- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
891-892

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lido ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

891

Lieber—Liebig

892

matemaatikko, harjoitti opintoja Kristiaanian
yliopistossa ja teki sitten julkisella matkarahalla
matkoja tieteellisessä tarkoituksessa Berliiniin,
Göttingeniin ja Pariisiin. Palattuaan
kotimaahansa hän 1871 sai tohtorin arvon „Over en elasse
geometriske transformationen’ nimisen
väitöskirjan nojalla. V. 1872 hän tuli ylimääräiseksi
matematiikan professoriksi Kristiaanian yliopistoon.
A’. 1886 L. kutsuttiin Leipzigin yliopiston
professoriksi, mutta palasi 1898 kotimaahansa
murtuneena liiallisesta henkisestä rasituksesta ja
kuoli vain puoli vuotta myöhemmin. — L. oli
nykyajan suurimpia matemaattisia neroja. Hän on
rakentanut ja kehittänyt yksityiskohtia myöten
kokonaisen uuden alan matematiikassa,
nimittäin transformatsioni- (muunnos-) ryhmien
teorian ja laajalti sovelluttanut sitä erilaisiin
tehtäviin. Saavutuksensa hän on kerännyt
suurenmoiseen kolmiosaiseen teokseen nimeltä
,,Theo-rie der Transformationsgruppen" (1888-93). Muita
teoksia: „Vorlesungen iiber
Differentialgleichun-gen" (1891), ,,Vorlesungen iiber eontinuierliche
Gruppen mit geometrischen und anderen
Anwen-dungen" (1893) ja ,.Geometrie der
Berührungs-transformationen" (1S96). L. Sylowin kanssa
yhdessä L. julkaisi N. n. Abelin kootut teokset
„Oeuvres complètes" (2 os. 1881). L. oli „Archiv
for mathematik og naturvidenskap" nimisen,
Kristiaaniassa ilmestyvän aikakauskirjan
perustaja ja monivuotinen aputoimittaja. (U. 8:n.)

Lieber [-i-], Ernst Maria (1838-1902), saks.
politikko, tuli 1861 lakitiet. tohtoriksi, valittiin
1870 Preussin maapäiville ja 1S71 Saksan
valtiopäiville, joilla liittyi katoliseen keskipuolueeseen
tullen Windthorstin kuoltua 1891 puolueen
johtajaksi. L. oli läheisissä suhteissa hallituspiireihin
ja osasi taitavasti käyttää puolueensa eduksi sen
ratkaisevaa asemaa äänestyksissä. J. F.

Lieberkühnin rauhaset [Ivberkynin] ovat
ohut- ja paksusuolen limakalvossa olevia pieniä,
putkimaisia rauhasia, jotka erittävät alkalista
suolinestettä. Y. K.

Liebermann [II-], Max (s. 1847), saks.
taidemaalari; alkoi taideopiskelunsa
synnyinkaupungissaan Berliinissä, oli v:sta 1868 F.
Pau-v.elsin oppilaana Weimarissa, muutti 1873
Pariisiin, jossa hän paitsi opettajaltaan Munkäcsylta
sai suurta vaikutusta Millefn ja Courbefn
taiteesta. Sitten L. syventyi Hollannissa
maisemamaalaukseen, tutki Fr. Ilalsia ja oli J. Israëlsin
vaikutuksen alaisena. Oleskeltuaan 1879-84
Münchenissä L. muutti Berliiniin, jossa hän,
vaikutusvaltaisimpana ja huomattavimpana
taiteilijana Menzelin kuoleman jälkeen, on ollut
Saksassa impressionismin esitaistelija, Berliinin
„Secession"in perustaja ja sen näyttelyissä
esiintyvän oppositsioniryhmän johtaja. L. valittiin 1898
Berliinin taideakatemian professoriksi ja
jäseneksi. —- Noudatettuaan ensin tummaa
atelieeri-väritvstä (esim. esikoisteoksessaan
„Hanhenkyni-jöitä", 1874. Berliinin kansallisgalleriassa), L.
siirtyi 1880-luvulla ajan
ranskalais-naturalisti-seen ulkoilmamaalaukseen, jossa hänen
pääpyrin-tönään on yksinomaan maalauksellinen käsittely,
rohkean leveä siveltimenkäyttö ja etenkin
auringonvalon vaikutusten esillesaaminen.
Suurimmaksi osaksi alemman kansan keskuudesta L.
on valinnut henkilökuvat usein Hollannissa
maalaamiinsa maisemiin, rannikkokuvauksiin, huo-

neensisustoihin tai saksalaisiin olutpuutarhoihin
y. m. Hänen tunnetuimpia taulujaan ovat m. m.
„Ukkokoti Amsterdamissa" (1880),
Amsterdamilaisia orpotyttöjä" (1881), „Suutarin verstas"
(1883) ja „Liinanpunojattaria Larenissa" (1888,
molemmat viimemainitut Berliinin kans.-gall :ssa).
L. on myöskin tehnyt paljon muotokuvia ja
ra-deerauksia. Kirjailijanakin hän on esiintynyt
julkaisten tutkielman „über die Pliantasie in der
Malerei" (1904) ja kirjaset „Degas" (4:s pain.
1910) ja „J. Israëls" (3:s pain. 1909).
[Elämä-kert. julk. Kämmerer (1893), Graul (1893),
Rosenhagen (1900) ja Klein (1906) sekä K.
Scheffler „Das graphische Werk von M. L." (1907).]

E. R-r.

Liebert [-1-], Eduard von (s. 1850), saks.
kenraali ja politikko; otti osaa vv:ien 1866 ja
1870-71 sotiin; oli 1896-1901 Saksan Itä-Afrikan
kuvernöörinä; perusti 1904 yhdistyksen
„Reichs-verband gegen die Sozialdemokratie", joka on
toiminut innokkaasti sosiaalidemokratian
vastustamiseksi ja jonka puheenjohtaja L. on. L. on
myöskin tunnettu sotilaskirjailijana. J. F.

Liebhaber [lib-] (saks. < Liebe = rakkaus),
harrastaja (esim. kirjojen, taideteosten, hevosten).
— Liebhaberei, harrastelu.

Liebig [llbilij], Justus von (1803-73), saks.
kem. kotoisin Darmstadtista, oli viime vuosisadan
huomatuimpia
luonnontutkijoita. Harjoitettuaan
kemiallisia opintoja
Pariisissa (G a v-L u s s a c in
y. m. luona) L.
nimitettiin 1824 — ainoastaan 21
v:u vanhana —
professoriksi Giesseniin, jossa hän
toimi aina v:een 1852,
jolloin hän vastaanotti
professorinviran Münchenin
yliopistossa. Giessenissä hän
perusti Saksan ensimäisen
lalioratorin opetusta
varten, ja sinne tulvaili
nuoria kemistejä kaikista
sivistysmaista. Siitä tuli
mallilaitos ja se oli
esikuvana niille kemiallisille laboratoreille, joita
vähitellen perustettiin yliopistoihin ja muihin
korkeakouluihin. Innolla L. toimi
luonnontieteit-ten ja etenkin kemian opiskelemisen
korottamiseksi, etupäässä Saksassa, ja arvosteli erityisissä
kirjoituksissa ankarasti tällä alalla silloin
vallinneita olosuhteita. — L. oli niitä, jotka
suuntasivat kemiallisen tutkimuksen orgaanisten
aineiden alalle. Lukuisia tätä alaa koskevia
tutkimuksia hän suoritti osaksi yksin, osaksi
Wöhle-rin kanssa. Niistä voidaan mainita ne, jotka
koskevat syaaniyhdistyksiä. eettereitä, aldehydia,
kloraalia, karvasmanteliöljyä, virtsahappoa sekä
moniemäksisiä happoja. Kemian historiassa
huomattavin tutkimus on se, joka koskee
karvas-manteliöljyä ja sen johdannaisia, joka antoi alun
orgaanisessa kemiassa niin tärkeälle
radikaali-teorialle. 1830-luvun loppuvuosilta asti L.
antautui etupäässä kemian sovelluttamiseen
kasvi-ja eläinfj’siologiaau, jossa hänen toimintansa sai
kokonaan uudistavan luonteen. V. 1840 ilmestyi
hänen käänteentekevä teoksensa: „Die Chemie in
ihrer Anxvendung auf Agrikultur und Physio-

Justus v. Liebig.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0484.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free