- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
911-912

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lievestuoreenjärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



911

Lteuoristit—Liha

912

nen uupumus. Askeesiin liittyi intohimoinen
Neitsyt Maarian palvominen. Maarian välitys oli
hänen mielestään välttämätön autuuden ehto.
Laajakantoisin oli L:n vaikutus kirjailijana, varsinkin
moraaliteologian alalla. Esittäen monilukuisissa
kirjoituksissaan mielipiteitä, jotka suuresti
lähestyivät jesuiittain kannattamaa probabilismia
(ks. t.) hän tuli 19:nnellä vuosis. katolisen
kirkon suosituimmaksi moraalinopettajaksi, jonka
neuvoja seurattiin ylitä paljon pappien
kasvatuksessa kuin jokapäiväisessä ripin käytännössä.
V. 1 SI6 autuaaksi, 1839 pyhäksi, 1871 kirkon
opettajaksi korotettuna L. on nykyään Tuomas
Aqvi-nolaisen rinnalla katolisen kirkon enin seurattu
jumaluusoppinut. L:n pääteos on „Medulla
tlieo-logiæ moralis R. P. Busembaum S. J. cum
adno-tationibus per A. de L." (1748), josta sittemmin
nimellä „Tlieologia moralis" on otettu useita
painoksia. fA. M. Tannoia, »Della vita et instituto
di S. A. M. de L. libri quattro" (1798 seur.);
K. Dilgskron, ,,Leben des heil. Bischofs und
Kirchenlelirers A. M. de L." (2 nid. 1887); J. v.
Döllinger ja F. H. Reuscli, „Geschichte der
Mo-ralstreitigkeiten in der römiseh-katholischen
Kirche I" (1889).] A. J. P-ä.

Liguoristit ks. Redemptoristit.

Liguria. 1. Vanhalla ajalla 1 i g u r i e n (ks. t.)
asuma maa Pohjois-Italiassa. — 2. Italian pienin
maakunta, Pohjois-Italiassa Genovan-laliden
rannalla; 5,278 km2, 1,231,244 as. (1911).
Jakaantuu kahteen provinssiin, Genova ja Porto Maurizio.
L. on Liguristen Apenniinien täyttämä, rannatkin
vuoriset, liyväsatamaiset. Ilmasto on mitä
suopein, ja L:n viehättävät rannat, Riviera di
Le-vante idässä, Riviera di Ponente lännessä
ovatkin siitä syystä maailman enimmin käytettyjä
virkistys- ja huvitteluseutuja.
Maalaiselinkei-noista mainittakoon oliivien ja kukkain viljely.
Tärkeämpi maataloutta on kuitenkin kukoistava
suurteollisuus (rauta-, kone-, silkki-,
puuvilla-y. m. tehtaita, isoja laivaveistämöitä Genovassa,
Speziassa, Savonassa). Kauppa ja merenkulku on
vilkkaampaa kuin missään muualla Italiassa.

E. E. K.

Ligurian-meri (lat. vanhalla ajalla Sinus
Ligusticus, it, Mare higurc), Välimeren länsiosan
pohjoisin perukka, Korsikan ja Toscanan
saariston pohjoispuolella. On syvä, vuorirantainen,
hyviä satamia runsaasti, etenkin sen pohjoisosassa,
Genovan-lahdessa (Genova, Savona, Spezia y. m.).

Ligurian tasavalta, nimitys, jota käytettiin
Genovan tasavallasta 1797-1805. Valtiosääntö oli
ranskalaismallinen; toimivalta oli 5:llä
direkto-rilla ja lainsäädäntö vanhojen neuvostolla ja
kuudenkymmenen neuvostolla, jotka myöskin
valitsivat direktorit. V. 1802 asetettiin taas doge
di-rektorein sijalle; 1805 L. t. liitettiin Ranskan
keisarikuntaan. K. O. Ij.

Ligurit (lat. ligures), epätietoista (luultavasti
kuitenkin indoeurooppalaista) alkuperää oleva
kansa, joka Rooman vallan aikana asui
Pohjois-Italiassa, nykyisen Genovan-lahden rantaseuduill.i,
mutta jonka asuinsijat alkuansa lienevät
ulottuneet lännessä Rhönen suulle asti. Sotaiset 1.
joutuivat Rooman vallan alle toisella vuosis. e. Kr.,
mutta vielä senkin jälkeen, aina keisari-ajan
alkupuolille asti roomalaisten oli sodittava heitä
vastaan. J. F.

Ligustrum vulgare, tyrnäpensas, 1 i-

g u s t e r i, öljypuiden heimoon kuuluva
Keski-ja Etelä-Euroopassa kasvava pensas. Lehdet
vastakkaiset, ehytlaitaiset, kiiltävät, kukat tiheässä
kerrotussa tertussa, 4-lukuiset, valkeat,
heikko-tuoksuiset, hedelmät mustia marjoja. Istutetaan,
meillä ani harvoin, pensasaitoihin. J. A. IV.

Liha on eläinten lihassyiden- muodostamaa
kudosta, jossa on suuri joukko erilaisia aineita,
kuten vettä, myosiinia ja muita valkuaisaineita,
kreatiinia, kreatiniinia, maitohappoa, inosiittia,
dekstriiniä, sokeria, rasvahappoja, keittosuolaa,
fosfaatteja, kalium-, natrium-, kalsium-,
magnesium-, rauta- y. m. yhdistyksiä. Laajemmassa
merkityksessä tarkoitetaan 1:11a kuitenkin
varsinaista l:aa ja siinä tavattavia hermoja,
verisuonia, sidekudosta ja rasvaa. Lukuunottamatta
vettä ja rasvaa vaihtelevat muiden lihassa
tavattavien aineiden prosenttiluvut eri eläimillä
verrattain ahtaiden rajojen sisäpuolella, kuten
seuraavasta taulukosta selviää:

Lihan kvantitatiivinen kokoomus.

Lihalaji Vettä % 1
Valkuais-| aineita % Rasvaa % Tuhkaa %
Hilrkil, hvvin lihava . . . 53,06 16,75 29,28 0,92
„ lihavanpuoleinen . 73,03 20,96 5,41 l,u
laiha...... 7(5,37 20,71 1,74 1,18
Lehmä, lihava..... 70.96 19,86 7,70 1,07
laiha...... 76,3Ö 20,54 1,78 1,32
Vasikka, lihava . . . . 72.31 18,88 7,41 1,33
„ laiha..... 78,RI 19,86 0,82 0,50
Lammas, hyvin lihava . . 53,31 16,62 28,61 0.93
„ lihavanpuoleinen 75,99 17,11 5,77 1,83
Sika, lihava...... 47,.,o 14,54 37,39 0,72
laiha...... 72,57 20,25 6,81 1,10
74,,6 23,», 1,13 1,18
Kana, lihava...... 70,w 18,49 9,ai 0.91
„ laiha...... 76.93 19,72 1,42 1,37
Kananpoika...... 76,51 19,36 2,85 1,28
Sorsa........ 70,32 22,65 3,11 1,09
Ankerias ...... 58.22 12,89 27,48 0,82
Lohi......... 68.07 19,61 10,63 1,28
Silli......... 75,85 16.82 5,90 1,60
Silakka........ 77.,2 16,82 4,42 1,51
Lahna ........ 78,,8 16,71 4,08 1,05
77.95 16,69 3,08 1,75
Taimen........ 77,93 19,18 1,61 1,07
Muikku........ 79,15 17,25 2,46 1,14
Siika......... 78.91 18,58 1,42 1,20
78,M 19,55 0,53 1,09
Särki ..... 80,44 16,91 1,51 1,14
Ahven . . . 80,43 17,41 0,74 1,28
Hauki ..... 80,30 18,11 0,12 1,05
Made ........ 80,97 17,39 0,63 1,01
82,02 16.31 0,29 1,41

L:n kemiallinen kokoomus vaihtelee kuitenkin
samallakin eläinlajilla, riippuen tämän iästä,
ra-vintosuliteista, vuodenajasta, kutuajasta (kaloilla)
y. m. seikoista. Edellisessä taulukossa esitetyt
luvut ovatkin sentakia vain keskiarvoja
useammasta analyysista. Koska l:n ravintoarvo
riippuu siitä lämpöpaljoudesta (kalorimäärästä),
minkä se ihmisruumiissa palaessaan synnyttää,
huomaamme, että imettäväisten 1:11a yleensä on
suurin ravintoarvo, mutta että on kalojakin,
jotka ovat näiden tasalla, jopa kohoavat niiden
yläpuolellekin. Erityisesti ruokkimalla eläimiä
voidaan niiden l:n ravintoaineenpitoisuutta
tuntuvasti korottaa. Tällöin vesimäärä l:sta
vähenee rasvan ja valkuaisaineiden lisääntyessä,
kuten seur. taulukosta näemme:

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0494.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free