- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
925-926

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liibya ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

925

Liibya—Li

ikatuotanto

926

Tsifun ja Niutswangin kaupan yli-intendentiksi
ollen siitälähtien Kiinan ulkopolitiikan
varsinaisena johtajana; 1883-84 L. oli Tonkinin
rajamaakunnissa olevien joukkojen ylipäällikkönä ja
johti osaksi keskusteluja Ranskan kanssa ennen
sodan alkua (1884) ja toimi Kiinan
valtuutettuna Tientsinin rauhanteossa (1885). Sen jälkeen
hän muodosti Pohjois-K ii nassa eurooppalaiseen
tapaan harjoitettua sotajoukkoa, puuhaili
laivastoa sekä varusteli Port-Arturia, Takua y. m.
rannikolla olevia tärkeitä paikkoja. Kun Japanin
kanssa oli syntynyt sota, jota L. oli koettanut
välttää, syytettiin häntä tappiosta, jonka
johdosta hän joutui epäsuosioon (1894), mutta jo
1895 hänet lähetettiin Japaniin tekemään rauhaa.
Sen jälkeen hän Pekingissä teki sopimuksen,
jonka mukaan Japani Euroopan valtojen
pakotuksesta luovutti Liaotungin niemimaan.
Kansleriksi korotettuna hän oli Kiinan edustajana
keisari Nikolai II:n kruunausjuhlallisuudessa
Moskovassa 189G ja kävi samalla matkalla
Berliinissä, Haagissa, Lontoossa ja Yhdysvalloissa.
L. nimitettiin 1900 Kantonin varakuninkaaksi;
mutta kun boksarikapina (ks. Kiina) oli
syntynyt, kutsuttiin hänet jälleen Pekingiin ja
valtuutettiin tekemään muiden valtojen kanssa, jotka
olivat lähettäneet sotajoukkoja Kiinaan,
rauhansopimusta, joka saatiin aikaan syyskuussa 1901.
L. on Kiinan nykyajan etevimpiä valtiomiehiä;
häntä on joskus sanottu „Kiinan Bismarekiksi",
sillä hänkin oli häikäilemätön ja järkähtämätön
toiminnassaan; hän käsitti, että Kiinan täytyi
omistaa eurooppalainen sivistys voidakseen
pelastua häviöstä ja senvuoksi hän harrasti
reformeja. [Little, „Li-Hung-Chang’\] K. O. L.

Liibya ks. Libya.

Liiga (it. lega, esp. liga, ransk. ligue, < lat.
ligä’rv = sitoa), liitto, yhdistys; historiassa
tavallisesti tarkoitetaan 1:11a muutamia erityisiä
liittoja, joista tunnetuimmat ovat: 1) n. s.
yhteisen hyvän 1. (ransk. la Ligue du hien public),
jonka useat Ranskan suurvasallit tekivät 1465
Ludvik XI:ta vastaan. Etunenässä oli Charolais’n
kreivi (sittemmin Burgundin herttua Kaarle
Rohkea). Se jäi jotenkin tuloksettomaksi. 2)
Camb-r a y’ n 1-, jonka tekivät Ranskan kuningas
Ludvik XII, Saksan keisari Maksimilian, Espanjan
kuningas Ferdinand Katolilainen ja paavi Julius
II Venetsian tasavaltaa vastaan 1508. Se
hajaantui 1510 osanottajain keskinäisen epäsovun
tähden, ja sen sijaan muodostui 3) n. s. Pyhä 1.
paavin (josta nimi), Ferdinandin ja Venetsian
kesken Ludvikia vastaan tarkoituksella
karkoit-taa ranskalaiset Italiasta. Se hajosi paavin
kuollessa 1513. 4) V. 1576 syntyi Ranskassa Pyhän
l:n nimellä tunnettu liitto kiihkokatolisten
kesken herttua Henrik Guisen ja hänen veljensä,
Mayeunen herttuan johdolla; tarkoitus oli
kukistaa hugenotit ja estää protestanttisen Navarran
Henrikin pääsöä valtaistuimelle; myöhemmin 1.
nousi myös Henrik III:ta vastaan; Henrik
Na-varralaisen voiton jälkeen se hajosi 1596. 5)
Saksan katolilaisten kesken Miinchenissä 1609
muodostettu liitto, ks. Katolinen liiga. G. R.

Liikakasvaminen ks. Hypertrofia.

Liikala ks. L i i k k a 1 a.

Liikalan kirje. Kustaa III:n aloitettua sodan
Venäjää vastaan heinäkuun alussa 1788
kokoontuivat yöllä elokuun 8 ja 9 p:n välillä muuta-

mat Haminan seuduilla olevan suomalaisen
ar-meian upseerit Liikalassa ja päättivät lähettää
keisarinna Katariinalle kirjeen, jossa lausuivat
ilmi armeiassa ja „koko kansakunnassa"
vallitsevan tyytymättömyyden sotaa vastaan ja halun
elää rauhassa Venäjän kanssa. Ehdotettiin että
keisarinna ryhtyisi keskusteluihin kansan
edustajain kanssa ja antaisi Suomelle takaisin ne
rajat, jotka olivat olleet ennen Turun rauhaa
1743. Kirjeen allekirjoittivat ylipäällikkö K. G.
Armfelt, everstit nästesko ja von Otter,
everstiluutnantit Klingspor ja af Enelijelm, majuri
v. Köthen sekä kirjeen sepittäjä majuri Klick.
Kirjettä lähti Venäjälle viemään majuri J. A.
Jägerhorn, joka Pietarissa siihen liitti selityksiä
Suomen itsenäisyysmiesten hengessä.
Keisarinnan vastaus oli epäselvä ja vaati, että
suomalaiset muodostaisivat eri edustuskunnan
mielipiteittensä ilmaisemiseksi. L. k. oli alkuna tunnetulle
Anj a 1 a n 1 i i to 11 e (ks. t.). K. G.

Liikaliha ks. Kuollut liha.

Liikalihavuus (adipositas, lipomatotis),
luonnoton rasvan keräytyminen koko ruumiiseen,
täydellinen 1. (adipositas universalis) tai johonkin
ruumiinosaan, osittainen 1. (adipositas parlialis).
L. on usein perinnöllinen, mutta voi myös johtua
liikaravitsemisesta, alkoholipitoisten juomien
liiallisesta käytöstä sekä liian vähäisestä ruumiin
liikkeestä. Se aikaansaa lihasheikkoutta, häiriöitä
sydämen toiminnassa, hengenahdistusta,
huimausta, ruuansulatushäiriöitä j. n. e. L:tta
koetetaan parantaa laihdutushoidolla (ks. t.). Y. K.

Liikamaa. Maanasuttamis- ja
verotustarkoi-tuksessa on isojaoissa (ks. Maanjako) jälkeen
v:n 1775 kylän tahi lolikokunnan taloille
annettava veronkannattavaa maata manttaalia kohden
tavallisesti 600-1,200 tynnyrinalaa, mutta
Keski-ja Pohjois-Suomessa monta vertaa enemmänkin,
niinkuin n. s. määrätyn tynnyrinalaluvun
veron-panotapa lähemmin säätää. Kaikki se maa, joka
kylän piirirajojen sisällä on yli mainitun
määrän, on n. s. liikamaata, jonka kylän
talolliset saavat valinta- eli optsioni-oikeutensa
nojalla pitää manttaalin korotusta tai metsävèroa
vastaan tahi perustetaan sille uutistaloja tai
erotetaan se kruunun vastaista käyttöä varten. L:n
erottamisesta ovat vapautetut koko Viipurin
lääni ja muussa Suomessa kaikki jo
aikaisemmin isojaossa jaetut kylät sekä rälssitilat ja
kirkollisvapautuksia nauttivat papiston
virkatalot. E. A. P.

Liikamunuaiset ks. Lisämunuaiset.

Liikapaino, rautatie- ja toisinaan
laivaliikenteessäkin käytetty nimitys siitä määrästä
matkatavaran (pakaasin) painoa, joka ei sisälly
mat-kustajapiletillä vapaasti kuljetettavaan painoon,
ja josta siis otetaan eri maksu. Kun useat
ulkomaan rautatiet ovat lakanneet kuljettamasta
vapaasti mitään osaa matkatavarasta
(Suomessakin se on jo puheeksi otettu), on niiden osalta
siis myös liikapainon käsitekin poistunut, ja
laivoissa enimmäkseen arvostellaan „vapaa
matkatavara" koon eikä painon mukaan, niin että
niissä siis otetaan lisämaksua „liikatilasta".

Liikatuntoisuus ks. Hyperestesi a.

Liikatuotanto. Täydellinen
(absoluuttinen) jonkun tavaran 1. on olemassa silloin
kun yhteiskunnassa ei enää ole minkäänlaista
tämän tavaran tarvetta. Kulutusesineisiin näli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0501.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free