: „Studien zur altindisehen und
vergleicbenden Sprachgeschichte" (1897), „Ein
baltisch-slavisches Anlautsgesetz" (1899),
„Blan-dade språkhistoriska bidrag" (1903) ja
„Arme-nisclie Studien" (1908). (Y. W.J

Lidén [-v’n], Johan Henrik (1741-93),
ruots. oppinut, lahjoittaja; tutki filosofiaa, kieliä
ja kirjallisuutta ja kokosi suuren kirjaston.
Oleskeli jonkun ajan Suomessa ja opiskeli myös
Turussa. Julkaisi 1764-72 etevän Ruotsin
kirjallisuuden historian (latinankielellä), tuli
tiedehisto-rian dosentiksi 1765. Matkusti 1768-70 Saksassa,
Englannissa, Ranskassa y. m., harjoittaen
tutkimuksia kirjastoissa. Nimitettiin palattuaan
kotiin historian apulaiseksi Lundiin, mutta sairaus
pakotti hänet pian eroamaan virastaan. Sai 1779
professorin arvonimen. Julkaissut myös laajan
luettelon kokoomistaan väitöskirjoista, E.
Benzelius nuoremman ja G. Benzelstiernan
kirjeenvaihdon y. m., jätti jälkeensä arvokkaan
käsi-kirjoituskokoelman m. m. matkapäiväkirjansa.
Antoi suuria lahjoituksia (kirjastonsa sekä
rahalahjoja) Upsalan yliopistolle ja Itä-Göötanmaan
osakunnalle y. m. laitoksille (myös Turun
yliopistolle). ’ ’ G. R.

Lidforss, [lid-], Bengt (s. 1868), ruots.
kasvitieteilijä, Lundin yliopiston dosentti 1897,
Upsalan professori 1910, Lundin prof. 1911.
L:npää-tutkimukset ovat koskeneet kasvifysiologiaa ja
mikrokemiallista anatomiaa. Teoksia (useimmat
Lundin yliopiston „Arskrift"issa ja ulkomaan
aikakauslehdissä) : ,.Zur Biologie des Pollens"
(1896-99), ,.Zur Phvsiologie des pflanzlichen
Zell-kernes" (1897), „Studier öfver pollenslangarnas
irritationsrörelser" (1901, 1906), „über den
Geotro-pismus einiger Friihjahrspflanzen" (1902), ,.Die
wintergrüne Flora" (1907). On myös tutkinut
monimuotoista Rubiis-sukua viljelys- ja
risti-pölyytyskokeiden avulla, joista kirjoittanut:
„Ba-tologiska iakttagelser" (1S99, 1901)’, „Studier öfver
artbildningen inom släktet Rubus" (1905, 1907).
L. on Ruotsin sosiaalidemokraattien parhaita
kirjallisia kykyjä ja maansa etevimpiä tieteensä
kansantajuistuttajia. J. A. W.

Lidingö [IVdirjrju], saari Tukholman
saaristossa, Tukholmasta koilliseen; 3,052 ha, 4,474 as.
(1910). Mantereesta L:n erottaa 700 m leveä
salmi, Lilla Värtan. Saarelle on v:sta 1906
kasvanut useita huvilayhteiskuntia (L. villastad,
L.-Brevik y. m.). Sähköraitiotie Tukholmaan. V.
1910 L. sai kauppalan oikeudet.

Lidköping [lidtèöpir]], kaupunki
Etelä-Ruotsissa, Skaraborgin läänissä, Venernistä etelään
pistävän Kinne-lahden rannalla, Lidan-joen
kummallakin puolen; 6,885 as. (1910). Säännöllisesti
rakennettu L. jakaantuu joen oik. puolella
olevaan vanhaan osaan, Gamla staden ja vas.
puolella olevaan uuteen, Nya staden. Huomattavia
rakennuksia M. G. de la Gardieu teettämä vanha

raatihuone Uudessa kaupungissa, sekä 1850-53
rakennettu kirkko. — Teollisuuden tuotantoarvo
9,5 milj. mk. (1909; sokeritehtaan osalle tuli 5.t
milj. mk., tulitikkutehdas, kummitehdas y. m.).
Kauppalaivastossa 12 alusta (679 rek.-ton.):
sataman selvitykset 89.665 rek.-ton. (1909).
Rautatie haarautuu kolmelle suunnalle. — L. on
vanhin Venernin kaupungeista, keskiajalla nimellä
Lidaköpung. Sai kaupunginoikeudet 1446.
Annettiin 1651 läänitykseksi Jaakko de la Gardielle.
päätettiin peruutettavaksi 1655. Sensijaan M. G.
de la Gardie sai oikeuden perustaa nykyisen
Uuden kaupungin, joka sekin 1683 peruutettiin kruu
niille. V. 1849 Vanha kaupunki paloi poroksi.

(E. E. K.)

Lidman [lld-J, Sven (s. 1882), ruots.
runoilija. Loistavissa, muotokypsissä, usein
an-tiikkisailieisissa runoissaan hän laulaa rakkau
desta ja veren pyyteistä taikka kuoleman
läheisyydestä. Runokokoelma „Källorna" (1906)
sisältää hänen lyriikkansa kypsimmät tuotteet.
L:n romaani ..Thure Gabriel Silfverstäåhl"
herätti ilmestyessään paljon huomiota
aseenkäsittelyllään (Ruotsin valtiollisista tapahtumista v.
1905). A.-M. Tn.

Lidner [lid-], Bengt (1757-93), ruots.
runoilija, Thorildin rinnalla rousseaulaisen
luonnon-haaveilun ja tunteellisuuden täydellisin edustaja
Ruotsin runoudessa. Oli nuoruudestaan asti
levoton ja häilyvä luonteeltaan saamatta koskaan
pysyvää jalansijaa. Opiskeltuaan Gööteporissa ja
Lundissa nuori L. lähetettiinkin merelle talttumaan,
mutta Etelä-Afrikassa hän karkasi laivasta,
oleskeli jonkun aikaa ulkomailla ja palasi sittemmin
kotimaahan, jolloin hänen runoilijalahjansa
herättivät kuninkaan huomiota. Kustaa III lähetti
hänet Pariisiin opiskelumatkalle, mutta
epäsäännöllisen elämänsä takia hän kadotti pian kunin
kaan suosion. Sittemmin L. työskenteli
sanomalehden palveluksessa, muutti myöhemmin
Suomeen kiertäen kartanosta kartanoon, meni
naimisiin erään suomalaisen aatelisneidin, Eva
Jacquette Hastferin. kanssa, joka oli hänen
uskollinen tukensa kaikissa elämänvaiheissa, palasi
Tukholmaan, jossa pääasiallisesti eli muiden
almuista ja kuoli suuressa kurjuudessa. Hänen
elämänvaiheistaan on monta tarumaista juttua ja
toisintoa. — Vv. 1783-84 olivat L:n kulta-aikaa.
Silloin ilmestyivät peräkkäin ne runoelmat, jotka
takaavat hänelle kuolemattoman nimen Ruotsin
kirjallisuudessa: „Spastaras död",
äidinrakkauden ylistyslaulu, joka vuorotellen kaamean
kolkoissa, vuorottain loisteliaissa ja taas
sydäntä-särkevissä säkeissä kuvaa erästä tapahtumaa Mes
sinau maanjäristyksen aikana; „Medea",
klassillista aihetta käsittelevä traagillinen
ooppera-teksti, sekä „Aret 17S3", joka kuvaa kuluneen
vuoden vaiheita. Hänen neljäs suuri runoelmansa
„Yttersta dömen" (17S8) on suurenmoisista
yksityiskohdistaan ja valtavasta mielikuvituksestaan
huolimatta epätasainen ja suhteeton. Hänen
myöhemmissä runoissaan huomaa asteettaista
heikontumista, johon hänen epäsäännöllinen elämänsä
suureksi osaksi oli syynä — L. antoi tunteelle
rajattoman määräämisvallan: tästä hänen
yksipuolisuudestaan johtuivat useimmat hänen
heikkoutensa ja ansionsa sekä ihmisenä että runoilijana.
Hän ihannoi vapautta mutta käytti sitä väärin :
hänellä ei ollut minkäänlaista siveellistä velvolli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0482.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free