- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
907-908

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liettuan statuutti - Liettäminen - Lieue ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

"907

tiin Magdeburgin oikeutta. Kaikki maan eri
lait ja asetukset, joihin myöskin puolalainen
oikeus oli vaikuttanut, tarkastettiin ja koottiin
yhdeksi lakikirjaksi, joka Vilnon valtiopäivillä
1529 vahvistettuna sai Liettuan statuutin
nimen. Muutettu laitos, n. s. „toinen Liettuan
statuutti" vahvistettiin 1566 ja uudelleen
tarkastettu ..kolmas statuutti" 1588. Se oli
kirjoitettu Liettuan valtakunnan silloisella virallisella
kielellä, länsi-venäläisellä murteella ja oli
esikuvana tsaari Aleksei Mihailovitsin aikana
julkaistulle Moskovan valtakunnan lakikirjalle.
Vielä senjälkeenkin kun Liettua Puolan
jakojen kautta oli yhdistetty Venäjään, oli Liettuan
statuutti siellä voimassa v:een 1840. ./. J. M.

Liettäminen, erilaisten jauhemaisten tai
hiekkamaisten aineitten erottaminen toisistaan veden
avulla (vrt. Liete). Liettyneiden aineitten
va-joamisnopeus on suhteellinen niiden
ominaispainoon sekä osasten kokoon. Näin ollen liettämällä
voidaan erottaa toisistaan 1) eri ominaispainoisia
aineita, esim. malmeja kevyemmistä kivennäisistä,
2) samanpainoisten aineitten karkeampia ja
hienompia osasia. L. käy yksinkertaisimmin siten,
että aine sekoitetaan sopivassa astiassa veteen,
joka kaadetaan pois sitten kun erotettava osa
on jotenkuten vajonnut pohjaan, ja tätä
uudistetaan, kunnes haluttu erottaminen on saavutettu.
Täydelliseni pii n tuloksiin päästään varta vasten
laadituilla liettämiskojeilla. P. E.

Lieue [Ijo] (ransk. < gall. leuca 1. leuga),
Ranskassa ennen metrijärjestelmää käytännössä
ollut tiemitta, jolla oli vaihteleva arvo. L. d e
p o s t e, joita meni 28 yhdelle päiväntasaajan
asteelle, oli = 3,898,07 m. L. com mu ne, 25
asteella = 4.452,26 m. L. m o y e n n e, 22 2/„ asteella
= 5,00 8,80 m. L. m a r i n e, 20 asteella = 5,565,ss m.
L. on Ranskassa nykyään harvoin käytetty mitta,
jota pidetään 4 km:n suuruisena. U. 8:n.

Lieve ks. Suolilieve.

Liewen [liv-], vanha aatelissuku Liivinmaalla,
kertomuksen mukaan polveutuva liiviläisten
päälliköstä Kauposta (ks. t.). Muutama haara siitä
sisäänkirjoitettiin 1654 vapaaherran arvolla
Ruotsin ritarihuoneeseen.

1. Berndt Reinhold von L. (1651-1703),
ruots. soturi, tuli ulkomailla palveltuaan 1676
kapteeniksi ja kunnostautui Tanskan sodassa
Lundin ja Landskronan luona. Nimitettiin 1686
henkikaartin everstiksi, 1696 kenraalimajuriksi
ja rykmentin päälliköksi, 1698
kenraaliluutnantiksi. Suuren Pohjan sodan sytyttyä hän otti
osaa maallenousuun Sjællandissa, Väinäjoen
ylimenoon ja Klissovin taisteluun, mutta sai 18 p.
toukok. 1703 kuninkaan kanssa tarkastaessaan
piiritetyn Thornin linnoituksia sieltä ammutusta
tvkinluodista kuolinhaavansa.

2. Hans Henrik von L., vanli. (1664-1734),
soturi, valtaneuvos; isä oli Turun läänin
ratsuväen eversti Berndt Otto von L. Tuli
everstiluutnantiksi 1700, ja otti urhoollisuudella osaa
Erastvieren onnettomaan taisteluun, everstiksi
1704, kenraalimajuriksi 1710 ja määrättiin
Ly-beckerin apulaiseksi Suomen sotaväen
päällikkyydessä, jossa toimessa ei näytä sopineen
päämiehensä kanssa. Sai 1714 osalleen tuon vaikean
tehtävän taivuttaa Kaarle XII:ta palaamaan
kotiin Turkista, ja suoritti sen erinomaisella
taidolla. Määrättiin tämän jälkeen amiraliteetin joh-

908

tajaksi, ja ryhtyi pontevasti jälleen panemaan
laivastoa kuntoon. Valtaneuvos ja kreivi 1719.

3. Hans Henrik von L., nuor. (1704-81),
ylimarsalkka, edellisen poika, otti osaa Suomen
sotaan 1741-42, tuli kenraaliluutnantiksi 1756,
valtaneuvokseksi 1760, Turun yliopiston
kansleriksi ja Pommerin kenraalikuvernööriksi 1766.
L: n toimintaa Pommerissa kiitetään suuresti:
elämässään hänen mainitaan osoittaneen oman
voiton pyytämättömvyttä, mutta olleen
riidanhaluinen. Nimitettiin Kustaa III:n noustua
valtaistuimelle 1772 ylimarsalkaksi.

4. Dorothea v. L. (1785-1857), venäl.
ruhtinatar, synt. v. Benckendorff, naitettu 1800
kenraaliluutnantti, sotaministeri Christopher v.
L:lle (1773-1839), joka sittemmin tuli Venäjän
lähettilääksi Berliiniin (1809) ja Lontooseen
(1S12-34). Miestään lahjakkaampana Dorothea
v. L. niissä valtiollisissa piireissä, joissa liikkui,
vaikutti sangen paljon ja häntä pidettiinkin
aikanansa asiain todellisena johtajana mainituissa
lähetystöissä. Hän oli läheisissä suhteissa
moneen aikakautensa valtiolliseen merkkihenkilöön,
kuten Metternichiin, Canningiin ja Greyhin.
Wellingtoniin hän kohta joutui vihamieliseen
suhteeseen. V. 1834 kutsuttiin lähettiläs L. pois
Lontoosta ja nimitettiin perintöruhtinaan
kuvernööriksi ja hänen puolisonsa oli määrä ottaa
opetustoimeen osaa. Mutta ruhtinatar L. ei enää
viihtynyt Pietarissa, varsinkin kun yhteydessä
sinne muuton kanssa sattui se surullinen tapaus,
että kaksi hänen poikaansa äkkiä sairastui ja
kuoli. Hän lähti jo seur. v. jälleen ulkomaille
ja asettui pian pysyväisesti asumaan Pariisiin,
jonne jäi, huolimatta keisari Nikolainkaan
käskyistä palata kotia. Siellä syntyi hänen ja
kuuluisan ministeri Guizofn välillä ystävyydenliitto
ja väitetäänpä heidän salassa menneen
avioliittoonkin. Pariisissa ruhtinatar L. päättikin
merkillisen elämän juoksunsa 27 p. tammik. 1857.
[,,Letters of Dorothea princess Lieven, during
her residence in London": E. Daudet, ,,Une vie
d’ambassadrice au siècle dernier, la princesse de
Lieven".] K. G.

Lievens (L i v e n s, L i v e n s z) [llfens], Jan
(1607-74), holl. taidemaalari ja vaskenpiirtäjä;
opiskeli syntymäkaupungissaan Leidenissä ja P.
Lastmanin johdolla Amsterdamissa.
Varhaisemmassa tuotannossaan L. noudatti täydellisesti
Rembrandtin maalaustapaa, mutta joutui van
Dyckin vaikutuksen alaiseksi siirryttyään
1630-luvulla Antverpeniin, josta hänen sanotaan
lähteneen pariksi vuodeksi Englantiin maalaamaan
muotokuvia Kaarle I:stä ja hänen hovistaan.
Sen-jälkeen L. pääasiallisesti asui kotimaassaan,
kuollen Amsterdamissa. Paitsi muotokuvia L. on
maalannut historiallisia ja uskonnollisia aiheita (esim.
,,Abrahamin uhri", Braunschweigissa).
Erityisessä arvossa pidetään hänen käsipiirustuksiaan
j i reinbrandtmaisia vaskipiirroksiaan. E. R-r.

Lieventävät asianhaarat, ne tosiseikat,
joiden olemassaolon johdosta rikos esiintyy
lievemmässä valossa ja sentähden aiheuttaa lievemmän
rangaistuksen kuin rikoksesta on tavallisissa
oloissa säädetty. Eräissä tapauksissa Suomen
rikoslaki itse mainitsee säännöllisen
rangaistuksen rinnalla ne lieventävät asianhaarat, jotka
aikaansaavat rangaistuksen lievennyksen. Tästä
on esim. rikoslain 16: 10, 2 momentin, 17: 1,

Liettäminen—Lieventävät asianhaarat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0492.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free