- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
909-910

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lievestuoreenjärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

909

4 momentin, 28:8, 2 momentin ja 25:3, 2
momentin sekä myös 3: 2 säännöksissä. Toisissa
tapauksissa taas on jätetty tuomarin asiaksi
ratkaista, onko sellaisia asianhaaroja, eli niinkuin
rikoslaissa sanotaan, erittäin lieventäviä
asianhaaroja olemassa. Säännöksiä tästä on m. m.
rikoslain 12: 7, 1 momentissa, 16: 4:ssä, 19: 5:ssä
ja 21:2, 2 momentissa, ks. Raskauttavat
asianhaarat. A. Cli.

Lievestuoreenjärvi, järvi Laukaan pitäjässä,
laskee Rautalammin reitin loppujuoksussa olevan
Kuusveden lounaiseen kolkkaan, josta
viimeksimainitun järven lasku Saraveteen alkaa;
pituussuunta luodepohjoisesta kaakkoetelään, pituus
15 km. suurin leveys 5,i km, pinta-ala 44,i knr.
pinnan korkeus n. 85 m yi. meren]), ja n. O.so m
yläpuolella Kuusveden pintaa (tulvan aikaan
samalla tasolla sen kanssa). L. II-nen.

Lievriitti 1. i 1 v a i i 11 i, harmaanmusta,
puoli-metallikiiltoinen rombineu kivennäinen,
kokoomukseltaan emäksinen kalsiumrautasilikaatti
[CaFe2(FeOH) (SiO,)2]. Tämän kivennäisen synty
ja esiintymistapa on mielenkiintoinen: sitä
tavataan nim. kalkkikiveen muodostuneissa
kontakti-rautamalmeissa ja on ilmeisesti raudanpitoisen
silikaattimagman ja kalsiumkarbonaatin
vuorovaikutuksesta syntynyt. Se on kumminkin
varsin harvinainen ja esiintyy suurissa määrin vain
Elban saarella ja sen lähistöllä Toscanassa.

P. E.

Liezen-Mayer [Utsen-], Alexander
(1839-98), unk.-saks. taidemaalari; opiskeli Wienissä ja
Pilotyn johdolla Mänclienissä. Työskenteli
Wienissä, v:sta 1880 taideakatemian johtajana
Stuttgartissa ja v:sta 1883 taideakatemian
professorina Münchenissä. Tuli kuuluisaksi
muotokuvillaan ja taiturimaisilla historiatauluillaan (esim.
.,Elisabet allekirjoittaa Maria Stuartin
kuolin-tuomion", 1S73. Kölnin museossa). Tunnettuja
ovat myöskin L:n kuvitustyöt m. m. Goethen
„Faust"iin, Schillerin „Lied von der Glocke"
runoelmaan ja Scheffelin „Ekkehard"iin. E. R-r.

Ligamentti (lat. ligäme’ntum). vahvojen
side-kudossäikeiden muodostama, jännettä muistuttava
side, joka liittää toisiinsa kaksi luuta, luun ja
ruston tai kaksi rustoa. L:ja. jotka kulkevat
luiden välissä nikamain kohdalla, sanotaan n
i-v e 1 s i t e i k s i (Ligamenta articularia). Paitsi
sitä tunnetaan ohuempia kalvojen muodostamia
l:ja (esim. muutamain vatsaontelon elinten
välillä). Y. K.

Ligatuuri (lat. ligatWra = side). 1. Silkki-, tai
katgutilangalla tehty side, joka kokoonkuromalla
sulkee verisuonen ja estää siten verenvuodon.

2. M us. a). Harjoitusmenetelmä
kontrapunkti-opetuksessa: niillä kohdilla, joissa
(hidasliikkeinen) pää-ääni siirtyy sävelestä toiseen, säestävä
(nopealiikkeisempi) ääni pysähtyy, synkooppina
sitoen sävelet yhteen. — b). Menetelmä
keskiaikaisessa koraali- ja mensuraalinuottikirjoituksessa:
milloin kaksi t. useampia säveliä kuului yhdelle
tavulle (t. yhtä tavua vastaavalle aikayksikölle),
merkittiin nuottien päät (tav. varrettomina) aivan
tikitysten, ikäänkuin yhteennivottuina. I. I(.

3. Yhdyskirjasin, esim. fi, fl, d), rt

Lightfoot [laitfut], Joseph Barber (1828-

89), englantilainen jumaluusoppinut.
Toimittuaan opettajana Trinity Collegessa
Cambridgessä sekä tuomioherrana P. Paavalin kirkossa

910

Lontoossa L. nimitettiin 1879 Durhamin
piispaksi. On kirjoittanut selityksiä Paavalin
kirjeisiin galatalaisille (1865), filippiläisille (1S68),
kolossalaisille ja Filemonille (1875/. Clemens
Roomalaisen (1869, 2:neu pain. 1890), Ignatiuksen
ja Polvkarpuksen (1885) teoksista L. on
toimittanut painoksia ja sitä paitsi julkaissut, useita
niteitä saarnoja ja kirjoitelmia. [H. W. Watkins,
„Bishop L." (1894).] A. J. P-ä.

Ligniini ks. Solu ja Puuaine.

Ligniitti, subfossiilinen puu. s. o. nuoret
ruskohiil i-lajit, joissa puun alkuperäinen
rakenne on paljain silmin nähtävissä.

Ligny [linjV], Belgiassa, Namurista 20 km
luoteeseen oleva kylä, jossa kesäk. 16 p. 1815
Napoleon I:n johtamat ranskalaiset (71,000)
voittivat sotamarsalkka v. Bliicheriu komentamat
preussilaiset (84,000). Voittajain mieshukka 17 %,
voitettujen 28,5 Taktillinen arvo l,s.

-IsTcm-,

Ligroiini, se (ameriikkalaisen) petroleumin
osa, joka kiehuu 120-135° :n välillä. Käytetään
valaistus- ja liuotusaineena.

Ligthart [lilit-], Jan (s. 1859), alankoni,
kansakoulumies, v:sta 1885 yliopettajana
Tul-linghstraatin koulussa Haagissa. Koulussaan L.
pian ryhtyi perinpohjaisiin uudistuksiin saaden
opettajatovereiltaan innostunutta kannatusta, ja
Tullinghstraatin koulusta tuli mallilaitos, joka
jo on vaikuttanut kansakouluopetuksen
järjestelyyn Hollannissa, vieläpä ulkomaillakin.
Aatteitaan L. on sitäpaitsi levittänyt sekä uutterana
kirjailijana että esitelmänpitäjänä, onpa hän
pyynnöstä pitänyt esitelmiä ulkomaillakin. L.
tahtoo lähentää koulua kotiin ja tehdä siitä ennen
kaikkea työkoulun. Opetus on keskitettävä
suuriin aineryhmiin, niin että samalla kertaa eri
puolilta käsitellään luontoa, peltotyötä,
metsätyötä j. n. e., jolloin eri „aineet" saavat asiaa
omalta kohdaltaan valaista. L:n julkaisuista on
mainittava ennen muuta 2 sarjaa
kasvatusopillisia tutkielmia. „Over opvoeding" (..Kasvatuksesta",
1909). Ruotsiksi käännettyinä ovat ilmestyneet
..Om uppfostran" (1910), „Frihet och disciplin
i uppfostran" (sam. v.) sekä ,.Hemuppfostran"
(1911). O. M-e.

Ligulifloræ ks. Mykerökukkaiset.

Liguori [-o’-], Alfonso Maria de
(1696-1787), katolinen pyhimys ja kirkon opettaja.
Arvokkaan aatelisperheen poikana lähellä Napolia
syntyneenä L. antautui ensin harjoittamaan
lakitieteellisiä opintoja, saavuttaen jo v. 1713
lakitieteen tohtorin arvon. Toimittuaan jonkun aikaa
asianajajana hän kuitenkin jätti lakimiesuran ja
vihittiin papiksi 1726. V. 1732 hän perusti
.,Kaikkein pyhimmän Lunastajan veljeskunnan"
(Con-gregatio Sanctissimi Rcdemtoris ks.
Redempto-ristit). V. 1762 S. Agata dei Götin piispaksi
nimitettynä L. työskenteli erittäin monipuolisesti
ja menestyksellisesti Etelä-Italian kansan,
munkkien ja pappien uskonnollisten ja siveellisten
olojen parantamiseksi. Pyydettyään heikon
terveytensä vuoksi jo useita kertoja paavilta
vapautusta piispanvirasta hän sai 1775 palata
veljeskuntansa piiriin. L. oli keskiajan ankarimman
tyypiu mukainen askeetti. Yksinkertaisen
ruokansa hän teki kaikenlaisilla yrteillä aivan
in-hoittavaksi, ja hänen jokapäiväisellä
itsensäruos-kimisellaan ei ollut muuta määrää kuin täydelli-

Lievestuoreenjärvi—Liguori

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0493.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free