Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liejukanat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
897
Liejukanat —Lieksan-Nurmeksen rata-osa
898
Norjan länsirannikkoa Tanskan salmiin asti.
Kasvaa n. 35 cm:n pituiseksi. Liha huonoa. P. B.
Liejukanat (Itullidce), kahlaajaheinio;
tuntomerkkejä: lyhyt, sivuilta litistynyt nokka, lyhyet
leveät siivet, matalat jalat, hyvin pitkät, usein
räpyläliittoiset tahi -reunaiset etuvarpaat.
Taka-varvas pieni, muita korkeammalla. Ruumis lyhyt
ja tanakka, höyhenistö tiheä. L:t asustavat
enimmäkseen vesiperäisillä mailla tiheissä
ruovos-toissa, muutamat kuivemmallakin, vilja- ja
heinäpelloissa. Lentävät harvoin, mutta juoksevat sen
sijaan hyvin. Munien lukumäärä, 6-15, suurempi
kuin kahlaajilla yleensä. Ryhmän alkuperäisyyttä
osoittaa poikasten siipien sormienpäissä
jokseenkin kauan pysyvät kynnet. L n heimo
käsittää n. 200 lajia ja on edustettu melkein koko
maapallolla, arktisia ja antarktisia alueita
lukuunottamatta; Suomessa 5 lajia, yksi
kutakin seur. suvuista: liejukanat (GallinulaJ,
nokikanat (Fulica), ruisrääkät (Crex),
kaislarääkät (Ortygometra) ja
rantakanat (Rallus). Ulkomaalaisista on
huomattavimpia sulttaanikanat (Porpliyrio).
Liejukanan suku (Gallinula) käsittää 8
laajalle levinnyttä lajia; ne asustavat
suolattomien vesien tai soiden rannoilla tiheissä
ruovikoissa. Nokka ja siivet ovat sangen lyhyet,
jalat samoin, etuvarpaat sen sijaan pitkät, aivan
räpylättömät. Uivat ja sukeltavat hyvin,
juoksu-taito huonompi. Suomessa on tavattu
harvinaisena, vain kerran varmasti pesivänä, yksi ainoa
laji, liejukana (G. cliloropus). Se on 32-33
cm:n pituinen, selkäpuolelta harmahtavan
tummanruskea, kupeilla on valkoisia juovia,
silmäterän kehä, nokan tyvi ja säären alapää ovat
punaiset, nokan kärki keltainen. Pesä tav.
tiheässä ruovikossa, vedenpinnalla kelluva; munia
7-11, kiillottomia, harmaankeltaisia, harvaan
ruskea- tahi sinipunatäpläisiä. Ääni, „kerr, kerr,
terr" ja ,,kerr, tett, tett", hyvin kuuluva ja
helposti tunnettava. E. W. 8.
Lieka, nuora t. vitjat, joilla eläimiä sidotaan
laitumelle syömään. L.-nuoran toinen pää
kiinnitetään päitsiin t. jalkaan (vuohiseen) ja toinen
maahan lyötyyn liekapiikkiin t. paaluun. Jottei
liekanuora sotkeutuisi t. punoutuisi, tehdään se
kahteen osaan, jotka yhdistetään toisiinsa n. s.
„liekapyörällä" (ruots. svirfvel 1. lekande). —
Liekaaminen, eläinten syöttäminen
laitumella lieassa, josta on se etu vapaaseen
laiduntamiseen verraten, että ruoho tulee tarkemmin
käytetyksi maahan tallaantumatta, mutta siitä
on enemmän vaivaa, kun eläimiä on usein
muutettava uuteen paikkaan ja erittäin juotettava.
Sitäpaitsi eläimet eivät voi lieassa hakea suojaa
päivän helteeltä tai pahalta säältä. E. v. K.
Liekitin 1. poltin ks. Lamppu.
Liekki ks. Tuli.
Liekkireaktsionit (ks. Reaktsioni),
värittömän liekin värjävtymisilmiö erittäin
pientenkin erilaisten ainemäärien vaikutuksesta; liekin
erilaisesta värjäytymisestä päätetään, mitä aineita
liekkiin lisätyssä aineessa on. Esim.
natrium-yhdistykset värjäävät liekin keltaiseksi,
stron-tiumylidistykset punaiseksi, j. n. e. L:ia
käytetään kem. analyysissä. 8. F. II.
Liekkiö oli Agricolan mukaan hämäläisten
palvelema ruohojen ja puiden haltia, ks. V i r v
a-t u 1 i.
29. V. Painettu «/413.
Liekkiö ks. Virvatuli.
Lieko ks. Lycopodium.
Lieksa. 1. Pielisjärven kirkonkylä
Lieksanjoen suulla Pielisen itärannikolla,
Joensuun-Nur-meksen rautatien ja vilkkaan laivaliikkeen
varrella, vanha tärkeä liikekeskus ja kauppapaikka.
— Lääkäri, apteekki, sairaala. Pohjoismaiden
osakepankin haarakonttori, Pielisjärven
säästöpankki. Sähkölennätinkonttori. —
Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri ja sen yhteydessä mylly, 2
tiilitehdasta; lähistöllä valtion omistama
Kevät-niemen saha ja n. 7 km:n päässä Pankakosken
suuret tehdaslaitokset, joilta kapearaiteinen rata
L:aan. — Varsin huomattava osa kaupasta
kohdistuu rajantakaiseen Karjalaan, josta tuodaan
varsinkin metsänriistaa, ja johon viedään jauhoja
y. m. s. — L:n muodostamista kauppalaksi
anottiin ensi kerta 1900; silloin senaatti antoi
epäävän lausunnon, mutta katsoi kuitenkin
välttämättömäksi kylän muodostamisen n. s.
„taaja-väkiseksi yhdyskunnaksi" (päät. 29 p:ltä lokak.
1900). Kauppala-asia tuli uudelleen vireille 1908,
jolloin tehdyn anomuksen senaatti periaatteessa
hyväksyikin marraskuussa 1910 kuitenkin ehdolla
ettei alue saisi olla suurempi kuin 80 ha (anottu
ala oli 452 ha). Uudessa suunnitelmassa on
kauppalan alueeksi ehdotettu 83,82 lia:n alaa ja
muo-dostamiskustannukset laskettu 158,071 mk:ksi,
josta maa-alan lunastuskustannuksia 107,271 mk.
Nyttemmin on kunta päättänyt varsinaisten
kauppalapuuliien viipyessä, muodostaa toistaiseksi
L:n „taajaväkisen yhdyskunnan" malliin
nykyisten vaikeiden ja tukalien asunto-olojen
poistamiseksi. Entinen B r a h e a n kaupunki (ks. t.)
sijaitsi nykyisen L:n kylän vieressä. — „Lieksan
hovi", Simo Affleckin („Simo Hurtan")
muinainen kartano on L:n kylässä. — 2.
Rautatien-asema (IV 1.) Joensuun-Nurmeksen rataosalla
Lieksan kylässä, Vuonislahden ja Kylänlahden
asemien välillä, 104 km Joensuusta, 56 km
Nurmekseen ; etäisyys Helsingistä 728 km. L. II-nen.
Lieksanjoki, Pielisjärveen idästäpäin
virtaavan laajan vesialueen laskujoki. Sen etäisimmät
lähdejärvet (Juoduga- ja Roukkulan- y. m.
järvet) sijaitsevat Suonien rajan takana 64
leveysasteen pohjoispuolella, sieltä vedet virtaavat
etelää kohti suureen Lieksanjärveen (ks. t.), ja siitä
Lentieranjärveen, josta vedet lähtevät länttä
kohti Suomen puolelle Ruunajärveen ja edelleen
Pielisjärveen (lasku Lieksan kylän kohdalla).
Suurimmat lisäjoet: Tuulijoki Tuuli järvestä
(rajan takaa) ja Jongunjoki. — Huomattavin
koskista on Pankakoski (ks. t.). — L. tuo keski veden
aikaan Pielisjärveen 120 m3 ja korkean veden
aikaan 215 m3 vettä sekunnissa. L. II-nen.
Lieksanjärvi, Lieksanjoen (ks. t.)
vesialueeseen kuuluva järvi rajantakaisessa Karjalassa
20-30 km Suomen rajalta, pituussuunta luoteesta
kaakkoon, suurin pituus n. 40 km, suurin leveys
n. 14 km. Luoteisella rannikolla huomattava ja
tärkeä Repolan kirkonkylä. L. II-nen.
Lieksan-Nurmeksen rata-osa,
Joensuun-Nurmeksen radan loppuosa (pit. 56 km) Lieksan
kylästä Nurmeksen kauppalaan valmistui n. vuotta
myöhemmin alkuosaa (Joensuusta Lieksaan). Sen
valmistuttua voitiin koko rata täydessä
pituudessaan Joensuusta Nurmekseen avata yleiselle
liikenteelle 15 p. lokakuuta 1911. (vrt.
Joensuu n-N u r m e k s e n r a t a.) L. ll-nen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
