- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
931-932

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liike ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

931

Liikennejakso—Liikennepolitiikka

932

seurauksena liikenteen kehityksestä. Mutta
muillekin taloudellisen jopa yhteiskunnallisen ja
valtiollisenkin elämän aloille ovat liikenteen
vaikutukset ulottuneet.

Teollisuuden kehitys suurteollisuudeksi on
käynyt mahdolliseksi vasta liikenteen edistymisen
mukana. Jo silloin kun Englannissa 1700-luvulla
manufakturi voitti alaa suurtuotannon
alkumuotona, kehittyi sen rinnalle laaja
kanava-verkko tämän tuotannon liikenneteiksi ja
avustajaksi. Sittemmin ovat rautatiet ja höyrylaivat
kaikkialla tehneet suurtuotannon mahdolliseksi
hankkimalla sille raaka-aineet hyvinkin
kaukaisista maista ja samaten menekin sen
joukkotava-roille. — Y u o r i t y ö h ö n liikenteen merkitys
tuntuu varsinkin siinä, että kivihiilestä on tullut
liikenteen tärkein tavara. Kivihiili on
käytännöstä syrjäyttänyt polttopuut sieltä, minne vain
kivihiiltä voidaan halvalla kuljettaa. Mutta
samalla on metsätalous toisissa suhteissa
hyötynyt liikenteen kehityksestä. Puutavaran,
varsinkin rakennusaineiksi, paperin raaka-aineeksi
tai kaivospylväiksi tarvittavan puutavaran
kysyntä on valtavasti lisääntynyt suurissa
sivistysmaissa, joihin tätä tavaraa nyt kaikilta maailman
ääriltä tarjotaan.

Maatalouden alalla liikenteen vaikutus on
ollut laajakantoinen ja mullistavaa laatua.
Entiseen aikaan ei viljankuljetus pitemmillä
matkoilla kannattanut. Mutta sittenkuin höyrylaivat
tulivat kansainvälisessä tavaraliikenteessä
käytäntöön ja rautatiet avasivat Yhdysvaltain
kaukaisessa lännessä, Venäjällä, Romaaniassa ja
Argentiinassa laajat, hedelmälliset viljelysalueet
maailmankaupalle, on näistä maista muodostunut
vilja-aitat kaikille viljaa muualta tarvitseville
kansoille ja varsinkin suurille teollisuusmaille.
Halpoihin viljarahteihin nojautuvan
maailmantalouden kilpailu on sitten toiselta puolen
saattanut maatalouden monessa Euroopan maassa hyvin
tukalaan asemaan, josta se vain uusia
toiminta-aloja, uusia viljelystapoja ja uusia myyntikeinoja
omaksumalla on voinut selviytyä.

Kansantaloudessa ja maailmantaloudessa
liikenteellä on vallassaan ne verisuonet, joihin koko
taloudellisen elämän terve kehitys perustuu.
Tuota n n o 11 e on liikenne alentanut
tuotantokustannukset, tehnyt työvoimain runsaan saannin ja
tuotteiden laajan menekin mahdolliseksi. Sen
vaikutuksesta on työnjako eri ammattien, eri
paikkakuntain jopa eri maittenkin välillä voinut
laajalti toteutua. Kulutukselle on liikenne
alentanut hinnat ja tasoittanut niiden ajalliset
ja paikalliset erot, tehnyt tuotteet kaikkialla
säännöllisesti saataviksi, ihmiskunnan tarpeet
moninaisemmiksi, elämiskannan korkeammaksi,
koko ihmiselämän nautintorikkaammaksi.

Yhteiskunnallinen elämä on suuresti
muuttunut uusimman liikennetaloudellisen
kehityksen mukana. Edullisina vaikutuksina voidaan
mainita työn tuottavuuden yleinen kohoaminen,
laajempi ansionsaannin mahdollisuus ja
siirtymisen helpommuus sekä voimakas apu yleensä
kansanvaltaiselle kehitykselle. Varjopuolina ovat
esim. liikenteen edistämät suurkaupungit kurjine
asunto-oloineen, joita kuitenkin kaupunkiliikenne
lieventää tekemällä keskustasta kauempana
asumisen mahdolliseksi.

Valtiollisessa elämässä on kehittynyt

liikenne yhdistänyt ennen hajallaan olleet heimot
kokonaisiksi kansoiksi ja tehnyt valtiohallinnon
keskityksen helpoksi. Laajenneet liikennesuhteet
eri kansain kesken ovat tavattomasti
vilkastuttaneet kansainvälistä liike-elämää ja saattaneet
kansat entistään paljon lähemmäksi toisiaan.
Kansainvälisen oikeudenkin alalle ulottuu
liikenteen vaikutus ja postilaitoksen,
sähkölennätinlai-toksen ja rautateiden keskinäistä yhteistyötä
varten on laajakantoisia kansainvälisiä sopimuksia
tehty. K. J.

Liikennejakso (rautai.) ks. Rautateiden
hallinto.

Liikenneohjesääntö, s. o. sääntö, jonka
mukaan liikennettä rautateillä (ja laivoissa,
höyry-lautoilla y. m. s.) harjoitetaan, on viranomaisten
vahvistettava. Suomen valtionrautateiden
nykyinen liikenneohjesääntö on tammik. 21 p:ltä
1897; jälestä päin on siihen tehty useita
lisäyksiä ja muutoksia, ja noudatetaan sitä
soveltuvissa kohdin myös yksityisten rautateiden
liikenteessä. Siihen sisältyvät meillä myös
liikenne-taksat, jotka muissa maissa enimmäkseen ovat
liikenneohjesäännöstä erillään.

Liikennepituus ks. Pituus.

Liikennepolitiikka (ks. Politiikka)
käsittää ne julkisen vallan toimet, jotka nimenomaan
ovat tarkoitetut liikenteeseen kohdistumaan ja
sitä suorastaan koskevat. Se on osa
taloudellista politiikkaa, kuten maatalouspolitiikka ja
kauppapolitiikka, ja sille on erityisesti
ominaista laaja julkisen yhteistalouden
aloitetoiminta. Postilaitoksen ja sähkölennätinlaitoksen
sekä monissa maissa myöskin rautateiden
omistajana valtio toimii suorastaan liikennetalouden
tehtäväin suorittajana. Ja raitioteiden
rakentajina ovat viime aikoina eri maissa, ei kuitenkaan
vielä meillä Suomessa, suuremmat
kaupunkikunnat ryhtyneet liikenteen alalla omintakeiseen
toimintaan.

Liikennepolitiikan yleiset tehtävät voidaan
jakaa 1) liikenneteitä, 2) liikenteen käyttöä, 3)
liikenteen hintoja ja 4) liikennehenkilökuntaa
koskeviin.

Liikennetiet ovat suureksi osaksi valtion
tai kuntain rakentamat ja huolenpito
tarpeellisista liikenneteistä on aina ollut julkisen
talouden huomattavimpia toimialoja. Jos
liikennetei-den rakentaminen on jätetty yksityisten asiaksi,
säätää valtio kuitenkin teknillisiä yleisnormeja
noudatettaviksi ja päättää teiden suunnasta.
Tarkoituksenmukaisen liikenneverkon
aikaansaamiseksi on liikennepolitiikan huolehdittava maan eri
osien tasapuolisesta liikeuneteillä varustamisesta
ja eri Iiikenneteiden järjestymisestä
yhdenmukaiseksi järjestelmäksi.

Liikenteen käyttö s. o. itse
liikennetoimien suoritus jää kyllä suureksi osaksi
yksityisten liikenneyritysten asiaksi, kuten esim.
tavarain maanteitse tai vesitse kuljetus. Näissäkin
tapauksissa valtio saattaa määrätä yleisiä
ohjeita liikenteen hoidossa noudatettaviksi. Yhä
tavallisemmaksi käy kuitenkin nykyaikaisessa
kansantaloudessa liikenteen käytön siirtyminen
julkisen yhteistalouden asiaksi joko niin, että valtio
yksinoikeutenaan suorittaa erinäiset
liikenneteh-tävät, kuten posti- ja lennätinlaitoksen hoidon,
tai että tärkeät liikennetiet, kuten rautatiet,
ainakin suurimmaksi osaksi joutuvat valtion hoitoon.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0504.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free