Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liikennetirehtööri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
933
Liikennetirehtööri —Liikepula
934
Liikenteen h i n t a i n järjestämisessä on
liikennepolitiikalla laajat tehtävät. Julkisen
yhteistalouden rakentamat liikennetiet voidaan, kuten
maantiet ja joskus kanavatkin, jättää vapaasti
ja maksutta kaikkien käytettäviksi.
Rakennuskustannukset ovat silloin yleisistä varoista ja
kansaa kokonaisuudessaan verottamalla suoritettavat.
Päinvastoin voidaan liikennetien rakentaminen
ottaa yksitvistaloudelliselta kannalta sikäli, että
koetetaan saavuttaa nopea rakennuspääoman
kuoletus korkeilla kuljetusmaksuilla. Taikka
pidetään julkisen liikennelaitoksen laajaa käyttöä
tärkeämpänä kuin sen kannattavuutta ja
lasketaan silloin käyttömaksut mahdollisimman
alhaisiksi. — Myöskin yksityisten liikenneyritysten
hintajärjestelyihin puuttuu liikennepolitiikka
säätämällä esim. korkeimmat luvalliset
kuljetusmaksut, vaatimalla julkisen vahvistuksen
liikenne-taksan muutoksille ja kieltämällä yksityisille
erityisiä tariffietuja myöntämästä — näin
varsinkin yksityisten rautateiden suhteen.
L i i k e n n e h e n k i 1 ö k u n t a on erikoisessa
asemassa sotilasmaiseen kuriin ja järjestykseen
nähden, jota liikenteen kunnollinen hoito
tavallisesti edellytyksenään vaatii. Henkilökunnan
palvelussuhde liikenteen alalla muodostuu yhä
enemmän julkisen oikeuden alalle kuuluvaksi
virka-miessuhteeksi, jossa ei enää tavallinen
työtaistelu äärimäisine lakko- ja sulkukeinoineen voi
tulla kysymykseen, koska se ei rajoittuisi
pelkästään liikenteeseen vaan pysäyttäessään
liikenteen pyörät samalla seisauttaisi ja lamaan löisi
koko kansantalouden toiminnan. Kun kuitenkin
viime vuosina rautatie- y. m. liikennelakkoja on
eri maissa yritetty panna toimeen, on
liikennepolitiikan sitä enemmän ollut syytä tämmöisiin
yhteiskunnallisiin kysymyksiin kiinnittää
huomiotaan. [Kyösti Järvinen, „Liikeune ja
liikenne-politikka" (1911).] K. J.
Liikennetirehtööri, liikennelaitoksen
johtajista se, joka lähinnä huoltaa itse liikenteen
hoitoa. Sellaisia on m. m. postissa, rautateillä ja
raitioteillä.
Liikenneturvallisuus on se määrä
turvallisuutta, joka voidaan ylläpitää liikenteessä, missä
käyttövoiman, kulkunopeuden y. m. seikkain
johdosta on aina mahdollisuutta esinevahinkoihin ja
henkilötapaturmiin. Tämän turvallisuuden
mittana käytetään liikennetapaturmain tilastoa ja
varokeinoina on yhä laajemmissa määrin ruvettu
käyttämään monenlaisia ja hyvinkin
yksityiskohtaisia lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja
teknillisiä toimenpiteitä. Tunnetuin l:n väline on
katukäytävä, joka samalla palvelee muitakin
tarkoituksia. J. n. K.
Liikennevakuutus ks.
Kuljetusvakuu-t u s.
Liikennevero ks. Kuljetusvero.
Liikeobligatsioni ks. Obligatsioni.
Liikepaljous, liikkeessä olevan kappaleen
massan ja nopeuden tulo.
Liikepula 1. kriisi. Taloudelliseksi pulaksi
saattaa laajemmassa merkityksessä sanoa
jokaista ajoittaista talouselämän häiriötä, jonka
kautta suurenpuoleinen ryhmä ihmisiä kärsii
tuntuvia vahinkoja. Tällaisen häiriön voi saada
aikaan esim. tärkeiden tavarain tuotantoehdoissa
ja maailmanmarkkinasuhteissa tapahtunut
muutos, joka saattaa suuren osan siihenastisia tuot-
tajia ylivoimaisen kilpailun alaisiksi. Niinpä
19:nnen vuosis. alussa käsityön tunkivat useilla
teollisuusaloilla yhä enemmän syrjään koneet, ja
Euroopan maataloutta on jo pitkät ajat
uudenaikaisten kulkuneuvojen kehityksen johdosta
painostanut merentakaisten maiden kilpailu. Mitä
lyhyemmät tällaiset siirtokaudet ovat, sitä
enemmän niiden aikana esiintyvät ilmiöt
muistuttavat varsinaisia 1:ia; tällaisia häiriöitä voisi
sanoa siirtopuliksi. Maatalouden jo
vuosikymmeniä kestänyt ahdinkotila on kuitenkin
kroonillista laatua, joten sitä voisi sanoa
pikemmin lamaustilaksi kuin l:ksi.
Varsinaisella 1:11a ei tarkoiteta pelkästään
taloudellisen nousuliikkeen lamautumista, vaan
erityisesti liike-elämän äkillistä häiriytymistä,
nousuliikkeen päättymistä romahdukseen; sen
ilmauksia ovat lukuisat vararikot, yleinen
paniikki, luoton äärimäinen kiristäminen,
korkokannan ylenmääräinen kohoaminen y. m.
Tavallisesti liikepula puhkeaa esiin vain yhdessä
maassa. Se vaikuttaa sitten kyllä muidenkin
sivistysmaiden talouselämään, kuitenkin vain
siten, että se antaa sysäyksen — usein
muutenkin odotettavissa olevaan — taantuvaan
liikkeeseen suurempia kriitillisiä häiriöitä matkaan
saattamatta.
L:n synnyttävät liikatuotanto, liikakeinottelu
(liikaspekulatsioni) ja luoton ylenmääräinen
jännittäminen, silloin kuu ne esiintyvät läheisessä
keskinäisessä yhteydessä. Yksityistaloudelliselta
kannalta katsoen liikatuotantoa on olemassa
silloin, kun kaupaksi tarjotuista tavaroista
voidaan saada vain niin alhainen hinta, että, ellei
kaikki, niin kuitenkin suuri osa myyjiä kärsii
vahinkoa tai ei ainakaan voi saavuttaa mitään
voittoa (ks. Liikatuotanto). Liikepulan
aiheuttajana saattaa olla vain yleinen
liikatuotanto, sellainen, joka esiintyy suuremmassa tai
pienemmässä määrässä kaikilla tuotantoaloilla.
Liian laajassa mitassa harjoitettu tuotanto,
varsinkin jos se johtuu seisovan pääoman
suhteettomasta lisäämisestä, joutuu välttämättömästi
ennemmin tai myöhemmin käännekohtaan, jolloin
tuotanto alkaa taantua ja hinnat laskea, mutta
tällainen liikatuotanto ei vielä itsestään
välttämättömästi vie l:aan. Tuhoisaksi liikatuotanto
käy vasta silloin, kun sen yhteydessä tapahtuu
tavaton hintain nousu, johon säännöllisesti on
syynä keinottelu (spekulatsioni). Niiden
optimististen toiveiden vaikutuksesta, joita taloudellinen
nousu herättää, tekevät raaka-aineiden ja
puolivalmisteiden ostajat tuottajien kanssa
sopimuksia, joissa hinnat on tuntuvasti korotettu. Useita
tavaroita kasataan myöskin suuret määrät
varastoihin; joskus voi erotusvoittoon tähtäävä
pörssipelikin vahvistaa vallitsevaa nousuliikettä.
Toiselta puolen perustetaan uusia liikeyrityksiä
ja laajennetaan vanhoja siinä toivossa, että
suotuisa kehitys tulee jatkumaan. Kun sitten
kysyntä alkaa vähetä eikä kaikkea seisovaa
pääomaa enää voida käyttää, kun osingot sen
johdosta pienenevät, osa työväkeä erotetaan ja
työhön jäävien palkat alennetaan, niin
liikatuotanto tuntuu sitä kipeämmin, mitä korkeammalle
yli normaalisen tason hinnat esiasteilla
speku-latsionin vaikutuksesta ovat nousseet. Sitä
suuremmat ovat myöskin tappiot, joita kärsivät ne
tuottajat, jotka ovat ostaneet aineksensa aikai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
