Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liikennetirehtööri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
935
Liikepääoma—Liikevoitto
936
sempiin korkeampiin hintoihin tai jotka ovat
uusiin laitoksiinsa panneet nousukonjunktuureja
vastaavia kustannuksia, sillä heidän tuotteittensa
hintoja alentaa nyt ei ainoastaan kysynnän ja
(kapitalistien ja työväen) tulojen väheneminen,
vaan myöskin spekulatsionin vaikuttaman
lisä-korotuksen häviäminen. Mutta tästäkään ei vielä
välttämättömästi tarvitsisi olla seurauksena
äkillinen liikepula, jos asianomaiset olisivat
toimineet omalla pääomalla. Todenteolla tuotannon ja
hintain kohoaminen nousuaikana tapahtuu aina
siten, että luottoa käytetään kovin suuressa
määrässä, ja vasta tämä luottovelkojen
ylenmääräinen paljous vie romahdukseen, jonka
tunnusmerkkinä juuri ovat tiheät maksunlakkautukset.
Täysin kehittynyt liikepula on siis
tuotanto-pula, mikäli sen syynä on yli tarpeiden
menevä tuotannon laajennus, keinottelupula,
mikäli sen yhteydessä tapahtuu spekulatiivinen
hintain korottaminen, luottopula, mikäli
luottositoumuksia ei enää ole vastaamassa
korotetut hinnat. Nämä l:n puolet saattavat
esiintyä eriasteisina; varsinkin kaksi viimemainittua
järkyttävät talouselämää voimakkaammin ja
laajemmalla alalla kuin ensinmainittu.
Spekulatsio-niin ottavat osaa myöskin useat sellaiset
henkilöt, jotka eivät itse ole tuottajia, vaan jotka
vain etsivät suurta voittoa lupaavia
pääoman-sijoituksia. He ostavat sen vuoksi nousuaikana
varsinkin uusien äsken perustettujen
osakeyhtiöiden osakkeita, joita juuri silloin kehumalla
tarjotaan runsaasti kaupan. Myöskin jo liikkeessä
olevien osakkeiden nousevat kurssit kiihottavat
spekulatiivisiin ostoihin. Arvopapereilla
keinotteleminen tapahtuu erikoisesti pörssissä.
Joskus puhutaan erityisestä pörssipulasta,
jonka voi synnyttää ylenmääräinen keinottelu
eräillä valtiovelkapapereilla. Todellinen
pörssi-pula on kuitenkin vain yleisen l:n haarautuma,
ja äkillisen taantumuksen vaikutus tuntuu
keskitetyllä voimalla juuri pörssissä. Usein
pörssi-pula on yleisen pulan alkuna siten nim., että
arvopaperien kurssin äkillinen lasku osoittaa
konjunktuurien olevan huonontumassa.
Luottopula esiintyy pääasiallisesti
rahapulan muodossa. Pankit alkavat jo nousuajan
viimeisessä vaiheessa korottaa diskonttoa ja
talletuskorkoa, mikä osoittaa että vapaasta
pääomasta alkaa olla sitä suurempi puute, mitä
enemmän pääomaa on sijoitettu uusiin vielä
tuottamattomiin laitoksiin. Tämä korkokannan
nostaminen on varoitusmerkki, joka joskus voi torjua
uhkaavan kriisivaaran. Mutta jos 1. puhkeaa,
niin ei enää kysytä uutta pääomaa, vaan
silloin esiintyy äkillinen ja tavaton käteisen rahan
tai käteisen rahan arvoisten maksuvälineiden
tarve. Saattaa tapahtua, että suuret liikkeet,
joilla on miljoonien arvoinen omaisuus, eivät voi
saada varoja vekseliensä lunastamiseksi. Raha
saavuttaa tällaisissa oloissa jälleen alkuperäisen
valtansa ja sen rinnalla saattavat ainoastaan
ehdotonta luottamusta nauttivain pankkien
setelit käydä täysiarvoisina maksuvälineinä.
Erityisesti voi sekkimaksujärjestelmä paniikin
syntyessä tulla kokonaan lamautetuksi. Toisenlaisen
rahapulan voi synnyttää riittämättömällä
pääomalla toimivien pankkien ylenmääräinen
setelien liikkeeseen laskeminen, jos nämä pankit
tekevät vararikon.
Ennen sanottiin 1: ia kauppapuliksi.
Tämä nimitys vastasi tuotannon aikaisempaa
tilaa, jolloin seisovalla pääomalla oli pienempi
merkitys ja liikatuotanto esiintyi
spekulatiivisessa, ylenmääräisessä kauppatavarain, varsinkin
merentakaisten tuotteitten, kasaamisessa. L:ien
uudenaikainen muoto kehittyi rautateiden
aikakaudella; niiden rakentaminen saattoi seisovan
pääoman uuteen kehitysvaiheeseen ja avasi
samalla spekulatsionille uusia mittaamattomia aloja.
L. tuottaa yksityisille suuria tappioita, mikäli
se vähentää heidän omaisuutensa (esim.
osakkeiden) arvoa. Kansantaloudellisesti se saa aikaan
vahinkoa siten, että se tekee lukuisia työvoimia
työttömiksi ja estää täysin määrin käyttämästä
olemassa olevien tuotantovälineitten
tuotantokykyä. Yritteliäisyyden henki lamautuu, ja uusi
kertyvä pääoma hakee varmoja, kiinteäkorkoisia
sijoituksia (esim. valtiovelkapapereita), joita
käytetään etupäässä kulutustarkoituksiin, ja siten
voi seurata vuosikausia kestävä seisahduksen aika.
Kun tuotteiden alentuneet hinnat
tuotantokustannusten pienenemisen (raaka-aineiden ja
puolivalmisteiden hintain sekä työpalkkain
alenemisen) johdosta tulevat tuottajille jälleen
kannattaviksi, alkaa liike-elämässä vähitellen itsestään
tapahtua nousu.
Useat aikaisemmat taloustieteilijät, esim. Owen,
Malthus, Sismondi. Marx ja Engels, väittivät
että l:t johtuivat itse kapitalistisesta
tuotantotavasta ja että niiden täytyi uusiintua
määräaikaisesti. Todenteolla tähän tuotantotapaan
sisältyykin pyrkimys synnyttää taloudellisessa
liikkeessä vuorotellen nousua ja laskua. Mutta
laskuun päin suuntautuva käänne ei vielä ole 1.
Kapitalistinen tuotantotapa ei itsessään synnytä
l:aa, se vain helpottaa varsinaisten
kriisinsyn-nyttäjien (spekulatsionin ja luoton) vaikutukseen
pääsyä. — Liikepulia on 1800-luvun alkupuolilta
lähtien sattunut sangen usein. Pahimmat olivat
1857 ja 1873. V:een 1866 nämä pulat
tapahtuivat jotenkin säännöllisesti joka kymmenes vuosi
(engl. Jevons sai tästä aiheen väittää, että l:ain
määräaikaisuus oli jonkinlaisessa yhteydessä
auringonpilkkujen esiintymisen kanssa), mutta
sittemmin ei tällaista määräaikaisuutta ole ollut
huomattavissa. 1870-luvun loppupuolilta alkaen
ovat taloudelliset yhtymät (kartellit ja trustit)
koettaneet joltisellakin menestyksellä heikontaa
ja rajoittaa l:ien tuhoisia vaikutuksia. [Lexis,
„Allgemeine Volkswirtschaftslehre";
Tugan-Bara-nowski, „Studien zur Theorie und Geschichte der
Handelskrisen in England"; Pohle,
„Bevölke-rungsbewegung, Kapitalbildung und periodische
Wirtschaftskrisen"; Karmin, „Zur Lehre von den
Wirtsehaftskrisen".] (J. F.)
Liikepääoma, se pääoma, joka on tarpeen
liikeyrityksen käynnissä pitämiseksi; erotettava p
e-rustuspääomasta. vrt. Pääoma.
Liiketarmo 1. 1 i i k e-e n e r g i a ks. Energia.
Liikevero ks. E 1 i n k e i n o v e r o. Preussissa
1. (Betriebssteuer) on eräänlainen
toimilupamaksu, joka on suoritettava elinkeinoveron
lisäksi ravintola- ja anniskelu- sekä paloviinan
ja väkijuomain vähittäiskaupasta.
Liikevoitto. Jos sanomme liikkeenharjoittajan
1. yrittäjän tuloksi liikeyrityksen puhdasta
tuottoa, s. o. sitä liikeyrityksen tuottamaa tuloa, mikä
jää jäljelle, kun tuotantokustannukset on vähen-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
