- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
915-916

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

915

Lihaekstrakti—Lihakset

910

vollinen 1. voi sisältää ihmiselle vaarallisia, jopa
kuolettaviakin aineita, loiseläimiä ja bakteereja,
on lihakauppa monien lakimääräyksien
alainen (ks. Lihantarkastus). P. B.

Lihaekstrakti ks. Lihasekstrakti.

Lihajauhot, kuivattu ja jauhettu liha. jota
Ameriikan kuumissa osissa on ammoisista ajoista
käytetty ravinnoksi. Teurastusjätteistä jauhetaan
lannaksi käytettyjä lihajauhoja.

Lihakarja, lihan saantia varten kasvatettua
karjaa. Varsinkin laveampaa teollisuutta
harjoittavissa maissa, kuten Englannissa ja Belgiassa,
1:11a on suuri merkitys. Englannissa onkin
kehi-tettj* erinomaisia 1.-rotuja. L:n kasvatus
edellyttää, että hyvää halpahintaista rehua on
runsaasti saatavissa. Suomen rehun viljelys ei tarjoa
tälle tyydyttäviä ehtoja, eikä meillä sentähden
voida elättää varsinaista l:aa. (ks. Lehmä ja
L i h o i t u s.) E. v. K.

Lihakavio ks. V e r i k a v i o.

Lihakset (muscuii). Yksisoluiset eliöt
liikkuvat alkulimansa virtauksien avulla (amoeba) tai
erityisten solun pinnalla tavattavien liikkuvien
siimojen tai värekarvojen avulla. Vasta
moni-soluisilla eläimillä, joilla työnjako solujen kesken
on tapahtunut, erilaistuvat jotkut solut
erikoisiksi liikuntoelimiksi erittäen pinnalleen
varsinaista liliasainetta; siten syntyvät
lihassolut eli lihassyyt. Nämä ovat yleensä
pitkiä, kapeita muodostuksia ja niiden
supistumis-kyky raioittuu yksinomaan solun
pituussuuntaan; syy tällöin lyhenee, mutta tulee samalla
paksummaksi. Lihassyitä on kahdenlaisia,
poikki-juovaisia ja sileitä; edellisissä nähdään
nim. mikroskoopilla tarkastettaessa poikittaisia
viiruja, mikä johtuu siitä, että tällaisessa
lihassyyssä eri tavalla valoa taittavat kerrokset
säännöllisesti syyn pituussuunnassa vaihtelevat,
jälkimäisissä tällaista juovaisuutta ei voida huomata,
ne ovat kauttaaltaan homogeenisia.
Alliaisim-milla monisoluisilla eläimillä. onteloeläimillä
lihassolut syntyvät joko ekto- tai entodermista.
Nämä n. s. epiteliliiiassolut ovat toisella
usein värekarvoilla tai siimalla varustetulla
päällään ruumiin tai sisäisten onteloiden pinnalle
ulottuvia soluja, toiseen päähänsä ne ovat
erittäneet supistuskykyistä lihasainetta, fibrillejä.
Tällainen alkuperäinen muodostus on siis samalla
sekä epiteli- että lihassolu. Muilla
luurangotto-milla lihassolut syntyvät mesodermista tai
me-senchvmistä; luurankoisilla poikkijuovaiset
lihassyyt muodostuvat suurimmaksi osaksi
alkuseg-menttien myotomeista, sileät mesenchymistä.
Sileät lihassyyt ovat alkuperäisempiä kuin
poikkijuovaiset: niiden kyky supistua on paljoa
rajoitetumpi kuin näiden ja ne esiintyvät
pääasiallisesti alemmilla ja hidasliikkeisillä eläimillä.
Niinpä hidasliikkeisellä polyypilla lihassyyt ovat
sileitä, mutta liikkuvammalla meduusalla, joka
on edellisestä vain eri kehitysmuoto. ne ovat
poikkijuovaisia. Aikaisimmilla madoilla ja
nilviäisillä on sileät lihassyyt, ylemmillä madoilla
ja niveljalkaisilla poikkijuovaiset. Luurankoisilla
sileät lihassyyt ovat verrattain harvinaisia, niitä
on esim. ihossa, ruuansulatuskanavan,
verisuonien ja virtsaputken seinämissä; niiden toiminta
on tahdostamme kokonaan riippumaton. Buumiin
varsinaiset liikuttajalihakset ja sydänlihas ovat
poikkijuovaisista lihassyistä kokoonpantuja. Luu-

rankoisten poikkijuovaisissa lihassyissä
(Primi-tivbiindel) huomataan hienompi rakenne, ne kun
ovat muodostuneet alkuperäisten solujen
erittämistä pienen pienistä soluu pituussuunnassa
kulkevista n. s. alku säikeistä, fibrilleistä,
joita kutakin ympäröi lihassyyn solulima. Tämä
näyttää poikkileikkauksessa verkkomaiselta
kudokselta. Solutumia tavataan siellä täällä
solu-limassa. Sydänlihaksessa tavattavat
poikkijuovaiset lihassolut eroavat tavallisista
poikkijuovaisista lihassyistä siinä, että ne ovat lyhyet ja
omituisella tavalla haaraantuneet. Niideu
keskellä on alkuliman jätteen n. s. lihasliman
(sar-coplasma) ympäröimä solutuma. Lihassyytä
ympäröi ketto (sarcolemna) ja useita
lihaskimpuksi yhtyneitä lihassyitä taas vahvempi
1 i li a s k a 1 v o (perimysium). Lihasta
kokonaisuudessaan peittää vahvempi, kimmoisten side
kudossyiden muodostama peitinkalvo (fan
cia). L"seimpien lihassyiden kalvot jatkuvat
heikkona jänteenä lihaksen kiinnityskohtaan.
Yhdessä ne muodostavat venymättömän liereän jän

Poikkileikkaus hauesta selkä- ja peräevän kohdalta.

Sydänlihaskudosta.
Pitkittäinen leikkaus.

Neljä poikkijuovaista
lihastibrilliä. a
levossa, b
supistuneina.

1. Poikkijuovaisia lihassyitä
liikeherrnoineen. a
lihassyyn-ketto. b liikehermo. f
rasvasoluja sidekudoksessa.

Epitelilihassoluja. a poikkijuovainen
(medusalla), b sileä (polyypilla).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0496.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free