- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
923-924

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lihakärpänen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

923 Lihaskalvo—Li-hung-tšang 924

Lihaskalvo ks. Lihakset.

Lihaskasvain (myoma), lihassäikeiden
muodostama kasvain, joka useimmiten tavataan
emässä ja aikaansaa kipuja ja verenvuotoja. Vika
on ainoastaan leikkauksella poistettavissa. L:t
ovat peräisin joko sileistä tai harvemmin
poikkijuovaisista lihaksista. Edelliset ovat nimeltään
leiomyoma l. m. lævicellulare, jälkimäiset
rhabdomyoma l. m. striocellulare. Y. K.

Lihaskimppu ks. Lihakset.

Lihaskouristus ks. Kouristus.

Lihaslehti ks. Sikiö.

Lihasleini ks. Leini.

Lihasmaha on se osa lintujen
ruuansulatuskanavaa, missä ravinnon pääasiallinen
pienentäminen tapahtuu. Sen seinämä on
kolmikerroksinen: uloinna vahva lihaskerros, tämän alla
rauhaskerros ja sisinnä kova sarveiskerros.
Kasvinsyöjälinnuilla tavataan usein l:ssa ravinnon
mukana tulleita pieniä kiviä, jotka myllynkivien
tavoin pienentävät siemeniä. P. B.

Lihaspeptoni ks. Peptoni.

Lihassokeri ks. Inosiitti.

Lihassolu ks. Lihakset.

Lihassyy ks. Lihakset.

Lihassähkö, elävässä lihaksessa huomattavat
sähköilmiöt, ks. Lihakset.

Lihastunto l. 1ihasaisti on se osa
yleistuntoa, jonka avulla lihastoiminnan tarkastus
pääasiallisesti tapahtuu ja josta siis lihasten
tarkoituksenmukainen käyttäminen suuresti riippuu.
Tämä tarkastaminen käy päinsä siten, että ensin
tulee aivoista lähtevän liikeimpulssin suuruus
välittömästi tietoisuuteemme ja sitten ilmaisevat
lihaksia peittävässä ihossa sekä liikuntoon
osaaottavissa nivelissä, jänteissä ja lihaksissa olevat
tuntohermot meille jäsenten eri asennot ja
asennonmuutokset, liikuntoa kohtaavan vastustuksen
ja tämän voittamiseksi tarvittavan ponnistuksen.
Lihastunnon puuttuessa (esim. muutamissa
selkäydintaudeissa) liikkeet käyvät kömpelöiksi ja
epävarmoiksi varsinkin silloin kun silmät eivät voi
niitä ohjata. E. Th-n.

Lihava ks. Kirjasin.

Lihavuus ks. Liikalihavuus.

Lihoittamis-hoito on ollut käytännössä
muutamia tauteja, varsinkin hermo- ja mielisairauksia
sekä keuhkotautia parannettaessa, mutta viime
aikoina on kumminkin lihoittaminen muuhun
hoitoon nähden joutunut toisarvoiseen asemaan.
Tärkeimpinä tekijöinä siinä on täydellinen sekä
henkinen että ruumiillinen lepo, johon kuuluu
sairaan muuttaminen toiseen ympäristöön ja
makuulla-olo, tarkoituksenmukainen hierominen ja
sähköttäminen sekä ylen runsas ja helposti
sulava ravinto. Tunnetuin on Weir Mitchellin ja
Playfairin käyttämä l., jossa maidon runsaalle
nauttimiselle pannaan hyvin suuri paino.
E. Th-n.

Lihoitus, eläinten ruokkiminen lihan ja
varsinkin rasvan kartuttamiseksi. L:een käytetään
joko toisiin tuotantomuotoihin kelpaamattomiksi
tulleita eläimiä, kuten siitos-, lypsy-, villa- t.
työeläimiä, tahi muista syistä hylyiksi joutuneita
tahi erittäin sitä varten kasvatettuja eläimiä.
Eläimen lihomiskyvystä, s. o. rehun nopeasta
muuttamisesta lihaksi, riippuu l:n
kannattavaisuus. Vanhat, sairaloiset ja laihat eläimet
lihovat hitaammin kuin nuoret ja hyvinvoivat. Lihomiskyky
on yleensä kehittyneempi toisilla
yksilöillä ja roduilla kuin toisilla (ks. Lehmä).
Lihoituseläimillä tulisi lihansaantiin nähden
arvottomampien ruumiinosien olla vähäiset, siis
pieni pää, lyhyet jalat ja hieno luusto, sen
sijaan lantio, reidet, lavat, selkä ja rinta, joihin
liha ja rasva kasvaa, suuret. Hiljaisessa,
puhdasilmaisessa ja lämpimässä suojassa l. menestyy
parhaiten. Kuohitseminen edistää lihomista.
Lihoittaessa ruokitaan eläintä tavallisesti ensin
valmistavasti halvemmilla rehuilla, laidunruoholla.
korsirehulla, juurikasveilla y. m. s., joissa
kuitenkin tulee olla riittävästi valkuaista. L.
vaatii runsaasti helposti-sulavia ja maukkaita rehuja.
Varsinainen l., jolloin käytetään ravitsevampia
ja pienempitilaisia rehuja, kestäköön vain
lyhyen aikaa, koska eläimen rehunkulutus jokaista
painoyksikköä kohti, jonka se lihoo, tulee
suuremmaksi l:n pitkittyessä. Päivittäinen
painonlisäys on alussa suurin. Loppulihoituksessa
kartutetaan rasvan määrää, joka, jos l:ta jatkuu
liian kauan, käy tappiota tuottavaksi.
Ruokinnan vaikutusta lihomiseen on usein tutkittava
punnitsemalla eläintä. E. v. K.

Lihta, pellavan valmistuksessa käytetty laite,
jonka avulla loukuttamalla murretut puusälöt
erotetaan pellavasta. Lihdan muodostaa
pystysuora lauta, jossa olevan aukon läpi pellavan
annetaan taipua alas toiselle puolelle lautaa.
Täällä lyödään puisella lihtausveitsellä pitkin
kuituja, niin että sälöt eroavat ja putoavat
alas. Paitsi käsilihtaa tunnetaan myös konelilita
eli lihtauskone, jonka toiminta koneellisesti
jäljittelee käsilihtausta. E. J. S.

Lihtaus on loukuttamista seuraava työ
pellavan valmistuksessa. Sen tarkoitus on lyömällä
erottaa ja poistaa suuremmat puusälöt
pellavakuiduista. Lihtaus tapahtuu siten, että
loukutettu pellavanippu taivutetaan puisen särmän yli
ja tylsällä lihtausveitsellä lyödään pitkin nippua.
Tällöin sälöt varisevat irtautuneina maahan.
E. J. S.

Lihtauskone on se pellavan valmistuksessa
käytetty laite eli kone, joka loukuttamisen
jälkeen hakkaamalla poistaa kaikki suuremmat
puusälöt pellavista (ks. Pellava). E. J. S.

Lihula, saks. Leal, kirkonkylä Läänemaalla
Virossa, jossa entisen vanhan linnan raunioita.
L. mainitaan jo kristinuskon maahan tullessa ja
oli sitten ensi aikoina piispan asuinpaikkana,
kunnes tämä siirtyi Tarttoon. Saksan
ritarikunnan hajotessa L. tuli 1560 tansk. Maunu prinssin
valtaan, jolta ruotsalaiset sen 1563 valloittivat.
Oltuansa läänityksenä tai panttina Klaus
Kursselin (ks. t.) ja pestattujen huovien käsissä se
joutui tammik. 1576 venäläisille, joilta Kaarle
Henrikinpoika Horn sen 1581 valloitti takaisin.
Ruotsin vallan vakaannuttua Liivinmaalla L. menetti
linnoituksena merkityksensä, ja jätettiin lopulta
1682 kokonaan autioksi. K. G.

Li-hung-tšang (1823-1901), kiinal. valtiomies
ja sotapäällikkö, herätti huomiota Tai-ping
kapinan aikana (ks. Kiina), jossa hän pienellä
joukolla karkoitti kapinalliset
syntymämaakunnastaan Nganhuista; toimi sitten yhdessä Gordonin
kanssa kapinan kukistamiseksi 1863-64;
nimitettiin 1861 Tšekiang maakunnan tuomariksi, 1864
Kiangsun kuvernööriksi ja 1870 Petšilin
varakuninkaaksi sekä pian sen jälkeen Tientsinin,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0500.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free