- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
893-894

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liebigin lihamehuste ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Liebigin lihamehuste—Liechtenstein

894

logie". Maanviljelysoppi sai tässä aivan uuden
perusteen. Mineraalisten aineiden (ammoniakin,
fosforihapon, kalin, kalkin j. n. e.) merkitys
kasviravinnolle ja lannoituksen välttämättömyys
kasviviljelyksessä tulivat tässä selvitetyksi.
Keinotekoiset lannoitusaineet tulivat nyt
järki-peräiseen käytäntöön. V. 1842 L. julkaisi
teoksen „Die Thierchemie oder die organische Chemie
in ihrer Anwendung auf Physiologie und
Patho-logie", joka syvästi vaikutti ravinnosta ja
eläinruumiin aineenvaihdosta vallalla olleisiin
käsityksiin. Myöskin hygienialle kemia tuli L:n kautta
tärkeäksi apuneuvoksi. — Luonnontieteellisten ja
etenkin kemiallisten ja fysiologisten tietojen
levittämisessä laajempiin piireihin L:n teoksella
„Chemische Briefe"illä (1844, 6:s pain. 1878) on
ollut mitä suurin merkitys. Tämä teos ei vielä
alallaan ja merkitykseltään ole löytänyt
vertaistaan. V. 1832 L. aloitti sen aikakauskirjan
(„Annalen der Chemie und Pharmacie") julkai.
semisen, joka vielä ilmestyy nimellä, ,,J. Liebigs
Annalen der Chemie", ja julkaisi Wöhlerin ja
Poggendorffin kanssa tärkeän teoksen
„Hand-wörterbuch der reinen und angewandten Chemie".
— L:n laaja kirjeenvaihto Wöhlerin ja
Berze-liuksen kanssa on ilmestynyt painettuna. L:stä
julkaistujen elämäkertojen joukossa on Volhardin
1909 kahdessa nidoksessa ilmestynyt laajin ja
etevin. Edv. Hj.

Liebigin lihamehuste ks. L i h a s e k
s-trakti.

Liebknecht [llbkneht], Wilhelm
(1826-1900), saks. sosiaalidemokraatti, otti 1848-49 osaa
Badenin kapinoihin ja
istui jonkun aikaa
vankeudessa, pakeni 1849
Sveitsiin ja sieltä Lontooseen,
missä tutustui läheisesti
K. Marxiin; palattuaan
1862 Saksaan toimi
sa-nomalehtimiehenä ja
valittiin 1867 Pohjois-Saksan
liiton valtiopäiville; sai
yhdessä Bebelin kanssa
Eisenachissa perustetuksi
marxilaisen
sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen
1869 ja toimitti sen
äänenkannattajaa „ Volksstaat";
v. 1872 hän ja Bebel
valtiopetoksen valmisteluista
syytettyinä tuomittiin kahden vuoden
vankeuteen. V. 1874 L. valittiin Saksan
valtiopäiville, joilla saavutti johtavan aseman
ryhmänsä keskuudessa; oli ajoittain myöskin
Saksin maapäivien jäsenenä. Hänen ansioksensa on
suurelta osalta luettava, että lassallelaiset ja
marxilaiset 1875 Gothassa yhtyivät yhdeksi
sak-sal. sosialistiseksi puolueeksi ja että Erfurtin
kokous 1891 hyväksyi uuden, puhtaaseen
marxilaiseen henkeen laaditun puolueohjelman: v:sta 1891
L. oli puolueensa pää-äänenkannattajan
„Vor-vvärtsiu" päätoimittajana; julkaisuja: „Robert
Blum und seine Zeit" (188S), ,,Die Emser
De-pesche" (1891), „Robert Owen" (1892), „Karl
Marx zum Gedäclitniss" (1896). [K. Eisner, „W.
L."] J. F.

Lieblein [Hb], Jens Daniel Carolus
(1827-1911), norj. egyptologi, tutki 1864 ja 1867-

Wilhelm Liobknecht.

69 Egyptin arkeologiaa useissa Euroopan
museoissa, käyden m. m. Helsingissäkin, nimitettiin
1876 egyptologian professoriksi Kristiaaniaan.
L:n lukuisista julkaisuista useimmat koskevat
Egyptin kronologiaa, esim. ,.Die ägyptisclie
Chro-nologie" (1863), „Reeherches sur la clironologie
égyptienne" (1873), myös „Dictionnaire de noras
hieroglyphiques" (1871-91), ja uskontoa, jota hän
esitti kansantajuisesti teoksessa
„Gammelægvp-tisk religion" (1883-85). K. T-t.

Liebmann [Uhman], Otto (s. 1840), saks.
filosofi, synt. Sleesiassa, tuli 1872 professoriksi
Strassburgiiu, 1882 Jenaan. L:u teos „Kant und
die Epigonen" (1865) vaikutti huomattavasti
uuskantilaisen aatesuunnan heräämiseen. On sitteu
julkaissut „Zur Analysis der Wirkliclikeit"
(3:s pain. 1900), „Gedanken und Tatsachen"
(2 os., 1882-1904) y. m. teoksia, joissa hän
kriitillisessä hengessä käsittelee filosofian
kysymyksiä, sekä sitä paitsi „Vier Monate vor Paris
1870-71" (2 pain. 1895) ja runokokoelman
„Welt-vvanderung" (1899). A. Gr.

Liebreich [libräih], O s k a r (s. 1839), saks.
kemisti ja farmakologi: oli farmakologian
professorina Berliinissä 1872-1907. Keksi 1869
kloraali-hydraatin nukuttavan ja kipuja lievittävän
vaikutuksen. Myöhemmin kiinnittänyt huomion
moneen uuteen paikallista tunnottomuutta
synnyttävään aineeseen. Julkaisuja: „Kompendium der
Arzneiverordnung" (yhdessä Langgaardin kanssa,
5 pain. 1902) ; .,Therapeutisehe Monatshefte"
v:sta 1877; ..Encyklopädie der Tlierapie" 1895
1900 y. m. ’ E. Th-n.

Liechtenstein [lihtenstäin], itsenäinen
ruhtinaskunta Sveitsin ja Itävallan välissä, Reinin
itärannalla; on pinta-alaltaan ja
asukasmäärältään pienimpiä Euroopan valtioita: 159 knr,
9,854 as. (1909), melkein kaikki saksalaisia,
uskonnoltaan roomalais-katolilaisia. Itäosan
täyttävät korkeat Rhätikonin alpit, lännessä on viljava
Reinin laakso; lähes ’/s on metsän peittämää.
Pääelinkeinoina ovat korkealle kehittynyt
karjanhoito, maanviljelys (viljaa, viiniä, hedelmiä) sekä
teollisuus (kehruu-, kutomo- ja
koruonipeleteolli-suus). Rautatie-, tulli-, posti- ja
sähkölennätin-laitokset ovat itävaltalaisia, samoin rahat, mitat
ja painot. — Hallitusta hoitaa (perustuslain
mukaan v:lta 1862) ruhtinas, jolla laajojen
Itävallassa omistamiensa tilusten perusteella (Saksassa
olevien kanssa yhteensä 5,700 km2) on paikka
Itävallan valtioneuvostossa; hän asuu Wienissä.
Kansaneduskuntaan hän nimittää 3 jäsentä, 12
valitsee kansa 4 v:ksi. Hallintoa hoitaa
ruhtinaan sijainen. Oikeusasteita on kolme, ylin
Innsbruckin Oberlandesgericlit Tirolissa. Kirkollisesti
L. kuuluu Churin piispan alle Sveitsissä.
Asukkaitten ei tarvitse tehdä sotapalvelusta. Valtion
tulot 1910 822,000 mk., menot 745.000 mk.
Valtiovelkaa ei ole. -— Maan värit: sininen ja
punainen. Pääkaupunki Vadin. — Ruhtinaskunta
syntyi 1699; silloin itävaltalaisen L.-suvun jäsen
(suku polveutuu 1100-luvulta) Johan Adam
Andreas osti Sckellenbergin ja Vaduzin
aatelistiluk-set, jotka 1719 muodostettiin L:n
ruhtinaskunnaksi. Se kuului v:een 1866 Saksan
keisarikuntaan. E. E. K.

Liechtenstein [lihtenstäin], itäv. ruhtinassuku.
Johann I Joseph (1760-1836), L:n ruhtinas,
itäv. sotamarsalkka, otti kunnialla osaa Ranskan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0485.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free