- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
899-900

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liejukanat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

899

Lielahti—Lieto

900

Lielahti, maatila Ylöjärven pitäjässä 4 km
länsiluoteeseen Tampereelta kauniilla paikalla
Näsijärven rannalla; luonnoltaan ratsutila,
johon on yhdistetty muutamia verotiloja, kaikki
yhteensä 2 ’j2 manttaalia. — Kapearaiteinen 1
km pitkä rautatie Tampereen-Porin radalle
ainoastaan maanviljelystarpeiden kuljettamista
varten. — V. 1577 Juhana ITT lahjoitti L:n
tilan äpärätyttärelleen Lukretia Gyllenhjelmille,
jolta sen peri hänen sisarensa Sofia Gyllenhjelm
;a tämän puoliso Pontus de la Gardie, heiltä
edelleen heidän poikansa Jaakko de la Gardie.
1700-luvulla tila oli Tollet-suvun hallussa. V:sta 1852
oli sen omistajana kenraali Klas Alfred
Stjern-vall, v:sta 1869 tehtailija W. von Nottbeck ja
vista 1904 K. J. Dahlström, jolta kartanon
palstoittamista varten muodostettu ,,Lielahden
osakeyhtiö" (osakkeet neljän tamperelaisen hallussa)
osti sen 1910. Palstoja on vastaiseksi vain osa
myöty. — Päärakennus komea, kaksikerroksinen,
tiilistä rakennettu 1890 luvulla. A. Es.

Lienhard [llnhart], Fritz (s. 1865), saks.
kirjailija, toimi jonkun aikaa Berliinissä
sanoma-lehtimiehenä ja joutui „dekadanssi"-suunnan
edustajien kanssa kiivaaseen taisteluun. L:n teokset:
„Lieder eines Elsässers" (1895), draamat
gottfried von Strassburg" (1897), „Till Eulenspiegel"
(1896), ,.König Arthur" (1900), „lleinrich von
Ofterdingen", „Die heilige Elisabeth" (1903-04).
»Wieland der Schmied" (1905), „Münclihausen"
(1900, huvinäyt.). Kirjoitelmissaan „Neue Tdeale"
(1901). ,.Die Vorherrschaft Berlins" (1900) ja
..Oberflächenkultur" (1904) L. vastustaa
„ber-liiniläisvvttä" ja vksipuolista modernista
suuntaa. J. H-l.

Lieriö 1. sylinteri, kappale, jota rajoittaa
kaksi yhdensuuntaista, yhteellistä käyräviivaista
kuviota ja niitten kehiä myöten
yhdensuuntaisesti itsensä kanssa liikkuvan suoran
muodostama käyrä pinta. Mainitut yhteelliset kuviot
ovat l:n pohjat 1. asemat ja käyrä pinta
sen vaippa pinta 1. sivupinta. Asemien
kohtisuora väli on l:n korkeus vi iva
jakes-kipisteitten yhdistysjana l:n akseli. L. on
suora, jos akseli on kohtisuorassa pohjia
vastaan, muuten vino. Ympyräpohjainen
1. syntyy, kun suorakaide kääntyy sivunsa
ympäri. Vastakkaista sivua, joka synnyttää
vaippa-pinnan, sanotaan eri asennoissaan
sivuvii-vaksi 1. e m ä v i i v a k s i. L:n tilavuus
saadaan kertomalla asema ja korkeusviiva. Jos
ym-pvräpohjaisen l:n aseman sädettä merkitään r:llä
ja korkeutta A :lla, on sen tilavuus siis = Jtt~k. Jos
sellainen 1. lisäksi on suora, on sen vaippa tasoon
levitettynä suorakaide ja ala siis = 2Jirk, sekä
koko pinta-ala = 2Jtr(k-\-r). U. 8:n.

Lieriöepiteli on pystyisistä, lieriönmuotoisista
soluista muodostunut pintasolukko, joka peittää
esim. ihmisellä ja ylemmillä eläimillä
suurimman osan suolen sisäpintaa. L. tavataan myös
monella alemmalla eläimellä. P. B.

Lieriöketto ks. J u u r i.

Lieriösolu ks. Lieriöepiteli.

Lieskatorvikattila ks.
Tulitorvikat-t i 1 a.

Liesna ks. L e s n a j a.

Liesniemi, yhden manttaalin käsittävä
allodi-säteri Sauvon pitäjässä n. 5 km kirkolta
Karunaan vievän tien varrella, on jo yli sata vuotta

ollut yhdistettynä Raitniemen kartanoon.
Mainitaan jo 1514, jolloiuka sen omisti asemies Mikko
Pentinpoika (Bläfjeld), jonka suvulla kartano oli
jonkun aikaa, kunnes se joutui naimisen kautta
(1562?) vouti Olavi Svartille. V. 1586
mainitaan Henrik Klaunpoika Horn L:n omistajana.
Häneltä sen peri hänen poikansa Yrjö Horn,
jonka suvussa tila pysyi 1700-luvulle saakka.
Milloinka tila joutui pois Horneilta, ei ole
lähemmin tunnettua. 1700-luvun puolivälistä
alkaen ovat sen omistajina muuan Brenner,
kapteeni Johan Engman, Carl Vilhelm Hufvudskjöld
ja majuri Torsten Jägerliorn (v:een 1836).
Myöhemmistä omistajista ks. Eaitniemi.
Liesnie-meu paikalla ei ole enää pitkään aikaan ollut
mitään rakennuksia. A. Es.

Liesu ks. Cryptogramme crispa.

Liete on yleensä jokainen vettä tai muuta
nestettä samentava jauhomainen kiinteä aine, joka
jonkun ajan pysyy vajoamatta pohjaan tai
kohoamatta pintaan sen vuoksi, että aineen
hiukkaset ovat hyvin pieniä ja niitten vajoamis- tai
kohoamisnopeus vähäinen. Yleisin tapaus, joka
myös luonnossa tulee suurissa määrin
kysymykseen, ou se, että kivennäisjauheet ovat liettyneinä
veteen. Vettä raskaampi kappale vajoaa siinä
sitä hitaammin, mitä pienempi se on, ja
kaikkein hienoin saviliete saattaa kuukausmääriä
pysyä vedessä liettyneenä. Maanpintaa huuhtelevan
sadeveden mukana joutuu hienoja rapautuneita
tai jauhaantuneita kivennäisaineksia puroihin ja
jokiin. Virrassa veden pyörteet estävät lietteen
vajoamasta pohjaan niinkauan kuin ylöspäin
käyvien pyörreliikuntojen nopeus on suurempi kuin
l:n vajoamisnopeus. Vuolaassa virrassa pysyy
hieno hietakin liettyneenä asettuakseen
tyvenem-missä suvantopaikoissa; hienoimmat l:t asettuvat
pohjaan vasta joen suun edustalle järveen tai
mereen. Siten niistä muodostuu lietesedimenttiä,
savea. -—- L. merkitsee myös heinää kasvavaa
vesijättömaata. P. E.

Lietesedimentit (ks. Sedimentti), vedessä
liettyneinä olleet ja pohjaan asettuneet
sedimentti-kerrostumat. Sellaisia ovat hieta, savi, merkeli
ja kalkkiliete. Myös lieju voidaan lukea tähän.

P. E.

Lieto (ruots. Lundo, varhaisempina aikoina
myös „L u n d s ocke n"). 1. Kunta, Turun ja
Porin 1., Maskun kihlak.. Liedon-Prunkkalan
ni-mismiesp.: kirkolle Liedon asemalta
(Turun-Toi-jalan radalla) 8 km, Littoisten asemalta
(Karjan-Turun radalla) 12 km; Turun kaupungista 12
km. Pinta-ala 214,7 km2, josta viljeltyä maata
(7.280 ha (siinä luvussa luonnonniityt 478 ha)
(1910). Manttaalimäärä 91 2/3, talonsavuja 218,
torpansavuja 193 ja muita savuja 557 (1907).
4,311 as. (1911), joista ruotsinkielisiä 32; 909
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
501 :llä ja teollisuus 244:llä (1901). 686 hevosta,
2,006 nautaa (1910). — Kansakouluja 4 (1912).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Littoisten
verkatehdas, Yliskulman osuusmeijeri, Nautelan
mylly. — Historiallisia muistoja: Vanhalinnan
keskiaikaiset linnanjätteet. — Vanhoja
kartanoita: Nautela ja Vanhalinna. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Turun arkkihiippak.,
Tuo-miorovastik., mainitaan omana emäseurakuntana
jo 1331; oli v:sta 1340 Turun tuomiorovastin
pre-bendana, sitten 1630-40 kymnaasin ja 1640-1826

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0488.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free